WWF julkaisi vaihtoehtomallin ydinvoimalle

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=134:16se55mq]WWF:n mukaan päästövähennyksiin päästään ilman lisäydinvoimaa. Se edellyttää uuden teknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa. [/size:16se55mq]

Ympäristöjärjestö WWF tarjoaa tänään julkistamassaan energiamallissa vaihtoehdon lisäydinvoiman rakentamiselle. Energiamallin mukaan Suomessa voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia lisäämällä energian säästöä ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä.

Suomessa voidaan vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla säästää ja tuottaa sähköä määrä, joka on lähes kolme kertaa enemmän kuin rakenteilla olevan Olkiluodon ydinvoimalan tuotanto.

Mallin laatimiseen osallistuneiden asiantuntijoiden mielestä Suomessa pitäisi ottaa käyttöön ohjauskeinoja, jotka edistävät uuden teknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa. WWF:n mielestä Suomi parantaa samalla heikentyvää asemaansa globaaleilla kestävän energiateknologian markkinoilla.

WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana edustajia muun muassa Teknillisestä korkeakoulusta ja Energiateollisuudesta.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /01/500261

Mitähän tuo kotimainen uusiutuva energia tässä tapauksessa tarkoittaa.
Lisäksi kiinnostaisi kustannukset. Mikä on tämä mainittu uusi teknologia?
Kannanottoja?

Sivut

Kommentit (350)

Vierailija

Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä pääsäintöisesti puusta (hake/pelletti) saatavan lämmmön hyödyntämistä sähkön tuotannossa. Kuten pienelläkin kemian tuntemuksella ymmmärtää, puun polttamisesta syntyy lämmön lisäksi hiilidioksidia, eli sama kaava kuin fossiilisissa polttoaineissa. Kuitenkin puu on, kuten edellä mainittu: uusiutuva energialähde. Tässä ero syntyy siinä että öljyn, kivihiilen ym. fossiilisten polttoaineiden 'kehittyminen' vie miljoonia vuosia, nyt niitä poltetaan siis miljoonia kertoja nopeammin kuin sitä kehittyy (kyllähän pitkällä aikavälillä öljykin uusiutuu, mutta todella piiiiitkällä aikavälillä, eli näin sitä ei voida nimittää uusiutuvaksi). Puun kohdalla taas tilanne on öljyyn verrattuna erilainen: Kaikki puusta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu jokseenkin samaa tahtia takaisin luontoon metsien kasvaessa uudelleen. Eli näin energia varanto uusiutuu samaa tahtia kuin sitä kulutetaan.
Puun lisäksi on olemassa myös ns. biopolttoöljyt, eli mm. rypsi-, auringonkukka-, mänty- yms. öljyistä tislatut dieseliä vastaavat öljyt, joiden kohdalla kiertokulku on jokseenkin sama kuin puun kohdalla.

Vierailija

3000 MW:llä biopolttovoimaa tekemään sähköä?

Turhaa sitä enää mitää viljaa/perunaa kasvattaa -> pellot polttoainetuotantoon?!

Varmasti biohake yms. toimii pienemmässä mittakaavassa, mutta suuremmassa skaalassa tarvitaan yhtälailla enemmän kaikkea...

Vierailija
Imagine
Miksi ydinvoimalle pitäisi löytää korvikkeita?

Virallinen syy lienee pelko ydinonnettomuudesta, uudesta Tshernobylistä. Myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus aiheuttaa ihmisissä tietämättömyydestä kumpuavaa levottomuudentunnetta. Koska pahimman mahdollisen skenaarion lopputulos on potentiaalinen ihmiskunnan loppu, moni tykkää suhtautua varovaisemmin. Enemmänkin mennään tunteella kuin järjellä. Ei siitä voi suoraan ketään syyttää. ihminen on tunteellinen eläin. Toki ydinbisnes tuo joillekin rahaa, ja sitä kautta sitä vastustavat myös uusvasemmistolaiset. Heidän mielestään kukaan ei saa ansaita liikaa enempää kuin muut. "Liikaa" on kuitenkin melko subjektiivinen käsite eikä asiassa vallitse yleistä konsensusta. Äärivasemmisto käyttäytyy väkivaltaisesti eikä vastenmielisyydessään juuri eroa äärioikeistosta.

Vierailija
HellCat
Tässä ero syntyy siinä että öljyn, kivihiilen ym. fossiilisten polttoaineiden 'kehittyminen' vie miljoonia vuosia, nyt niitä poltetaan siis miljoonia kertoja nopeammin kuin sitä kehittyy (kyllähän pitkällä aikavälillä öljykin uusiutuu, mutta todella piiiiitkällä aikavälillä, eli näin sitä ei voida nimittää uusiutuvaksi). Puun kohdalla taas tilanne on öljyyn verrattuna erilainen: Kaikki puusta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu jokseenkin samaa tahtia takaisin luontoon metsien kasvaessa uudelleen. Eli näin energia varanto uusiutuu samaa tahtia kuin sitä kulutetaan.

Tuosta kommentoisin, että huomaat varmaan itsekin, että oleellisinta on uusiutumistahti, eli se miten paljon hiiltä ko. polttoaineeseen sitoutuu tietyssä ajassa. Ja se aika mikä kuluu polttoaineen muodostumiseen on vain sivuseikka. Siitäkin huolimatta jakoa "uusiutuvien" ja "uusiutumattomien" välillä perustellaan "miljoonilla vuosilla", vaikka se on vain sivuseikka, ja oleellisinta on se millä tahdilla mikäkin polttoainevara uudistuu, ja etenkin tämän uudistumisen suhde käyttöön.

Jos esim. puuta poltettaisiin nopeammin kuin sitä kasvaa, niin siitä seuraisi väistämättä ekologisia ongelmia, ja siinä sivussa myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi. Tosin ei välttämättä yhtä paljon kuin nk. "fossiilisia" polttamalla.

Aikaskaala perustelut ymmärtäisi, jos meidän pitäisi itse tuottaa se polttoaine, tai vähintäänkin odotella koko prosessin kulkua sen alusta loppuun, mutta näin ei ole, sillä fossiilisten muodostuminen alkoi miljoonia vuosia sitten, eikä tietääkseni se prosessi ole vieläkään pysähtynyt, joten näiden polttoaineiden muodostuminen on jatkuvaa, ja prosessin kesto yksittäisen "polttoaine-erän" kohdalla on merkityksetön sivuseikka.

Eihän puutakaan hakata esim. kerran vuosisadassa, vaan jatkuvasti.

Mielestäni keinotekoinen jako uusiutuvien ja uusiutumattomien välillä pitäisi unohtaa, ja siirtyä tarkastelemaan polttoaineiden uusiutumista. Näin vältetään esim. turpeen käyttölle asetetut tarpeettomat rajoitteet. Ehkä turve ei ole ratkaisu koko maailman ongelmiin, mutta ainakin Suomessa turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä käytetään.

Ja ainakin Suomessa turpeella on se merkitys, että toisin kuin muita biopolttoaineita, sitä on tarjolla suuria määriä keskitetysti. Tällä on se merkitys, että sähköntuotantolaitoksia ei kannata tehdä kovin pieniksi, jolloin täysin esim. hakkeen varassa toimiva sähkövoimala joutuisi haalimaan polttoainetta todella laajoilta alueilta, ja koska polttoaineen energiatiheys on pieni muodostuu kuljetus kustannuksista yksi suurimmista polttoaineen hintaan vaikuttavista tekijöistä. Jotta toiminnalla olisi edes teoreettiset edellytykset, pitäisi raaka-ainetta saada lähestulkoot ilmaiseksi, mikä taas ei innosta tuottamaan sitä raaka-ainetta.

Jos sen sijaan laitoksessa käytettäisiin hakkeen ohella vaikkapa turvetta, niin kuljetuskustannukset pienevät oleellisesti, ja edyllytykset biopolttoaineita käyttävien voimaloiden toiminnalle paranevat oleellisesti. Näin sähköntuotantoa voidaan hajauttaa lähemmäs muun biopolttoaineen tuotantoa, jolloin biopolttoaineita voidaan käyttää muuhunkin kuin lämpöenergian tuottamiseen.

Toinen vaihtoehto olisi kehittää pienehkö, sarjatuotettu biovoimala, joilla mahdollistettaisiin sähköntuotanto lämpölaitosten mittakaavassa. Näitä voimalaitoksia sitten voitaisiin sijoittaa esim. jo olemassa olevien lämpölaitosten yhteyteen.

Vierailija

WWF oli ainoa jolla oli vähän viheruskottavuutta jäljellä.

Nyt kaipaisin heiltä nopeasti perusteluja sille miksi ydinvoima pitäisi korvata jollain muulla ja mitä ihmettä se hyödyttäisi.

Taisi heidänkin uskottavuus mennä...

Vierailija

Tästä aiheestahan löytyy tietoa paljonkin, jos jaksaa kaivaa.

http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuu ... malli.html

ja tuolta ennenkaikkea tuo raportti

http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/V ... 012007.pdf
(5MB, tosin aukeaa heti hienosti)

Raportissa päästään asiaan sivulla 13.

Esimerkkejä markkinaehtoisista ja kustannustehokkaista
ohjauskeinoista ovat

julkiset hankintamenettelyt sekä teknologian kilpailuttamis-
ja kaupallistamishankkeet. Tällä hetkellä
monien tutkimus- ja kehitysasteella olevien
energiateknologioiden kaupallistamisen kompastuskivenä
on mm. korkeampi hankintahinta
tai konkreettisten sovellusnäyttöjen puute.

Kaupallistamishankkeilla ne saavat alkusysäyksen
markkinoille. Uusien ja innovatiivisten
energiateknologioiden kilpailukyky paranee,
ja niitä tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuudet
koti- ja vientimarkkinoilla kasvavat.

Myös kuluttajat saavat parempaa teknologiaa
käyttöönsä nopeammin ja edullisemmin.

Toinen esimerkki on määräaikainen investointitakuujärjestelmä,
jonka avulla voitaisiin
lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa hajautettua
energiantuotantoa valtion investointitukien
sijaan. Investointitakuujärjestelmä tukisi
uusiutuvien energiantuotantomuotojen kotimarkkinoiden
kehittymistä ja vaikuttaisi myönteisesti
työllisyyteen erityisesti maaseudulla.

Järjestelmän käyttöönotosta hyötyisivät uusiutuvan
energiateknologia-alan tuotanto- ja vientiteollisuus
sekä paikalliset energiantuotantoyhtiöt.

Järjestelmän myötä mahdollisesta sähkön
hinnan laskusta hyötyisi myös teollisuus. Investointitakuusta
aiheutuvat kustannukset voidaan
kerätä valtion budjetin sijaan sähkönkuluttajilta
niin, että kulu jakautuu pitkälle ajalle ja kaikkien
kuluttajien kesken. Tavallisen kerrostaloasunnon
sähkölasku nousisi vuodessa vain noin
2 euroa, joka voisi myös kompensoitua sähkön
hinnan laskun vaikutuksesta.

Muita tärkeitä energiateknologioita ja -toimintatapoja
tukevia ohjauskeinoja ovat muun
muassa:

• Sitovat energiansäästösopimukset, energiapalveluyritysten
toimintaedellytysten parantaminen
ja energiansäästölaki teollisuuden
energiatehokkuusinvestointien lisäämiseksi

• Autoverotuksen CO2-päästöjen mukainen
porrastus liikenteen päästöjen
vähentämiseksi

• Tiukemmat energiatehokkuusnormit matalaenergiarakentamisen
vauhdittamiseksi

• Energia-avustuksia tai verohelpotuksia
kotitalouksille muun muassa pelletti- ja
maalämmön lisäämiseksi

• Reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaus
kotitalouksille ja energian hinnoittelun
uudistaminen järkevien energiankulutustapojen
edistämiseksi

Ohjauskeinojen vaikutusta on tärkeää tehostaa
pitkäjänteisellä ilmastopolitiikalla, informaatioohjauksella
ja purkamalla hallinnollisia esteitä.

Lisäksi on tärkeää poistaa kaikki sellaiset tuet,
verohelpotukset ja muut taloudelliset kannustimet,
jotka edistävät tai ylläpitävät päästöjä
lisääviä investointeja tai toimintatapoja.

Toisaaltasivulla 23 kerrotaan mm. ydinvoiman edullisuudesta.

(Vastaajalta soisi kommentointia? Vai liekö poistunut palstalta?)

Ja sitten sivu 24.

Energiansäästötoimilla energiantarpeen kasvu pysähtyy

Kuinka uskottavaa tämä energiatarpeen kasvun pysäyttäminen on?

Pidemmälle en vielä ehtinyt. Teksti on tosin hyvin "löysää" ja 56 sivusta
alun perusteella yli puolet on maisemakuvia.

Vierailija

Tuo teollisuuden suuri osuus säästötoimiin ja niiden vaatimiin
investointeihin ihmetyttää siinäkin mielessä, että nk. "raskas" teollisuus,
joka eniten energiaakin käyttää on jo muutenkin siirtymässä Suomen
ulkopuolelle.

WWF Suomen hallintoneuvoston puheenjohtajakin (Pertti Salolainen)
antaa raportin alussa lausuntonsa. Mikäs siinä, kun asettui jälleen
kansanedustaja ehdokkaaksikin. Ja ääniä ropisee, mm. vihreiltä.

Vierailija
Unterseeboot
HellCat
Tässä ero syntyy siinä että öljyn, kivihiilen ym. fossiilisten polttoaineiden 'kehittyminen' vie miljoonia vuosia, nyt niitä poltetaan siis miljoonia kertoja nopeammin kuin sitä kehittyy (kyllähän pitkällä aikavälillä öljykin uusiutuu, mutta todella piiiiitkällä aikavälillä, eli näin sitä ei voida nimittää uusiutuvaksi). Puun kohdalla taas tilanne on öljyyn verrattuna erilainen: Kaikki puusta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu jokseenkin samaa tahtia takaisin luontoon metsien kasvaessa uudelleen. Eli näin energia varanto uusiutuu samaa tahtia kuin sitä kulutetaan.



Tuosta kommentoisin, että huomaat varmaan itsekin, että oleellisinta on uusiutumistahti, eli se miten paljon hiiltä ko. polttoaineeseen sitoutuu tietyssä ajassa. Ja se aika mikä kuluu polttoaineen muodostumiseen on vain sivuseikka. Siitäkin huolimatta jakoa "uusiutuvien" ja "uusiutumattomien" välillä perustellaan "miljoonilla vuosilla", vaikka se on vain sivuseikka, ja oleellisinta on se millä tahdilla mikäkin polttoainevara uudistuu, ja etenkin tämän uudistumisen suhde käyttöön.

Jos esim. puuta poltettaisiin nopeammin kuin sitä kasvaa, niin siitä seuraisi väistämättä ekologisia ongelmia, ja siinä sivussa myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi. Tosin ei välttämättä yhtä paljon kuin nk. "fossiilisia" polttamalla.

Aikaskaala perustelut ymmärtäisi, jos meidän pitäisi itse tuottaa se polttoaine, tai vähintäänkin odotella koko prosessin kulkua sen alusta loppuun, mutta näin ei ole, sillä fossiilisten muodostuminen alkoi miljoonia vuosia sitten, eikä tietääkseni se prosessi ole vieläkään pysähtynyt, joten näiden polttoaineiden muodostuminen on jatkuvaa, ja prosessin kesto yksittäisen "polttoaine-erän" kohdalla on merkityksetön sivuseikka.

Eihän puutakaan hakata esim. kerran vuosisadassa, vaan jatkuvasti.

Mielestäni keinotekoinen jako uusiutuvien ja uusiutumattomien välillä pitäisi unohtaa, ja siirtyä tarkastelemaan polttoaineiden uusiutumista. Näin vältetään esim. turpeen käyttölle asetetut tarpeettomat rajoitteet. Ehkä turve ei ole ratkaisu koko maailman ongelmiin, mutta ainakin Suomessa turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä käytetään.

Ja ainakin Suomessa turpeella on se merkitys, että toisin kuin muita biopolttoaineita, sitä on tarjolla suuria määriä keskitetysti. Tällä on se merkitys, että sähköntuotantolaitoksia ei kannata tehdä kovin pieniksi, jolloin täysin esim. hakkeen varassa toimiva sähkövoimala joutuisi haalimaan polttoainetta todella laajoilta alueilta, ja koska polttoaineen energiatiheys on pieni muodostuu kuljetus kustannuksista yksi suurimmista polttoaineen hintaan vaikuttavista tekijöistä. Jotta toiminnalla olisi edes teoreettiset edellytykset, pitäisi raaka-ainetta saada lähestulkoot ilmaiseksi, mikä taas ei innosta tuottamaan sitä raaka-ainetta.

Jos sen sijaan laitoksessa käytettäisiin hakkeen ohella vaikkapa turvetta, niin kuljetuskustannukset pienevät oleellisesti, ja edyllytykset biopolttoaineita käyttävien voimaloiden toiminnalle paranevat oleellisesti. Näin sähköntuotantoa voidaan hajauttaa lähemmäs muun biopolttoaineen tuotantoa, jolloin biopolttoaineita voidaan käyttää muuhunkin kuin lämpöenergian tuottamiseen.

Toinen vaihtoehto olisi kehittää pienehkö, sarjatuotettu biovoimala, joilla mahdollistettaisiin sähköntuotanto lämpölaitosten mittakaavassa. Näitä voimalaitoksia sitten voitaisiin sijoittaa esim. jo olemassa olevien lämpölaitosten yhteyteen.

Mielestäni tämä pätee kohtuullisen hyvin. Uusiutuvuuden määritelmä on poliittinen löperö ymmäryksen puutteessa tehty mielikuvaan ja lobbaukseen perustuva "äänestystulos". Tosiasioita ei ole todellakaan käytetty perusteena.

On aika huolestuttavaa että tällaisissa asioissa päätökset perustuvat pelkkiin median luomiin mielikuviin.

Meillähän on hieno hieno järjestelmä jolla asioita voidaan tutkia, tuloksia voidaan analysoida ja tulokset voidaan julkistaa luotettavasti.

Jaa mikäkö? sitä kutsutaan nimellä "Tiede" ja sen perusteella tehdyistä tutikimustuloksista ilmenee tiedonlähteet, virherajat, menetelmät ja muu lähdemateriaali sekä tietenkin tutkimusmenetelmät, tulokset ja kokonaisuuden arviointi.

Tämä ei tietenkään tee tutkimustulosta totuudeksi.
Jaa mikäkö tekee?

Tutkimustulosten oikeellisuus toteutuu vasta kun samat tulokset saadaan samoilla menetelmillä eri paikoissa eri tahojen toteuttamana siten että tulokset ovat toivotun tarkkuuden sisällä toisistaan.

Äärimmäisen yksinkertaista, kauan tunnettua, todeksi todettua mutta jostain ihmeen syystä tällaiset "vaivalloiset" perusasiat "tieteen" tekemisessä tuppaavat unohtumaan. Saakohan tutkimuksiin paremmin rahaa kun esittää "mullistavia" tutkimustuloksia vaivautumatta tylsiin rutiinitoistoihin...

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Säästötoimet:

Taajuusmuuttajien ja energiatehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa.

Primäärienergian kulutus -35%
Sähkönkulutus -44%
Päästöt -33%

Mistä ihmeestä saadaan noin paljon tehokkaampia sähkömoottoreita? Taajuusmuuttajia on käytössä laajalti jo muutenkin, siellä mistä niistä on hyötyä tai säästöjä.

Otetaanpa esimerkki:

Firmassa on 90 kW:n moottori jatkuvasti käytössä.

Sähköä kuluu 90 kW * 24 h * 365 = 788400 kWh. Sähkön hinnalla 8 c/kWh kustannuksiksi tulee 63072 EUR.

Jos taajuusmuuttajan hankkimalla oikeasti saataisiin 44% alempi sähkönkulutus, eli tässä tapauksessa vuotuinen 27751 EUR säästö, niin luulisi, että kaikissa moottoreissa olisi jo taajuusmuuttajat!

90 kW:n taajuusmuuttaja maksaa noin 5700 EUR! Eli investointi maksaisi itsensä takaisin jo alle kolmessa kuukaudessa!

Vierailija
Mistä ihmeestä saadaan noin paljon tehokkaampia sähkömoottoreita?

ABB:n mukaan sähkömoottorien uusiminen EFF1 -moottoreiksi parantaisi hyötysuhdetta vain 1-3%. Ison oikosulkumoottorin hyötysuhdehan on vähän vanhemmallakin tekniikalla jo 90-96% eli WWF:n kaavailema säästöpotentiaali on kyllä täyttä huuhaata.

Ihmetytti myös kovasti viittaus siihen, että teollisuus pitäisi saada mukaan energiansäästösopimuksiin. Miltä vuosikymmeneltä tämä raportti oikein on? Teollisuuden energiankulutuksesta on jo 80% mukana Motivan energiansäästösopimuksissa. Näiden sopimusten ansiosta on voitu jättää yksi iso voimala rakentamatta.

Tuo viittaus taajuusmuuttajiin kuvaa hyvin WWFn asiantuntemusta teknisissä ratkaisuissa. Taajuusmuuttaja tuo säästöä vain silloin, kun moottorin käyntinopeutta pitää kyetä muuttamaan. Jos käyttökohteessa moottori pyörii koko ajan täysillä, myöskään taajuusmuuttajista ei ole hyötyä.

Motivan ohjeissa taajuusmuuttaja ei ole mikään itseisarvo, sen sijaan siellä on laadittu hyvin yksityiskohtaisia ohjeita siihen, miten paineilman tuotannossa ja puhallinkonstruktioissa säästetään energiaa. Motivan kokemusten pohjalta lasketut potentiaalit ovat murto-osa WWF:n utopiaraportista.

Vierailija

"WWF:n mukaan päästövähennyksiin päästään ilman lisäydinvoimaa. Se edellyttää uuden teknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa. "

Ilmeisesti WWF pitää ydinvoimaa pahempana petona kuin fossiilisia?
Olisihan tuossa vielä sekin mahdollisuus, että vähennettäisiin fossiilisia tuplasti: ydinenergialla sekä WWF:n keinoilla.

Muuten kyllä olen sitä mieltä, että noiden juttujen toteuttaminen on mahdollista, suurelta osin jopa taloudellistakin ja kaikilta mahdollisilta osin välttämätöntä.
Onhan kuitenkin niin, että investointi energiatehokkuuteen tuottaa myös taloudellista säästöä.

Aina kuitenkin olisi haettava mahdollisimman kustannustehokas tapa tehdä asioita. Mitä parempaa panos/tuottoa saadaan aikaiseksi, sitä enemmän on panoksia jäljellä lisätoimenpiteisiin.

Vierailija
Unterseeboot
HellCat
Tässä ero syntyy siinä että öljyn, kivihiilen ym. fossiilisten polttoaineiden 'kehittyminen' vie miljoonia vuosia, nyt niitä poltetaan siis miljoonia kertoja nopeammin kuin sitä kehittyy (kyllähän pitkällä aikavälillä öljykin uusiutuu, mutta todella piiiiitkällä aikavälillä, eli näin sitä ei voida nimittää uusiutuvaksi). Puun kohdalla taas tilanne on öljyyn verrattuna erilainen: Kaikki puusta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu jokseenkin samaa tahtia takaisin luontoon metsien kasvaessa uudelleen. Eli näin energia varanto uusiutuu samaa tahtia kuin sitä kulutetaan.



Tuosta kommentoisin, että huomaat varmaan itsekin, että oleellisinta on uusiutumistahti, eli se miten paljon hiiltä ko. polttoaineeseen sitoutuu tietyssä ajassa. Ja se aika mikä kuluu polttoaineen muodostumiseen on vain sivuseikka. Siitäkin huolimatta jakoa "uusiutuvien" ja "uusiutumattomien" välillä perustellaan "miljoonilla vuosilla", vaikka se on vain sivuseikka, ja oleellisinta on se millä tahdilla mikäkin polttoainevara uudistuu, ja etenkin tämän uudistumisen suhde käyttöön.

Jos esim. puuta poltettaisiin nopeammin kuin sitä kasvaa, niin siitä seuraisi väistämättä ekologisia ongelmia, ja siinä sivussa myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi. Tosin ei välttämättä yhtä paljon kuin nk. "fossiilisia" polttamalla.

Aikaskaala perustelut ymmärtäisi, jos meidän pitäisi itse tuottaa se polttoaine, tai vähintäänkin odotella koko prosessin kulkua sen alusta loppuun, mutta näin ei ole, sillä fossiilisten muodostuminen alkoi miljoonia vuosia sitten, eikä tietääkseni se prosessi ole vieläkään pysähtynyt, joten näiden polttoaineiden muodostuminen on jatkuvaa, ja prosessin kesto yksittäisen "polttoaine-erän" kohdalla on merkityksetön sivuseikka.

Eihän puutakaan hakata esim. kerran vuosisadassa, vaan jatkuvasti.

Mielestäni keinotekoinen jako uusiutuvien ja uusiutumattomien välillä pitäisi unohtaa, ja siirtyä tarkastelemaan polttoaineiden uusiutumista. Näin vältetään esim. turpeen käyttölle asetetut tarpeettomat rajoitteet. Ehkä turve ei ole ratkaisu koko maailman ongelmiin, mutta ainakin Suomessa turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä käytetään.

Ja ainakin Suomessa turpeella on se merkitys, että toisin kuin muita biopolttoaineita, sitä on tarjolla suuria määriä keskitetysti. Tällä on se merkitys, että sähköntuotantolaitoksia ei kannata tehdä kovin pieniksi, jolloin täysin esim. hakkeen varassa toimiva sähkövoimala joutuisi haalimaan polttoainetta todella laajoilta alueilta, ja koska polttoaineen energiatiheys on pieni muodostuu kuljetus kustannuksista yksi suurimmista polttoaineen hintaan vaikuttavista tekijöistä. Jotta toiminnalla olisi edes teoreettiset edellytykset, pitäisi raaka-ainetta saada lähestulkoot ilmaiseksi, mikä taas ei innosta tuottamaan sitä raaka-ainetta.

Jos sen sijaan laitoksessa käytettäisiin hakkeen ohella vaikkapa turvetta, niin kuljetuskustannukset pienevät oleellisesti, ja edyllytykset biopolttoaineita käyttävien voimaloiden toiminnalle paranevat oleellisesti. Näin sähköntuotantoa voidaan hajauttaa lähemmäs muun biopolttoaineen tuotantoa, jolloin biopolttoaineita voidaan käyttää muuhunkin kuin lämpöenergian tuottamiseen.

Toinen vaihtoehto olisi kehittää pienehkö, sarjatuotettu biovoimala, joilla mahdollistettaisiin sähköntuotanto lämpölaitosten mittakaavassa. Näitä voimalaitoksia sitten voitaisiin sijoittaa esim. jo olemassa olevien lämpölaitosten yhteyteen.

Ilmeisesti en ilmaissut itseäni rittävän tarkasti, mutta tähtäsin juuri tuohon polttoaine"erän" kulutuksen ja uusiutumisen väliseen suhteeseen.
Totta on että puuta hakataan jatkuvasti, mutta siellä missä ei hakata, se kasvaa jatkuvasti. Tietty palsta kaadetaan n. 50 vuoden välein (+ harvennus n. 20-30 vuotta istutuksesta). Tässäkin kuitenkin todennäköisesti kävisi niin, että vaikka luovuttaisiin ns. fossilisista, sama energia pyrittäisiin korvaamaan puun polttamisella, jolloin puun kulutus nousisi suuremmaksi kuin kasvuvauhti. Kuitenkin puun uusiutiminen tapahtuisi nopeammin kuin fossiilisilla aineilla.

Turvekin luokitellaan uusiutumattomiin, koska uusiutumistahti on kuitenkin melko hidas, n. 1 cm kerros vuodessa. Osiltaan olen samaa mieltä uusiutuvien ja uusiutumattomien jaottelusta, mutta mikä olisi vaihtoehtona?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat