Jatkuva kasvatus ja harsinta

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Metsäkeskusteluissamme on jatkunut jo pitkään kädenvääntö siitä, pitäisikö jatkuvaa kasvatusta tai edes sen hakkuita nimittää harsinnaksi. Oma kantani asiaan on ollut, että ei pitäisi. Syy: ko. termi aiheuttaa sekaannusta, koska käytännössä se niputtaa yhteen kaksi hyvin erilaista metsänhoitotapaa, ja laskee toisen ylle negatiivisen piirteen, joka siihen ei kuulu.

Tässä keskustelun pohjustukseksi lainauksia Erkki Lähteen kirjoituksesta:

"Yleiskäsitteellä harsinta on alunperin tarkoitettu metsän käsittelyssä harvennusta. Käsite on yleisesti tuttu ompelusta. Harsittaessa tehdään ommmelta harvoin neulanpistoin. Siinä mielessä harsinta sopi alunperin hyvin käytettäväksi myös metsän harvennuksessa. Siten esimerkiksi metsänhoidollisella harsinnalla on tarkoitettu samaa kuin metsänhoidollisella harvennuksella tai poiminnalla.

Harsinnalla on kuitenkin metsäammattikunnan keskuudessa ruvettu tarkoittamaan myös tai yksinomaan kaavamaisia määrämittahakkuita.Tällöin hakataan vain tietyn koon ja laadun täyttämät puut. Kyse ei silloin ole alkuperäisestä metsänhoidollisesta harsinnasta eli harvennuksesta. Nykyisin, kun kaikenkokoisella puulla on menekkiä, määrämittahakkuu on voimakkaimmillaan samanlaista kuin avohakkuu.

Harsintatermin huolimaton käyttö aiheuttaa paljon sekaannusta. On väitetty esimerkiksi metsän erirakenteisena hoitoa eli jatkuvaa kasvatusta metsää hävittäväksi nimittämällä sitä harsintahakkuuksi kuitenkin tarkoittaen määrämittahakkuuta. Todellisuudessa metsän rakenteen kannalta jatkuva kasvatus ja määrämittahakkuu ovat vastakkaisia. Samassa tarkoituksessa on sekoitettu myös käsite harsintarakenteinen tarkoittamaan erirakenteisia metsiä. Yhtä huolimattomasti voitaisiin käyttää harsinnan synonyymiä harvennus.

Harsintatarmin käyttöä olisi sekaannusten vuoksi syytä välttää ja jättää se historiaan. Asenteellisesti neutraalit sanat harvennus ja poiminta eivät kuitenkaan vielä riitä kuvaamaan, millaisesta hakkuusta on kyse. Käsitteet ala- ja yläharvennus jo tarkentavat hakkuun kohdistamista tiettyyn liitesanan osoittamaan puuston osaan samalla kun ne kertovat, että kyse on jaksollisesta eli puuston suurin piirtein tasarakenteisena kasvattamisesta.

Sekaannusten välttämiseksi olen parikymmentä vuotta sitten ottanut käyttöön käsitteen jatkuva kasvatus. Sillä tarkoitetaan erirakenteisen matsikön harvennusta eli kasvatusta. Tällöin kasvatus- ja uudistamisvaiheita ei ole eriytetty, vaan ne tapahtuvat kuten luonnon kehityksessä samanaikaisesti. Painopiste on yleensä kasvatuksessa ja uudistuminen tapahtuu sen ohessa. Tarvittaessa voidaan uudistumista tehostaa hakkuuta voimistamalla. Hakkuun sisällön tarkempi ymmärtäminen edellyttää tietoja hakkuun jälkeisen puuston runkoluvusta, tilavuudesta sekä valtapuiden pituudesta ja mahdollisesti iästä. Samanlaisia tietoja tarvitaan myös jaksollisen kasvatuksen ala- ja yläharvennuksissa. Kummassakin sekä jatkuvassa että jaksollisessa kasvatuksessa tukeudutaan suunnittelussa sekä muussa metsätalouden järjestelyssä metsikkökuvioihin eikä hakkuita jatkuvassa kasvatusessakaan eräiden harhakäsitysten mukaisesti tarvitse ulottaa samalla kertaa koko metsäalueen eli metsälön pinta-alalle vaan vain osalle kuvioita."

Termille harsinta on siis käynyt niin, että kielessä sen merkitys käytännössä on mukautunut tarkoittamaan määrämittaharsintaa. Kuten Lähde kirjoittaa, määrämittaharsinta on käytännössä jatkuvan kasvatuksen vastakohta. Jos siis jatkuvan kasvatuksen hakkuista käytetään termiä harsinta, joudutaan tilanteeseen, jossa kuulija tai lukija ymmärtää puhujan tarkoittavan vastakkaista asiaa, kuin mistä todella on kyse. Asia voitaisiin toki välttää liittämällä joka kerta sanaan harsinta kulloinenkin selitysosia, eli että mitä ko. termillä tällä kertaa halutaan tarkoittaa, mutta kömpelöähän se on. Etenkin, koska näin ei juuri koskaan tehdä. Esimerkkinä omat keskustelumme, jossa termiä harsinta on käytetty pelkästään negatiivisessa mielessä, lähinnä kuvaamaan jatkuvan kasvatuksen kuviteltuja riskejä.

Seuraavaksi Lähde kertoo valaisevan esimerkin siitä, mihin tutkimusten tarkoituksenhakuinen sekoittaminen voi pahimmillaan johtaa:

"Esimerkkinä tutkimuksista, joiden tuloksia on jopa tarkoituksenhakuisesti sekoitettu, ovat Risto Sarvaksen yli puolen vuosisadan takaiset määrämittahakkuututkimukset. Sarvas hyvin selkeäsanaisesti kirjoitti, että hänen aineistonsa ei käsitellyt metsän eri-ikäisrakenteisena kasvattamista. Silti hän itse ja monet muut selittivät tutkimusten osoittavan, että erirakenteismetsän kasvatus ei ole mahdollista Suomen oloissa. Pelkästään käynti jossain lähiseudun jonkin aikaa käsittelemättömänä olleessa metsässä olisi osoittanut, että johtopäätös oli harkitsematon ja suorastaan metsien luontaisen kehityksen vastainen.

Sarvaksen määrämittahakkuuaineisto oli niin heterogeeninen, että se sisälsi hakkuun jälkeiseltä puustoltaan sekä lähes avoaloja että kohtalaisen runsaspuustoisia koealoja. Minä en ainakaan olisi voinut hyväksyä niiden julkaisussa yhteen niputtamista. Samasta aineistosta löytyi määrämittahakkuita mustaavan ositteen lisäksi osa-aineisto, jota voitaisiin jopa käyttää jossain määrin erirakenteiskasvatuksen suosittelemiseen. Koska puuston kasvu on voimakkaasti riippuvainen puuston määrästä, myös Sarvaksen aineistossa kasvu koealojen välillä vaihteli laajoissa rajoissa (0,1 ja 7,3 välillä). Avohakkuun kaltaisilla koealoilla kasvu oli lähes olematonta, mutta runsaspuustoisilla aivan hyvällä tasolla. Jälkimmäisten koealojen runkolukujakauma muistutti käännettyä J-kirjainta eli se vastasi lähes jatkuvan kasvatuksen rakennetta. Erona oli kuitenkin se, että Sarvaksen aineistossa oli yleensä hakattu kaikki isoimmat puut. Hyvin toteutetussa jatkuvassa kasvatuksessa sitä vastoin osa isommista puista jätetään hakkaamatta mahdollisimman laajan erirakenteisuuden ja siten puuston monimuotoisuuden säilyttämisen vuoksi. Koko Sarvaksen aineistolle oli tyypillistä hyvä uudistuminen. Keskimäärin taimia oli esimerkiksi viljavilla kankailla yli 10 000 kpl/ha. Metsää ei siis ollut edes hävitetty. Runsaspuustoisillakin koealoilla (tilavuus>120 m3/ha) taimien määrä oli 6000 kpl/ha."

http://www.helsinki.fi/project/metsapal ... 280904.htm

Kielen kehityksessä tapahtuu muutoksia, ja jokin termi, joka joskus on voinutkin soveltua kuvaamaan jotain tiettyä asiaa on voinut käytössä muuntua niin, että se on saanut täsmennetyn ja siten kokonaan toisen merkityksen. Näin on käynyt termille harsinta, joka herättää välittömän mielikuvan määrämittahakkuista.

Jatkuvassa kasvatuksessa ei kuitenkaan ole kyse määrämittahakkuista vaan sen vastakohdasta, eli erirakenteisuuden säilyttämisestä.

Esim. Kosh on sinällään oikeassa, että jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat harsintaa sanan alkuperäisessä merkityksessä, mutta käyttäessään tuota termiä jatkuvasta kasvatuksesta edelleen hän on väärässä, koska harsinta nykyisessä yleiskielessä on muuntunut tarkoittamaan jatkuvan kasvatuksen hakkuiden vastakohtaa.

Olisi hauska kuulla muidenkin keskustelijoiden kannanotto aiheeseen tämän esityksen jälkeen. Onko jatkuvan kasvatuksen hakkuiden nimittäminen harsinnaksi oikeaan osuvaa vai harhaanjohtavaa?

Ja ylipäätään: onko ihmisille erirakenteisuuden ja määrämittahakkuiden välinen ero selvä?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kommentit (4)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Harsinta, harsintahakkuut:
Harsinta tarkoittaa hakkuuta, jossa metsästä poistetaan vain suurimmat puuyksilöt. Harsintahakkuita tehtiin Suomessa viime vuosisadan alkupuolella, mutta ne kiellettiin vuoden 1927 metsälaissa, koska niiden pelätään heikentävän puiden geneettistä perimää. Harsintahakkuita sanotaan myös poimintahakkuiksi.

http://www.forest.fi/smyforest/forest.n ... endocument

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Hm, kuinkahan pitkä ketju tästä mahtaa kehkeytyä? Odotatkos kommentteja - vastaväitteitä joltakulta erityisesti?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ainaki minulle nuo erot määrämittahakuun ja mettän erirakenteisena pitämisen välillä on ihan selevät, ja samoin myöskin se mitä tarkotethan
termillä jatkuva kasvatus.
Niinku myös ylä ja alaharvennus on selevää.

Sen sijhan minulle ei ole selevää mitä tarkotethin puuston perimän heikentämisellä harsintahakkuin.
Enkä koskhan ole täysin ymmärtäny sitä, että siemenpuiksi jätethän
ylhensä mettän vanhimmat puut.
Pirkkeele jos ihmistenki lissäintyminen olis ijästä kiinni niin, eikö se koulutaxi vanhaikojilta noutas suurimman lastin ?
Ainaki mitä mie tässä takavuosina olin "pakotettu" tekemhän 5 hehtaarin aukohakuun niin siemenpuiksi jätethin nuoria hyvinkasvavia mäntyjä.
Ja tulos oli hyvä, mettässä erotuu luonnontaimi ja kylvötaimi .
Kysyttä varmasti miten sen maka erottaa ? Na mie se vain niitten eron huomaan , neulasten pittuuvesta ja väristä , taimien oksasuuvesta
ja niitten ylheisestä olemuksesta.
Nykkö son sitte harvennettu ensimmäisenkerran, elikkä kylvöaluvhet
tupastettu, on jokhainen hyvin kasvhun lähteny luonnontaimi jätetty kasvamhan , ja kylvötaimi otettu pois.
Seki on kokemuksen tuomaa tietoa , että lumihomhelle luonnontaimi on lähes immuuni, on hyvin harvinainen ilmijö että lumihome olis tuhonnu
luonnontaimen, kylvötaimilla tuhoutumiseen on moninkertanen mahollisuus. En vain tiijjä mistä se tuoki johtuu, mutta niin vain sattuu olemhan.

( tupastus meinaa sitä että kylvettäessä ylhensä saatuu niin
että samasta puskasta lähtee kasvamhan useampia taimia, joskus jopa 6-7 :mänki tainta, nyt tupastuksessa niistä valithan parhan näkönen kasvamhan,muut leikathan pois. Tupastus on välttämätön hoitotoimenpije , jos se jätethän suorittamatta taimien juuret kietoutuvat toistensa ympärille , ja koko taimitupas , eli 3-7 taimhen " harvoin enemmän" tukehtuu siihen että juuret puristuvat toistensa ympäri ,juurien kasvaessa hirttävät puunalkujen juuret toisensa ja koko tupas kuolee.)

(On selevää myöski se, taimitupas tiheänä on lumihomhelle hyvin otollinen kasvupaikka, elikkä hyvin yleinen ilmiö on se , että lumihome on tappanut koko taimituphan. Harvemmin lunihome tappaa " yksinäistä tainta". )

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Lepakko
Hm, kuinkahan pitkä ketju tästä mahtaa kehkeytyä? Odotatkos kommentteja - vastaväitteitä joltakulta erityisesti?

Arvaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Uusimmat

Suosituimmat