ELT

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Arasti kysyn että onko tämä toteuttamiskelpoinen?

Viimeisimmästä T&A-lehdestä luin tästä.

http://www.eso.org/projects/e-elt/

Toivon että onnistuu.

Kommentit (15)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Balthasar
Arasti kysyn että onko tämä toteuttamiskelpoinen?



Vaikea sitä on perstuntumalta tyrmätä, jos joku raati sen on järkeväksi todennut. Idea kyllä vaikuttaa suuruudenhullulta. Ihmettelen vain, eikö diffraktio haittaa jos peilin edessä on noin jumalattomasti romua. Tai ehkä se haittaa, mutta 60 metrin peili pesee hieman epäoptimaalisenakin kaikki muut vaihtoehdot.

Toivon että onnistuu.

Niin minäkin. Ei tuo paljoa maksakaan verrattuna vaikka joutavanpäiväiseen rähinöintiin Lähi-Idässä.

Vierailija

Tuohan on jo rakenteilla, mutta valmiiksi sitä ei saada vähään aikaan. Esim. peilien hiomiseen menee melkein 10-vuotta.

Onkohan tuo sitten valmiina paljonki tehokkaampi kun vaikka JWST (The James Webb Space Telescope) joka korvaa Hubblen vuonna 2013?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
McKay

Onkohan tuo sitten valmiina paljonki tehokkaampi kun vaikka JWST (The James Webb Space Telescope) joka korvaa Hubblen vuonna 2013?

Riippuu siitä, mitä "teholla" tässä yhteydessä tarkoitetaan. Muistaakseni tuo JWST oli luokkaa 6 metriä. Jos tuo Esan hirvitys todella on 60 metrinen, sen valonkeruukyky on satakertainen. Erottelukyky kyllä kärsii ilmakehästä, ei se ole niin ylivoimainen kuin halkaisijoiden suhteesta voisi päätellä.

Vierailija

Jostain luin, että tuossa ei ole vain yhtä sikamaisen suurta peiliä, vaan useita pieniä, joita kaikkia voidaan säätää itsenäisesti ilmakehän aiheuttamien vääristymien minimoimiseksi. Voin vain kuvitella sitä koodaamisen määrää, joka vaaditaan ennen kuin säätösofta on saatu valmiiksi.

Vierailija
Herra Hippi
Jostain luin, että tuossa ei ole vain yhtä sikamaisen suurta peiliä, vaan useita pieniä, joita kaikkia voidaan säätää itsenäisesti ilmakehän aiheuttamien vääristymien minimoimiseksi. Voin vain kuvitella sitä koodaamisen määrää, joka vaaditaan ennen kuin säätösofta on saatu valmiiksi.

Näin on. Tuon ESO:n tulevan teleskoopin pääpeilin halkaisija on siis 42 metriä ja se koostuu 906:sta kuusikulmaisesta 1,5 metrin peilistä. Ilmakehän väreilyn kompensoimiseksi näiden pienten peilien asentoa muutetaan sähkömoottoreiden avulla 1000 kertaa sekunnissa.

Teleskoopin päpeilin rakentaminen lukuisista säädettävistä pienemmistä peileistä ei sinänsä ole mitään uutta, tämä ns. adaptiivinen peilitekniikka on ollut jo pitkään käytössä. Erikoista tässä E-ELT:ssä on nimenomaan sen valtaisa koko.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Nähdäkseni näitten uusien teleskooppien erotuskykyä tarkennetaan myös tietotekniikalla, näin ne päässevät kilpailemaan avaruuskaukoputkien kanssa. Jostakin luin. Tosin ihmetyttää eikö avaruudessa oleville voisi tehdä samalla tavalla, tieten tehdäänkin. Kun se Hublen seuraaja sinne laitetaan, pudotetaanko Huble alas? Tuntuisi että tilaa riittää molemmille.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Nähdäkseni näitten uusien teleskooppien erotuskykyä tarkennetaan myös tietotekniikalla, näin ne päässevät kilpailemaan avaruuskaukoputkien kanssa. Jostakin luin. Tosin ihmetyttää eikö avaruudessa oleville voisi tehdä samalla tavalla, tieten tehdäänkin. Kun se Hublen seuraaja sinne laitetaan, pudotetaanko Huble alas? Tuntuisi että tilaa riittää molemmille.

Hubble sai äskettäin jatkoaikaa ainakin tuonne vuoteen 2010 kun NASA päätti tehdä vielä yhden huoltolennon Hublelle vuonna 2008. Tällöin vaihdetaan mm Hubblen gyroskoopit. Nyt sen kuudesta gyroskoopista toimivat vain kaksi ja asennonsäätö on hieman hankalaa. Tämän viimeisen huoltolennon jälkeen Hubblea käytetään niin kauan kun se on toimintakunnossa, jonka jälkeen se hallitusti ohjataan maahan niin, että mahdollisimman paljon siitä palaa ilmakehässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
lierik
Nähdäkseni näitten uusien teleskooppien erotuskykyä tarkennetaan myös tietotekniikalla, näin ne päässevät kilpailemaan avaruuskaukoputkien kanssa.



Kyllä vain. Ilmakehän häiriöitä pystytään jossakin määrin (huomattavastikin) pienentämään, mutta ei kokonaan poistamaan. Lisäksi ilmakehä absorboi tiettyjä aallonpituuksia, mikä rajoittaa havaintoja.

Tosin ihmetyttää eikö avaruudessa oleville voisi tehdä samalla tavalla, tieten tehdäänkin. Kun se Hublen seuraaja sinne laitetaan, pudotetaanko Huble alas? Tuntuisi että tilaa riittää molemmille.

Ei peilin muodon korjaamisesta ole hyötyä avaruudessa, jos se vain saadaan hiottua tarkasti oikeaan muotoon. Siellä ei ole ilmakehää, jonka muutoksia pitäisi kompensoida, eikä peiliin kohdistu myöskään mekaanisia rasituksia, jotka vääristävät peilin muotoa kaukoputkea käänneltäessä.

Hubblen tapauksessa kyse ei ole tilasta, vaan rahasta. Hubble on jo nyt ylittänyt aiotun käyttöikänsä. Sen pitämiseen toimivana pitkään pitäisi uhrata paljon enemmän rahaa kuin uusien teleskooppien rakentaminen maksaa. Hubble syöstään hallitusti ilmakehään, jotta se tippuisi mereen aiheuttamatta vahinkoa asutukselle. Muuten se kiertäisi aikansa ja putoaisi sitten täysin ennakoimattomaan kohtaan, mahdollisesti vaikka kaupunkiin, ratansa alapuolella.

Vierailija

Modern Astrophysics is tackling fundamental questions like: What is the origin and fate of our Universe? How were its basic blocks assembled? Are we alone? For that endeavour, it relies on the combined power of both space and ground-based Observatories covering the whole electromagnetic spectrum from gamma-rays to very low radio frequencies, with in addition the emergence of non-photonic means like neutrinos and gravitational waves. Some of the main new capabilities expected to be deployed before 2020 are shown in the vignettes below.

http://www.eso.org/projects/e-elt/

kysymykset olivat:

- Mikä on ”meidän” maailmankaikkeutemme alku ja tulevaisuus?
- miten yksinkertaisimmat hiukkaset liittyivät yhteen?
- olemmeko yksin?

Interferometriset menetelmät ja atmosfäärin diafraktiota kompensoivilla peilillä saamme aivan yhtä hyviä, tai parempia, tuloksia kuin hyvin suurilla peileillä.

Tietenkin tarvitsemme data. Mutta emme tee mitään hirvittävällä määrällä dataa, jossa tutkijoitten koko aikaa menee datojen taltiointiin ja luokitteluun. Eräille tämä on tietenkin mieleen, kun tutkijoille ei enää jää aikaa miettiä vakavampia asioita.

Oleellisilta osin ”avaruus” on läsnä täällä Maapallollakin, joten meillä on monipuolinen avaruuslaboratorio koko ajan ympärillämme..

Eivät nämä asiat suurilla teleskoopeilla sinänsä selviä. Ne selviävät tutkijoitten korvien välissä eli mielessä! Ja kannatta huomata, että meillä on jo olemassa harvinaisen monipuolinen selostus Maailmankaikkeudesta ja sen realiteeteista nimeltä The Urantia Book.

Vierailija
Herra Hippi
Jostain luin, että tuossa ei ole vain yhtä sikamaisen suurta peiliä, vaan useita pieniä, joita kaikkia voidaan säätää itsenäisesti ilmakehän aiheuttamien vääristymien minimoimiseksi. Voin vain kuvitella sitä koodaamisen määrää, joka vaaditaan ennen kuin säätösofta on saatu valmiiksi.

Jostain muistan lukeneeni, että säätö ei ole enää niin suuri ongelma, kun peili on tarpeeksi iso. Kait ne muutokset ilmakehässä on silloin myös kooltaan suurempia, ja siten hitaampia, suhteutettuna siis peilin kokoon tai jotain.

Eli jos olisi maapallon kokoinen peili, niin ne häiriöt olisivat paikallisia (vaikkapa 30% pilvessä), mutta kokonaiskuva olisi silti suht stabiili verrattuna metriseen peiliin.

Vierailija
Armitage
Herra Hippi
Jostain luin, että tuossa ei ole vain yhtä sikamaisen suurta peiliä, vaan useita pieniä, joita kaikkia voidaan säätää itsenäisesti ilmakehän aiheuttamien vääristymien minimoimiseksi. Voin vain kuvitella sitä koodaamisen määrää, joka vaaditaan ennen kuin säätösofta on saatu valmiiksi.



Jostain muistan lukeneeni, että säätö ei ole enää niin suuri ongelma, kun peili on tarpeeksi iso. Kait ne muutokset ilmakehässä on silloin myös kooltaan suurempia, ja siten hitaampia, suhteutettuna siis peilin kokoon tai jotain.

Eli jos olisi maapallon kokoinen peili, niin ne häiriöt olisivat paikallisia (vaikkapa 30% pilvessä), mutta kokonaiskuva olisi silti suht stabiili verrattuna metriseen peiliin.

Kyllä niissä peilien säätömekanismeissa kuitenkin virittämistä riittää ihan valtavasti. Esim. Keckin teleskooppien peilien säätömekanismeja ja algoritemja viriteteltiin kahden vuoden ajan, ennen kuin säätö saatiin toimimaan tyydyttävästi.

Aivan erityisen haasteeen asettaa ELT:n parimetrisen korjauspeilin virittäminen. Peilin muotoa muutetaan 5000 tukipisteen kautta, joista kutakin säädetään jopa 1000 kertaa sekunnissa nanometrin tarkkuudella!

Vierailija

Kuulostaa hieman mekanismilta, jota joudutaan huoltamaan 90% käyttöajasta. Mitä kompleksisempi systeemi, sitä enemmän huoltoa se vaatii.

Tietääkö kukaan mitä sille OWL:lle kuuluu?

Vierailija
Armitage
Kuulostaa hieman mekanismilta, jota joudutaan huoltamaan 90% käyttöajasta. Mitä kompleksisempi systeemi, sitä enemmän huoltoa se vaatii.

Tietääkö kukaan mitä sille OWL:lle kuuluu?

Tämä ESO:n 100 metrin OWL on ainakin toistaiseksi suurten kustannusten ja pitkän toteuttamaisaikataulun johdosta jäissä. E-ETL on nimenomaan suunniteltu korvaamaan jäihin laitetun OWL-suunnitelman.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Snaut

Aivan erityisen haasteeen asettaa ELT:n parimetrisen korjauspeilin virittäminen. Peilin muotoa muutetaan 5000 tukipisteen kautta, joista kutakin säädetään jopa 1000 kertaa sekunnissa nanometrin tarkkuudella!

Tuollainen säätö vaatii jo aika tehokasta tietokonetta!

5000 x 1000 = 5 miljoonaa säätöä / sekunti. Arvatenkin jo pelkän anturidatan analysointi vaatii aikamoista numeronmurskausta.

Onko tietoa millä tuollainen säätö on teknisesti toteutettu - kenties piezo-kiteillä?

Vierailija
Volitans
Snaut

Aivan erityisen haasteeen asettaa ELT:n parimetrisen korjauspeilin virittäminen. Peilin muotoa muutetaan 5000 tukipisteen kautta, joista kutakin säädetään jopa 1000 kertaa sekunnissa nanometrin tarkkuudella!



Tuollainen säätö vaatii jo aika tehokasta tietokonetta!

5000 x 1000 = 5 miljoonaa säätöä / sekunti. Arvatenkin jo pelkän anturidatan analysointi vaatii aikamoista numeronmurskausta.

Onko tietoa millä tuollainen säätö on teknisesti toteutettu - kenties piezo-kiteillä?

En tiedä onko ELT:n korjauspeilin suunnittelu jo niin pitkällä, että se liikutusmekanismi olisi lyöty lukkoon. Mutta tämän hetken maailman suurimmassa peiliteleskoopissa Keckissä käytetään tosiaankin piezosähköisiä elementtejä. Keckin korjauspeiliä liikuttaa nimittäin reilu 300 piezosähköistä servoa (PZT/PMN actuator).

Uusimmat

Suosituimmat