Seuraa 
Viestejä45973

Tuollainen ilmiö, että kun pimeässä kulkee otsalampun kanssa ja siihen valokiilaan tulee lumihiutaleita niin niiden rata piirtyy katkoviivana. Mikähän tämän aiheuttaa? En ole ennen huomannut että näkökyky "pätkii".

Kommentit (19)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Lediä voi polttaa reilusti tavallista suuremmalla jännitteellä kunhan polttaa vähän aikaa kerrallaan. Tarpeeksi nopeasti kun pätkii niin silmä ei huomaa, mutta pätkimisen näkee kyllä helposti kun lamppua ravistaa pimeässä. Ja näemmä lumihiutaleista, empä ole itse tullut ajatelleeksi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

En
Koiran kanssa lenkillä. On kamalan kätevä! Kun suuntaa sen valon ylös niin se ei edes haittaa hämäränäköä, kuten on taskulampun kanssa monesti laita. Siis suuntaan sen niin, että se valokeilan kirkas osa ei ota maahan. Näkee ihan riittävän hyvin kulkea ja ennen kaikkea näkee muutakin kuin sen valokeilan. Ja kädet jää vapaaksi. Kaikille otsalampun keksijöille pitää tarjota jätskit!

En osaa kuvitella tuota ledin välähdysten nopeutta, enkä sitäkään kauan yksi lumihiutale viilettää siinä näkökentässä, mutta noita katkoviivoja siinä on useita satoja, eli näen sen saman hiutaleen sijainnin useita satoja kertoja kerralla, mikä on hieman merkillistä. Tässä lienee kysymyksessä tuo Näön Pysyvyys-ilmiö, johon perustuu animaatioiden toimivuus. Autolla ajaessakin hiutaleet näkyvät viivoina, mitä ne tuskin ovat. Ilmeisesti se hetki jota ihminen elää aisteillaan "nyt" on hieman venynyt?

Jos ne hiutaleen radat ovat katkonaisia, niin joko valo pätkii tai sinulla on äärimmäisen nopea huomiokyky. Se taas ei ole kovin tavallista. Valon nopeus on 300 000 km/s.
Sitten näkisit elokuvatkin pätkissä...

Itselläni on samantyyppinen ledi otsalamppu. Oli armeija-aikoina erittäin hyödyllinen.

Pätkiminen johtuu siitä että se ledi on käytännössä erittäin nopea strobo. Koska ledin valotehoa ei oikein voi pehmeästi säätää niin lampuissa sen tekee hakkurilähde. Eli virtaa pätkitään erittäin nopeassa tahdissa. Ledi on siis esim 50% päällä ja 50% ajasta pois päältä. Tämä säästää sitten paristoja. Näin on toteutettu eri valaistustasot lampuissa. Omassani maksimiteholla ei tule tietenkään mitään pätkimistä koska ledit ovat jatkuvasti päällä. Mutta muilla tehotasoilla pätkimisen huomaa. Ja mitä 'himmeämpi' valo sitä harvemmassa on ne valaistut ajanhetket.

Viivat johtuvat siitä että osan matkaa lumihiutale on valaistu ja osan matkaa ei. Ihmisen silmään tämä näkyy sitten katkoviivoina. Pimeässä metsässä tämän todellakin huomaa helposti.

Se että lumihiutale venyy pitkäksi viivaksi on illuusio, mutta pätkivä valo tekee sen illuusion katkoviivaksi...eikö tässä ole ristiriita ? Illuusio ei koske strobovaloa...

Persistence of vision on se fysikaalinen ominaisuus nimeltään, joka saa ihmisen tulkitsewmaan perättäiset kuvat liikkeeksi, mutta ei sillä taida olla tämän kanssa tekemistä.

Jos tuo näkö on niin tarkka ja "nopea", niin miksi auton valokiilaan joutuneet hiutaleet näyttävät viivoilta?

jees ja uskon kyllä mielummin tuohon ledin ominaisuuteen kuin alkavaan epilepsiaan...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35115
SininenKampiakseli
Se että lumihiutale venyy pitkäksi viivaksi on illuusio, mutta pätkivä valo tekee sen illuusion katkoviivaksi...eikö tässä ole ristiriita ? Illuusio ei koske strobovaloa...

Persistence of vision on se fysikaalinen ominaisuus nimeltään, joka saa ihmisen tulkitsewmaan perättäiset kuvat liikkeeksi, mutta ei sillä taida olla tämän kanssa tekemistä.

Jos tuo näkö on niin tarkka ja "nopea", niin miksi auton valokiilaan joutuneet hiutaleet näyttävät viivoilta?

Voit ajatella, että silmä integroi valoa tietyn ajan. Nopeasti liikkuvan pistemäisen kohteen reitti piirtää verkkokalvolle viivan. Jos valo on jatkuva, silmä sitten näkee viivan yhtenäisenä. Jos sen sijaan pistemäistä kohdetta valaistaan vilkkuvalla valolla, tuosta "valottuvasta" viivastakin tulee katkoviiva. Silloin kun valo on pimeänä, hiutaletta ei näy, kun taas valon palaessa se näkyy. Kun valo syttyy sammumisen jälkeen, hiutale on hieman siirtynyt. Siitä se katkoviiva syntyy.

Autonkin valokiilassa olevat kappaleet saa piirtämään katkoviivaa, jos modifioi valoja niin, että ne vilkkuvat sadan tai muutaman sadan hertzin taajuudella. Hehkulampuilla se ei tosin onnistu, koska hehkulanka ei ehdi jäähtyä siinä ajassa. Ledi kyllä syttyy ja sammuu erittäin nopeasti.

Hyvä!

Aika nopeaa tuo välähtely taitaa olla. Ihmeen hyvin sen välähtelyn silmä huomaa. Jos kyseessä olisi paperille piirettyjä pisteitä niin ilman muuta syntyisi illuusio liikkeestä, eikä viivasta jossa on katkoksia.

Vielä: ?

Testasin homman tavallisella taskulampulla ja tosiaan katkoviiva katosi, jäljelle jäi yhtenäinen viiva. Niitä ledilampun aikaansaamia pätkiä ei kuitenkaan ole satoja kuten sanoin vaan ehkä parikymmentä. En tiedä miten pitkälle ilmiön voisi venyttää, eli mikä tuon välähtelyn nopeus voisi olla alimmillaan, että katkoviiva syntyy, samoin kiinostaisi tietää miten pitkä tuo lumihiutaleen näkökykyyn piirtämä viiva voisi enimmillään olla. Edelleenkään en ymmärrä miten voin samanaikaisesti nähdä hiutaleen kahdessakymmenessä paikassa yhtä aikaa?

Videointi voisi olla hyvä lähtökohta tutkia, onko kyse teknisestä ilmiöstä vai näköaistiin liittyvästä ilmiöstä. Kuvaan asetettu jokin mitta voi auttaa selvittämään ilmiön suhteita. Luntakin sataa taas. Sen voi korvata jollakin vastaavalla partikkelilla.
Kuten elokuva-esimerkki paljastaa esiintyy näössä jäkikuva-efekti, sekä tietty kuvanoottotaajuus. Tapahtuman jatkuvuus syntyy siis aivoissa, vaikkei sitä fysikkaalisesti mitaten olisi olemassa.
Valtaosa aivojen kapasiteetista kuluu näköärsykkeiden käsittelyyn (70%?).

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
SininenKampiakseli
Edelleenkään en ymmärrä miten voin samanaikaisesti nähdä hiutaleen kahdessakymmenessä paikassa yhtä aikaa?

Johtuu näköaistimuksen hitaudesta - jälkikuvasta. Näet lumihiutaleen vain silloin, kun valo palaa. Sitten seuraa pimeää ja et näe lumihiutaletta. Samalla kun näet viimeisimmän väläyksen, näkyy jälkikuvana myös useampi aiempi lumihiutaleen sijaintikohta.

LED:en valo on todella kirkasta - uusimmat suuretehoiset luokitellaan pintakirkkautensa vuoksi jopa laserlaitteiksi. Lumihiutale taas on erittäin hyvä heijastamaan valoa - ja vielä kun se on lähellä, niin hiutaleesta heijastuvan valon intensiteetti voi olla lähellä suoraan LED:iin katsomista.

Niin se viipyy se kuva hetkisen! Tajusinpas vihdoin!

Kirkas kohde mustaa taustaa vasten viipyy ehkä hieman pidempään. Jees.

Samahan se kun jos heiluttaa tupakkaa pimeässä huoneessa, sillähän melkein kirjoittaa "haistakaa huilu" kaunokirjoituksella.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat