Tukityöllistetyistä harva jää töihin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mielenkiintoinen keskustelu taas Hesarissa:

Tukityöllistetyistä harva jää töihin

Julkaistu: 18:39

Kaisa Hakkarainen

helsingin sanomat

Työvoimapoliittiset toimenpiteet purevat huonosti kaikkein vaikeimmin työllistyviin, jos toimenpiteen tavoitteeksi ajatellaan yksinkertaisesti työllistyminen. Yhdistelmätuella työllistetyistä vain joka kymmenes oli vuonna 2005 töissä kolmen kuukauden kuluttua tukityöllistämisjakson päättymisestä.

Oppisopimuskoulutuksessa olleista tai yrittäjärahaa saaneista sen sijaan kaksi kolmesta oli töissä vielä kolmen kuukauden kuluttua tuen päättymisestä. Työttömänä oppisopimuslaisista oli 12 prosenttia ja starttirahan saajista vain viisi prosenttia.

Erot eivät johdu niinkään erilaisten työllistämistemppujen purevuudesta kuin siitä, millaista väkeä milläkin toimenpiteellä työllistetään, painottavat Simo Aho ja Hannu Koponen, jotka ovat vertailleet erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden purevuutta vuosina 2002–2005.

Oppisopimus tai yrittäjäksi ryhtyminen vaativat työttömältä erilaista tomeruutta kuin yhdistelmätuella työllistämisen odottelu.

Työvoimapoliittisia toimenpiteitä ovat mm. valtion varoilla tuettu työllistäminen tai työvoimakoulutus. Keskimäärin toimenpiteisiin osallistuneista oli vielä kolmen kuukaudenkin kuluttua töissä joka neljäs.

"Heikoimmin purreen" työvoimapoliittisen toimenpiteen eli yhdistelmätuella työllistämisen kohteista kolmen kuukauden jälkeen töissä olevien osuus on vuosi vuodelta laskenut, eli heikoimpien työntäminen työelämään näyttää aina vain toivottomammalta urakalta.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuki ... 5224453415

Kommentit (12)

Vierailija

Keskustelun avauksessa kuten myös HS:n artikkelin otsikoinnissa annettiin ymmärtää, että

Erot eivät johdu niinkään erilaisten työllistämistemppujen purevuudesta kuin siitä, millaista väkeä milläkin toimenpiteellä työllistetään, painottavat Simo Aho ja Hannu Koponen, jotka ovat vertailleet erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden purevuutta vuosina 2002–2005.

Työttömien syrjäyttämistä vastaan toimivana kiinnittäisin huomiota siihen, että työnantajan sitoutuminen (etenkin julkishallinnossa) tukityöllistetyn (siis tessin mukaisella palkalla valtion maksaessa osan palkkakuluista) työsuhteen päättyminen on harvemmin työntekijästä (entisen ja tulevan työttömän) aiheutuva vaan työnantajille yleinen tapa käyttää työvoimapoliittista tukea yrityksen sosiaaliapuna eli edes tarkoitus ei ole kuin hyödyntää tuettu aika ja tuen loppuessa työsuhde ei jatkukaan. Poikkeuksiakin on mutta vähemmistönä.

Oppisopimuskoulutuksissa sitoutuminen on puolin ja toisin pitäisi olla vahvempi mutta sielläkin oppisopimuspaikkaan työllistyminen on heikkoa jälleen syistä, jotka eivät johdu työnhakijasta. Käytännössähän oppisopimuksista suurin osa syntyy siten, että työvoimakoulutuksena toteutettu ammatin hankinta onkin oppisopimuskoulutus, jossa usein työnhakija käy etsimässä harjoittelupaikan ja harjoittelun päätyttyä, kun pitäisi alkaa maksaa palkkaa tessin mukaan, ei työnantajalla olekaan halua työllistää palkattuna vaan vuorossa on seuraava(t) harjoittelija(t).

Ns työelämävalmennus palkattomassa työssä ilman työsuhdetta mutta työvelvoitteella (eli orjatyö) on oma lukunsa. Voi olla piristävää vaihtelua mutta aina työttömän ihmisen alistamista pakkotyöhön käyttäen viranomaisvaltaa rikoslain tarkoittamassa kiskonnassa ja ILO.n pakkotyön kieltävän sopimuksen vastaisesti.

Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin ne usein esitetään "työhaluttomiksi, yhteiskuntakelvottomiksi, etuja ansaitsemattomiksi, veronmaksajien rasitteiksi" leimattujen ihmisten syyllistämiseksi ja toimenpiteiden oikeuttamiseksi. Asiaa on pohdittu paljon esim Ihmisarvo Sanomissa.

Asiallista työpoliittista keskustelua toivoen
Suomalainen manifesti

Vierailija

Se on nyt kuulkaas vaan sillälailla, että työttömyys on pakosti
pidettävä huonompana vaihtoehtona kuin työllisyys. Muutenhan
tässä maassa ei kohta puoliakaan huvittaisi työnteko, jos
toimeen tulisi ilmankin. Tästä syystä työttömän elämä on
pyrittävä tekemään ainakin välillä ja varsinkin nuorille
mahdollisimman vittumaisena. Näin saadaan keskimäärin
"kyvykkäät" henkilöt hakeutumaan/pysymään työssä.

Se onko tämä moraalisesti oikein on toinen asia.
Esittäkää parempi malli, jos tiedätte?

Vierailija
at
Se on nyt kuulkaas vaan sillälailla, että työttömyys on pakosti
pidettävä huonompana vaihtoehtona kuin työllisyys. Muutenhan
tässä maassa ei kohta puoliakaan huvittaisi työnteko, jos
toimeen tulisi ilmankin. Tästä syystä työttömän elämä on
pyrittävä tekemään ainakin välillä ja varsinkin nuorille
mahdollisimman vittumaisena. Näin saadaan keskimäärin
"kyvykkäät" henkilöt hakeutumaan/pysymään työssä.

Se onko tämä moraalisesti oikein on toinen asia.
Esittäkää parempi malli, jos tiedätte?

Olen samaa mieltä, että työn pitää olla kiinnostavampaa kuin työttömyys - eli työehtojen tulee olla sellaiset, että työnteko on motivoivaa. Kaikista p-duunipuheista huolimatta itse uskon, että monia työttömiä todellakin huvittaisi työnteko vaikka se ei olisikaan pelkkää hupia. Työttöminä ja työnhaluisina työnhakijoina on varmaan kyvykkäitäkin ja osaavia - jotka eivät kelpaa töihin esimerkiksi ikänsä takia. Nuorista suurin osa on todella innoissaan saadessaan töitä. Työllä pitäisi kuitenkin tulla toimeen eli työtä pitäisi olla riittävästi ja ansiotason kohtuullinen - nuorillekin.

Lähtökohtana työttömyyden pitäminen "vittumaisena" on aika sairas. Eikö markkinataloudessa pitäisi työn olla kilpailukykyinen ilman viranomaisavusteista pakkoa tai muuta hyväksikäyttöä? Kilpailukyvyn pitäisi ulottua myös tuotannontekijöiden saatavuuteen ja laatuun - työvoiman osalta sen edellytys on työmotivaatiotekijöiden huomioonottaminen ja - raha ei ole todellisuudessa paras eikä tärkein motivaatiotekijä.

Vierailija

Se on kuulkaas nyt niin...
Työttömien tiimoilta pyörii valtava määrä kallispalkkaista virkamiestä ja konsulttia saamatta mitään merkittävää aikaan. Tulosvastuu on varsin outo käsite noissa piireissä.

Ainoastaan temputtavat työttömiä näennäestyöllä ja kursseilla, jotka eivät muuta kuin turhauttavat.
Lisäksi harrastetaan monenmoista psyykkausta, jonka vastakkaisvaikutuksena syntyy vain alemmuudentunteita ja epäluottamusta virallisia laitoksia kohtaan.
Kannustuksen ja manipuloinnin raja voi olla vaikea hallita, ainakin kun ei ymmärrä harjoittavansa sitä.

Koko hirmukalliin organisaation tehtävä on tyynnyttää kritiikki, joka muutoin iskisi vallanpitäjiin. Niin ja työttömien laumaa pitää kaitsea ettei ala tapahtua mitään kummaa. Kehitystä vaikka.

Vierailija

Tunnen läheisesti muutaman 5-kymppisen työttömän, joita työttömäksi joutuminen on nöyryyttänyt syvästi. Lyhyeksi jääneet tuetut työt ne vasta nöyryytystä ovat olleet.

Samoin tunnen läheisesti muutaman 2- ja 3-kymppisen työttömän, joista työttömänä oleminen on ollut leppoisaa, mitä nyt sossussa ja työkkärissä käyminen on rasittanut elämää. Heistä lyhyet tuetut työt ovat yleensä olleet ihan piristäviä, eihän ole ollut pelkoa, että niihin olisi tarvinnut jäädä.

Onko tällaista havaittavissa vain minun tuttavapiirissäni?

Ps. Tiedän kyllä tuilla keplottelevat työnantajat. Tiedän muutaman, joka ei edes häpeile asiaa vaan ilolla hyödyntää tukia - työntekijöistä viis.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Myöskin työttömiä kohtaan olevat asenteet ehkäisevät tehokkaasti työllistymistä.

Ja se byrokratia, ei voida ottaa päteviäkään työttömiä töihin, koska ei olla otettu muitakaan työttömiä.

jne.

Monet sairaslomalaiset ja työkyvyttömiksi luokitellut, voisivat yrittää työtäkin esimerkiksi työharjoittelua tai työvomakoulusta, mutta eivät niihin edes pääse koska työkkärissä myöskin toimii byrokratia, on vain työkkäritukea saaville tarkoitettu.

Läimästään lääkäreissä helposti sairaslomia, kun ei ole rahaa pyörittää terapia ja muita kuntoutuspalveluja. En tiedä sitten mikä tulis pitemmän päälle halvemmaksi ihmisten työllistyminen tai jatkuva sairaslomat.

Kuitenkin työttömyysarmeijan pitäminen on jonkinnäköinen jekku, millä saadaan kustannuksia pidettyä alla.

Vierailija
at
Se on nyt kuulkaas vaan sillälailla, että työttömyys on pakosti
pidettävä huonompana vaihtoehtona kuin työllisyys. Muutenhan
tässä maassa ei kohta puoliakaan huvittaisi työnteko, jos
toimeen tulisi ilmankin. Tästä syystä työttömän elämä on
pyrittävä tekemään ainakin välillä ja varsinkin nuorille
mahdollisimman vittumaisena. Näin saadaan keskimäärin
"kyvykkäät" henkilöt hakeutumaan/pysymään työssä.

Se onko tämä moraalisesti oikein on toinen asia.
Esittäkää parempi malli, jos tiedätte?

Kun kuule välillä sen TUKITYÖLLISTETYN elämä tehdään helvetiksi työpaikalla, ettei tee mieli mennä työnantajalle melkein ilmaiseksi työjuhdaksi!

Vierailija
Suomalainen manifesti

Ns työelämävalmennus palkattomassa työssä ilman työsuhdetta mutta työvelvoitteella (eli orjatyö) on oma lukunsa. Voi olla piristävää vaihtelua mutta aina työttömän ihmisen alistamista pakkotyöhön käyttäen viranomaisvaltaa rikoslain tarkoittamassa kiskonnassa ja ILO.n pakkotyön kieltävän sopimuksen vastaisesti.

Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin ne usein esitetään "työhaluttomiksi, yhteiskuntakelvottomiksi, etuja ansaitsemattomiksi, veronmaksajien rasitteiksi" leimattujen ihmisten syyllistämiseksi ja toimenpiteiden oikeuttamiseksi. Asiaa on pohdittu paljon esim Ihmisarvo Sanomissa.

Asiallista työpoliittista keskustelua toivoen
Suomalainen manifesti

Asiaa! Tuota ja vähän muunkinlaista orjuutta sivuttiin jo keskustelussa Aito duunari. Mutta vain sivuttiin.

Huomasin tuolla Ihmisarvo-Sanomissa Ari Ojapellon kirjoituksia. Niihin kannattaa kaikkien tutustua. Esim. tähän jatkokertomukseen:

http://ojapelto.ihmisarvo.org/jatkokertomus01.htm

[size=75:3pwzoxcv]edit
vaihdettu parempi linkki[/size:3pwzoxcv]

Vierailija
dinoflagellat
Tunnen läheisesti muutaman 5-kymppisen työttömän, joita työttömäksi joutuminen on nöyryyttänyt syvästi. Lyhyeksi jääneet tuetut työt ne vasta nöyryytystä ovat olleet.

Samoin tunnen läheisesti muutaman 2- ja 3-kymppisen työttömän, joista työttömänä oleminen on ollut leppoisaa, mitä nyt sossussa ja työkkärissä käyminen on rasittanut elämää. Heistä lyhyet tuetut työt ovat yleensä olleet ihan piristäviä, eihän ole ollut pelkoa, että niihin olisi tarvinnut jäädä.

Onko tällaista havaittavissa vain minun tuttavapiirissäni?


Ei ole. Itse olen havainnut saman. Sukupolvien välillä on isohko kuilu siihen miten työttömyyteen suhtaudutaan. Vanhemmilla identiteetti perustuu aika pitkälle työntekoon, kun taas nuoremmille se liittyy vaikkapa siihen mitä musiikkia kuuntelee.

Vierailija

Työ pitää tyhmistä, sanoo venäläinen sananlasku. Elämä on heikolla pohjalla, jos identiteetti rakentuu vain palkkatyön varaan.

Uusimmat

Suosituimmat