Sivut

Kommentit (3115)

Varmaan kannattaa tilata ensin ihan pieniä magneetteja ja tehdä joku väkkärä ensin, jotta näkee miten se toimii ja osaa sen rakentaa. Ei tule niin kalliiksi jos menee pilalle. Saahan sellaisella ihan pienelläkin myllyllä paskahuussiin valot, jos sieltä tulee watinkaan verran tehoa.

24 kappaletta riittää varsin hyvin, mutta sitten pitää tehdä myös 24 kelaa. Tulee isompi halkaisija sille generaattorille että saa kaikki ne magneetit mahtumaan.

Jos yksi magneetti on 30 milliä leveä, niin kehän pituudeksi magneettien keskeltä tulee 720 milliä ja ympyrän halkaisijaksi vähintään 26 senttiä ja siihen vielä koteloinnit päälle.

Sitten vielä siitä staattorista, elikkä siitä kiekosta missä on kelat ja joka pysyy paikoillaan. Jos tekee sellaisen roottorin että magneetit pyörivät staattorin molemmin puolin, niin staattoriin ei tarvitse laittaa rautaa ollenkaan.

Mutta sitten jos tekee vain yhden kiekon roottorin, niin sinne staattorin taakse on hyvä laittaa myös terästä jotta magneettikenttä ohjautuisi paremmin siihen suuntaan. Tässä vaiheessa syntyy ongelma pyörrevirroista koska magneetti liikkuu suhteessa metalliin.

Pyörrevirrat voitetaan sillä, että katkotaan pyörrevirtojen reitit. Staattorin taakse tuleva metalli ei saa olla yhtenäistä vaan mielummin vaikka ohuesta levystä leikattuja suikaleita, jotka on lakattu päältä etteivät ne johda sähköä toisiinsa. Niitä sitten laitetaan limittäin niin että kelojen taakse syntyy yhtenäinen kehä. Mitä vähemmän yhtenäistä pintaa on kiekon tason suunnassa, sitä vähemmän pyörrevirtoja.

Siihen teräslevyyn missä magneetit ovat kiinni, ei muodostu pyörrevirtoja koska magneetit pysyvät paikoillaan siihen nähden. Pyörrevirtojen olemassaolon huomaa siitä, että roottoria on hankala pyörittää vaikka keloja ei ole kytketty mihinkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kytkentöjen yksinkertaistamiseksi voidaan kaksivaiheisessa generaattorissa erotella vaiheet. Näin saadaan aikaan kaksiportainen säätö jota voidaan ohjata kolmen releen avulla. Rinnankytkentää käytetään kovilla tuulilla ja sarjaankytkentää pienillä tuulilla.

Sarjaan kytkemällä kumpaakin vaihetta voi käyttää myös erikseen. Voimansiirtoon tarvitaan tällöin kolme johtoa. Yksi jaettu nollajohto ja kaksi vaihejohtoa. Nollajohto kytketään vaiheiden väliin (pisteet 3, 4). Tällöin voidaan valita laitetaanko kuorma vaiheen ja nollan väliin, vai vaiheen ja vaiheen väliin jolloin saadaan isompi jännite.

Kiitos veikko hyvästä käytännöllisestä tiedosta.
Itse suunnittelen kanssa kotipihalle tuulivoimalaa ja nuo magneetti-käämiasiat joutuu opiskelemaan alustapitäen.
Tarkoituksena on rakentaa 2-roottorinen generaattori joka lataisi
24v akustoa.
Minulla on tuossa 24kpl 60x20x10 NdFeb magneetteja ja nyt tarvis
pähkäillä että millaisilla mitoilla roottorit ja staattorin tekisi. Osaatko vastata pariin kysymykseen? Tai sano ainakin mielipide..heh

- Minkämuotoisia käämien tulisi olla esim. minun suorakaiteen muotoisien
magneettien kanssa? Olisikohan käämien oltava aavistuksen kartioita
jotta suoratjohdinsivut osuvat "kohtisuoraan" pyörivien magneettien
kanssa?

- Haittaako jos käämien "mutka" kohdat jäävät hieman
magneettien alle vai olisiko käämit tehokkaammat jos magneettien alle
jäisi vain suoraa käämiä, eli siis käämien keskellejäävä aukko olisi
vähintään magneetin mittainen?

- Tämä on askarruttanut eniten:
Pitäisiköhän kehän olla niin iso että vain yksi magneetti on yhden
käämin päällä yhtäaikaa? Eli sotkeeko se jotain jos megneetin juuri
kulkiessa käämin ohi onkin jo seuraava magneetti kerinnyt tulla saman
käämin päälle sieltä tulopuolelta?

- Tämäkin on utopiaa, liittyy ylläolevaan kysymykseen:
Jos tosiaan laitan 12 magneetia kummallekin puolella staattoria niin
miten magneetit pitää asentaa suhteessa käämeihin? Eli pitääkö
magneettien keskipisteiden väli olla juuri sama kuin käämien keskipistei
den?

- Käämin määrästä/vahvuudesta: Sanoit jossain että mahdollisimman
paljon käämiä.
Jos siis odotan että generaattorini tuottaa esim. 24v ja 1kw
Niin olisiko silloin laitettava niin vahvaa käämiä että se kestää
24V jännitteen ja 333W tehon? (siis jos laitan 12 käämiä neljän sarjoiksi)
Eli käämin vahvuuden määräisi periaatteessa haluttu jännite/teho.
Vai olenko aivan hakoteillä?

Siinä oli nyt monta kysymystä ja jos yhteenkin kerkiää vastata niin kyllä olis tosi hieno juttu...hankala metsästää tälläisitä tietoja mistään.
Kirjastossakin generaattoreita käsittelevät kirjat on jotain 78fb+a/4B-x
Eli eivät sisällä käytännönjuttuja....yhtätyhmille kuin minä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No joo en miekhän mikhän tietäjä näissä asijoissa ole , siksi
kysyinki Veikolta neuvvoa.
Se vain se minun luulo saattaa olla harhaluuloki, niin että jos
staattorin kehä ja samalla mangneeton kehä ovat koolthan vähäsen isompia
niin siittä seuraa semmosta, että jo pienellä pyörimisnopeuvella
mangneettien liike staattoriin nähen kasvaa, ja" kone" tekkee sähköä enempi pienillä kierroksilla.

Mutta saatan mie olla ihan väärässäki, käsittääkseni sähkön määrässä juuri tuo mangneettien liikeen nopeus kelojen suhthen merkittee melko paljon.
Vai onko niin ?
Toishalta kehiä ei kannatte mahottomhin kasvattaa , mutta löyväppä paras mahollinen , se onki temppu se.
Toishalta jos ilmat jatkuu tämmösinä ( jo muutaman viikon -30 astetta)
niin kevättä ootelessa se aika mukavasti kulus ku olis jotaki touhua.
Paskat nuo muutamat kisurat jokka aijassa asuvat, niiten kans ei viittä minuuttia pitempään aikaa päivässä mene.
Niin että joutessans vois tuulimyllynki rustata.
Mie muistan joskus lukenheni jostaki kirjasta ohjheita , lentokonhen potkurin tekhon. No siittäki on aikaa vierähtäny, mutta niissä ohjheissa neuvothin tarkoin rupellin teko. Hionta tasapainotus ja loppukäsittely
maalaus ja suojalakkaus , ettei ropelli vety .
Kirjastosta se mie senki kirjan löysin.
Luulis tuommosen rupellin pienillä muutoksilla pyörittävän tuulimyllyäki.

http://otherpower.com/stator.html

Tuossaki on ohjheita semmoselle joka solkaa engelskaa.
Mutta eikö tuo ohjhen myllyn virtapiiri ole kolmivaihteinen ?
Miten se tuommosen kans pelathan ?
Eihän 12 voltin virrassa ole maata , on vain plussa ja miinus ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä45703
Aslak

Mutta saatan mie olla ihan väärässäki, käsittääkseni sähkön määrässä juuri tuo mangneettien liikeen nopeus kelojen suhthen merkittee melko paljon.
Vai onko niin?



Jännite (ja käytännössä virta) on verrannollinen magneettien nopeuksiin. Suuri määrä magneetteja isommalla kehällä antaa paremmin tehoa pienillä kierroksilla.

Tuossaki on ohjheita semmoselle joka solkaa engelskaa.
Mutta eikö tuo ohjhen myllyn virtapiiri ole kolmivaihteinen ?
Miten se tuommosen kans pelathan ?
Eihän 12 voltin virrassa ole maata , on vain plussa ja miinus ?

Siinä on tosiaan kolmivaihegeneraattori. Kolmivaihesähkössä on kolme vaihtojännitettä, jotka ovat ajallisesti eri vaiheissa. Kyllä pienjännitekin voi olla vaihtosähköä tai kolmivaihesähköä, vaikka yleisesti pienjännitelaitteet ovatkin tasasähkölaitteita. Tasasuuntaamalla (siinä rectifier-kappaleessa on tasasuuntaajan kytkentä) kolmivaihesähköstä saadaan tasasähköä.

Siinä generaattorissa on 9 kelaa ja 12 magneettia, jolloin syntyy tarvittava limitys että tulee kolmivaihevirtaa. Meillä on ilmeisesti tarkoitus luoda yksivaiheista virtaa että päästään yksinkertaisemmalla konstruktiolla.

Mitä tuli aikaisempaan kysymykseen kelojen muodosta: kelan muodolla ei ole mitään merkitystä sikäli, että kehän suuntaiset osat eivät tuota sähköä. Ainoastaan säteen suuntaiset osat tuottava.

Tästä pitää kuitenkin huomata se, että jos halutaan puhtainta siniaaltoa, täytyy kelojen olla limittäin niin että toisen etureuna osuu toisen takareunan päälle. Muuten syntyy pientä "klappia" joka saattaa heikentää hieman generaattorin hyötysuhdetta. Todennäköisesti siitä ei ole käytännössä haittaa, mutta huomionarvoinen seikka jokatapauksessa.

Kelojen kierroksien lukumäärää rajoittaa lähinnä johdon paksuus ja johdon paksuus riippuu siitä minkälaisia jännitteitä ja virtoja generaattorista halutaan ulos. Yleinen nyrkkisääntö on 3 ampeeria neliömillille.

Tällöin 30 A virtaa varten tarvitaan 10 neliömillin kaapeli. Karkeasti ottaen 3 mm kuparilanka riittää hommaan. Jos käämi on 25 milliä korkea, niin yhteen kerrokseen mahtuu 8 kierrosta ja jos käämillä on sivusuunnassa paksuutta 15 milliä, niin kokonaiskierroksia tulee 5 x 8 = 45.

Jos hyrrä pyörittää 6 voltin jännitteen yhteen käämiin, niin tehoa irtoaa silloin maksimissaan 180 W per käämi ilman että mikään paikka hajoaa.

Käytännössä kolmen millin kuparia ei taivuttele helpolla, joten käämi tehdään punomalla useampia lankoja köydeksi. Köydestä tulee paksumpaa, joten kovin suuria virtoja ei kannata edes yrittää ottaa irti.

Teho otetaan irti korkeilla jännitteillä ja kierrosluvuilla, tai kehänopeudella niinkuin Aslak ehdotti, josta ne sitten muunnetaan tarvittaessa alaspäin. Siinä hommassa vaihtovirtaa tuottava generaattori on ykkönen, koska säätöön ei tarvita muuta kuin iso muuntaja. Tasavirtaa pitäisi alkaa hakkuroimaan.

Mekaniikka on se perusasia, joka ratkaisee toimiiko se tuulimylly miten kauan. Hyvin laakeroitu, voideltu ja tasapainoitettu laite korroosion kestävistä materiaaleista tehtynä toimii vuosikymmeniä.

Johonkin perusrakennevikaan tyssäävä, muuten toimiva laite harmittaa kuin pientä eläintä.

Siis mekaniikka on tehtävä hyvin siihen laitteeseen, joka tuskin on ensimmäinen valmistuneista, koska tekeminen opettaa. Jotain ropelia voi tehdä sitten ajan kanssa eri versioita.

Se voi olla merkittävä etu että jalusta, laakerointi, generaattori ja ropeli ovat erillisiä siten että ne voi vaihtaa jos on tarvis. Auttaa huoltoa ja korjausta.

Että mieluiten vain ensin kokeilulaitteet harjoitteluna, tunnustaen ettei heti saa valmista. Kun niistä on opit saatu, niin sitten se kaikin taidoin viimmeistelty masiina, josta voi olla ylpeä.

Nuo sähköjututkin voi kokeilla simppelillä laitteella, johon voi noita silmukoita tehdä eri määriä ja mittailla miten se virrantuottoon vaikuttaa.
Langan käsittelyäkin kannattaa harjoitella, että saa siistiä jälkeä ja ilmarako on mahdollisimman pieni. Se voi vaatia muotin käyttöä saada tasaisen muotoisia, kun niitä valaa muoviin. Mitään värähtelevää ei kannata jättää, koska se tietää vaurioita jossain vaiheessa.

Lennokkeja harrastaneet tietävät mistä kerron. Niissä virheet näkyvät herkimmin.

Netti on muuten pullollaan tuuliturbiinien rakennusohjeita. Aina pienistä 4 voltin leluista 1kw mastoihin. Hakusanalla "Build your own wind turbine" löytyy paljon infoa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Ei nuista tejän linkeistä meikäläinen mithän irti saa.
Niin että antakaappa Veikon rauhassa selittää koko
homman suomeksi.

Vielä puuttuu ne diodien kytkennät , ja kytkentä säätääjään.
Pikkuhiljaa tästä hyvä tullee, ja tuulimyllyt jauhaa sähköä joka mökin katolla.

Tuota mie olen ihmetelly tuota virran määrää , miten se oikeasthan määräytyy ? Kuparilangan massastako , vai sen pittuuvesta ?
Niin että 12 volttia tulis jos kelhan käärii jonku määrätyn määrän kierroksia, ja Watit määräytys langan paksuuven mukhan ?
Olenko oikeassa ?
Esimerkiksi näin.
Niin että millin langalla ja 36 kierrosta tulis 12 v 150 w.
1,5 millin langalla ja 36 kierrosta tulis 12 v 250 w ?
Olenko tuossa oikeassa , ees suunnilhens ?

Ensinhän pitäs tuota kokkeilla mitä toosasta irtoaa,ennenko vallaa kelat johonki hartshin. Eikö vain ?
Jos tullee jota 20 voltin seutuville, niin vähennethän keloista kierroksia ?
Jos roikuthan 10 voltin kiepheillä niin lisäthän muutama kierros lankaa lissää?
Vai ??

Jo vain kohta häätyy alkaa kyselemhän 12 voltin pakastheita .

Virta tulee jännitteen määrästä ja kuorman suuruudesta.

I = U/R jossa R:ään pitää laskea mukaan myös sen kuparin aiheuttama vastus jos käyttää liian ohutta lankaa.

Eli mitä kovemman kuorman laitat, niin sitä isompaa virtaa se koittaa repiä sieltä generaattorista. Se taas puolestaan vääntää sen ropelin momenttia vastaan ja jos tuulessa ei riitä voimaa pyörittämään generaattoria, niin kierrosulku tippuu ja jännite tippuu ja virta tippuu.

Eli virta on se vapaa muuttuja, jonka suuruutta voi käyttäjä itse vaihdella sen mukaan minkä verran sähköä meinaa käyttää. Se käämin langan paksuus taas puolestaan on sitä varten, että se käämi kestää sen virran. Ohut lanka kuumenee ja palaa poikki suuremmalla virralla.

Eli yksinkertaisesti:
-Pyörimisnopeus ja käämien kytkentä määrää jännitteen
-Sähkön käyttäjä määrää virran.
-Käämin paksuus märää kuinka paljon virtaa saa ottaa ennenkuin generaattori ylikuumenee.

Akkuja ladataan niin, että niille annetaan aina isompaa jännitettä. Virta kun kulkee suuremmasta jännitteestä pienempään jännitteeseen. Auto antaa 12 voltin akulle 14.5 volttia, jolloin siinä välissä tuo 2.5 voltin ylijännite akun sisäisen vastuksen yli aiheuttaa muutaman ampeerin virran akkuun sisään.

Jos pistät auton akkuun 20 volttia sisään, niin se lataa sitä vain isommalla virralla. Akku voi kuumentua enemmän tästä, mutta se myös latautuu nopeampaa.

Toisaalta kun puhutaan oikeasta tuuligeneraattorista joka pyörii tuulessa joka ei pysty antamaan kuin vaikkapa 200 W tehoa, niin silloinhan se jännite ei pääse nousemaan, kun jännitteen mukana nouseva virta alkaa jarruttamaan potkuria liikaa.

Joo, tosiaan kun noita ohjeita katselee ja vertailee esim. kelojen käämimis ojeita niin eroja näkyy.
Joku neuvoo laittamaan 24V systeemiin 48 kierrosta #14 paksua käämiä ja toinen samankokoisilla magneeteilla jne. 70 kierrosta saman paksusta käämiä. Sitten testivaiheessa kehutaan että suurinpiirtein samoilla kierrosluvuilla olis tuo cut-in tilanne jolloin jännite nousee systeemin nimellis jännitteeseen.
Pitää vissiin vaan osata soveltaa, ja niinkuin tietävämmät kehu tuola alkupuolella että testaamalla... Olen kohta tulostanu 100 sivua ohjeita ja kuvia joista pitäis alkaa haeskelamaan sellaisa keskiarvoa jonka mukaan alkas kyhämään ekaa projektia.

Tasureita myydään valmiina kaupassa. Ne on sellaisia möykkyjä joissa on neljä nastaa. Kaksi nastaa on merkitty ~ merkillä ja kaksi muuta on plus ja miinus.

Vaihtovirtaa kytketään sisään toiseen päähän ja tasavirta tulee ulos toisesta. Ostaa tarpeeksi järeän, niin ei nouse savut ulos.

Käytännössä olisi kätevää olla se hakkurimuuntaja, tai tavallinen muuntaja säätämässä jännitettä koska tuo tuuligeneraattori tuottaa oikeasti ihan mitä sattuu, milloin sattuu ja käytössä pitäisi kuitenkin olla tasaista virtaa ja jännitettä.

Akulla sitä vaihtelua voi tasata, mutta siinä hommassa akun elinikä heikkenee jos kovin suurella virralla latailee. Parempi olisi hommata isot kondensaattorit niiden akkujen rinnalle.

http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/hanska287.jpg
Tasasuuntaussilta 1600V / 30 A. Semikron SKB 30/16 A1

Tuossa on ainakin tarpeeksi järeä. Maksaa 20 € SP-Elektroniikassa.

Tarkemmat tiedot: http://www.spelektroniikka.fi/kuvat/skb30.pdf

Tuossa tuo virran merkitys korostuu jälleen. Tasuri kestää 30 A virtaa ja kuluttaa itse lähes 100 W tehoa lämmöksi silloin kun 30 A menee siitä läpi.

30 A ja 24 volttia on 720 W, eli 24 voltin jännitteellä tasuri kestää päästää läpi 720 wattia tehoa ja generaattorin pitää tuottaa 820 Wattia. Hukka on 1/8 koko tehosta.

30 A ja 48 volttia on 1,44 kW ja generaattorin pitää tuottaa 1,58 kW. Hukka on 1/16 koko tehosta.

Eli mitä enemmän kierroksia käämeissä ja mitä korkeammalle jännitteelle suunnittelet järjestelmän, sitä pienemmät häviöt ovat suhteessa kokonaistehoon. Tämä vaikuttaa myös osateholla käytettäessä, koska korkeampi jännite tarvitsee pienemmän virran saman tehon tuottamiseksi.

Tietokoneen virtalähteet ovat oivia muuntajia. Täytyy vain löytää universaali malli joka usein hyväksyy minkä tahansa jännitteen välill 90 - 240 V. Näille kelpaa niin tasa kuin vaihtovirtakin, vaikka virallisesti ovat vaihtovirtapelejä.

Ulos tulee tasan 12 volttia, ei enempää eikä vähempää.

Entäpä akkuja ladattaessa latauskontrolli kun akut tulevat täyteen? Vai tarvitaanko edes sellaista?

Mitä tapahtuu jos mylly pyörii ja antaa jännitettä mutta mikään ei ole imemässä virtaa mihinkään suuntaan? (lue mylly pyörii tyjänpanttina). Mitä syntyvälle virralle silloin tapahtuu?

Virtalähde hakkurina kuulosti mielenkiintoiselta mutta toimiiko se pienillä 12 - 48 voltin jännitteillä mitä mylly siis tuottaa? edes tarpeeksi universaalimalli? (kun muistaakseni verkkovirran minimit maailmalla kulkee jossain 110 voltissa)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä45703
suprmies
Entäpä akkuja ladattaessa latauskontrolli kun akut tulevat täyteen? Vai tarvitaanko edes sellaista?



Tarvitaan. Muuten akuissa vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja tapahtuu muita akun ikää lyhentäviä reaktioita. Lyijyakkua voi kyllä ladata jatkuvasti tietyllä vakiojännitteellä, mutta se jätää osan akun kapasiteetista hyödyntämättä.


Mitä tapahtuu jos mylly pyörii ja antaa jännitettä mutta mikään ei ole imemässä virtaa mihinkään suuntaan? (lue mylly pyörii tyjänpanttina). Mitä syntyvälle virralle silloin tapahtuu?



Jos käämien päät ovat auki, virtaa ei luonnollisestikaan voi syntyä. Ei siinä mitään ihmeellistä tapahdu. Jännite nousee tyhjäkäyntitasolle, mutta ei se tällaisissa generaattoreissa ole erityistä huomiota vaativa. Generaattori kuormittaa turbiinia silloin vain pyörrevirtahäviöiden verran, joten ylikierrosten vaara on olemassa kovalla tuulella.

Virtalähde hakkurina kuulosti mielenkiintoiselta mutta toimiiko se pienillä 12 - 48 voltin jännitteillä mitä mylly siis tuottaa? edes tarpeeksi universaalimalli? (kun muistaakseni verkkovirran minimit maailmalla kulkee jossain 110 voltissa)

Verkkovirralle mitoitettu hakkuri ei toimi. Joko pitää tehdä hakkuri tuota varten, tai sitten sellainen generaattori joka tuottaa 100-300 V. Jos itse tekee generaattorin, jännitteen nosto onnistuu käämimällä käämeihin enemmän ohuempaa lankaa. Sähköturvallisuuteen on syytä panostaa tosissaan tuollaisilla jännitteillä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä45703
Veikko

Tuossa on ainakin tarpeeksi järeä. Maksaa 20 € SP-Elektroniikassa.



No jo on tyyris. Yleensä 1000 V/35 A sillan järkevä hinta on noin 3 E. Tuo malli näytti kyllä olevan tuollaisessa teollisuusmallin kotelossa, se selittää hinnan. Tuollainen kotelo on helpompi kytkeä ja jäähdyttää, ja luultavasti se kestää paremmin nimellisvirtaansa kuin halpissilta.

30 A on 12 V:llä 360 W. Jos generaattori on järeä, kannattaa siltoja kytkeä kaksi rinnan. Ylipäätään diodisiltaa ei ole järkevää ajaa yli 2/3:lla nimellisvirrastaan, ellei tarkoitus ole tehdä halpatuotantoelektroniikkaa. Diodisilta pitää pultata alumiiniseen jäähdytysripaan.


Tietokoneen virtalähteet ovat oivia muuntajia. Täytyy vain löytää universaali malli joka usein hyväksyy minkä tahansa jännitteen välill 90 - 240 V. Näille kelpaa niin tasa kuin vaihtovirtakin, vaikka virallisesti ovat vaihtovirtapelejä.

Ulos tulee tasan 12 volttia, ei enempää eikä vähempää.

Noidenkin teho on varsin rajallinen. Pieneen laitokseen riittävä, mutta isompaan ei. Kannattaa huomata, että tyypillisesti nuo kai antavat 12 V:lla noin puolet kokonaistehostaan. Jotkut mallit vaativat riittävästi kuormaa 5 V:n lähtöön toimiakseen (esim. 4.7 ohm 15 W tehovastus, vastus käy sitten kuumana). Lyijyakut eivät kunnolla lataannu 12 V:lla. Tyypillinen latausjännite on noin 14 V.

Moderneille virtalähteille riittää yksi tuuletin kuormitukseksi.

Virtalähteen voi kytkeä pakkosyötölle yhdistämällä ATX liittimestä vihreän (power good) ja viereisen mustan johdon. Tällöin virtalähde sammuu ja käynnistyy takana olevasta kytkimestä, joka vastaa samaa asiaa kuin töpselin irroittaminen.

Voisihan sitä tietenkin laittaa 100 voltin edestä akkuja sarjaan. 10 akkua nimellisjännitteeltään 12 V toimivat noin 110 - 140 Voltin jännitevälillä tyhjästä täyteen. Latausjännite näille olisi noin 145 Volttia ja siitä ylöspäin.

Akku on siitä mielenkiintoinen vekotin, että se kyllä imee melkein kaiken virran mikä sille annetaan. Sen seurauksena generaattorin tuottama jännite romahtaa lähelle akun napajännitettä, joten 12 voltin akkuun voi kytkeä vaikka 40 voltin tyhjäkäyntijännitteellä pyörivän generaattorin. Se kyllä tempaisee jännitteen alas ottamalla roimasti virtaa. Akun sisäinen vastus on niin pieni, että se on generaattorin kannalta lähes oikosulku.

Ainut mitä pitää tarkkailla on akkuun päin menevän virran määrä. Mitä lujempaa generaattori pyörii, sitä suurempi virta akkuun menee ja sitä enemmän akku kuumenee. Kun liikutaan suurinpiirtein turvallisissa rajoissa, akku kykenee itse pitämään jännitteen aisoissa.

Akun täyttyessä sen napajännite nousee pikkuhiljaa ja generaattorin antama jännite pääsee nousemaan myös. Sitten kun akun jännite lataus päällä on noussut 14.5 volttiin, täytyy lataus katkaista ja kääntää potkuri pois tuulesta.

Vaihtoehtoisesti voidaan laittaa lisää kuormaa generaattorille. Vaikkapa lämmitysvastus joka kytkeytyy päälle automaattisesti kun akun jännite nousee yli tuon ylläpitorajan. Lisäkuorma pudottaa jännitettä ja virta alkaa kulkea akun ohitse.

Mitenkähän tuon virran saisi fiksuiten kulkemaan myllystä alas? Jos johdot vetäsee vaan paalunpäästä sisään, ja mylly kääntyilee tuulessa kokoajan samaan suuntaan, ne johdothan menee rullalle...
Finnwindin myllyissä näkyy olevan jonkinsorttinen liukurenkas ratkasu.
Tulisko kelläkään mieleen mitää hyvää ideaa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat