Taivaankappaleiden kokoja

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Löysin tuossa surffatessa mielenkiintoisen linkin, jossa planeettojen ja tähtien kokovertailuja.

http://clipmarks.com/clipmark/4AD9B968- ... D56EFB229/

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija

Tuo on mielettömän kokoinen tuo vv cephei. Vois joku suuruudenhullu jenkki rakennuttaa oman pienen "planetaarionsa" jossa maa olisi nuppineulan kokoinen ja tuo kyseinen cephei sitten suurin kappale. Muu aurinkokunta ja muita tähtiä tietenkin myös mukana. Laskekaapa joku mitat tuolle cepheille jos vertailukohtana olisi se nuppineulan kokoinen maa?

Vierailija

Kattelin niin wiki väittää CY Canis Majoriksen olevan suurin tähti. Joten lasketaanpa siitä:

Wiki sanoo, että säde on 1800-2100 auringon sädettä. Otetaan vaikka nyt keskiarvo 1950. Auringon säde on 696000000 metriä.

1950 * 696000000 = 1357200000000 on siis tuon tähden säde.
Halkaisija on siis 2714400000000 metriä.
Maan halkaisija = 12756270 metriä.

Joten:
2714400000000/12756270 = n. 212790. Tuon tähden halkaisija on siis noin monta kertaa suurempi.

Jos oletamme, että nuppineulan pään halkaisija on 2mm niin:
2*212790 = 425580 on tähteä kuvaavan pallon halkaisija millimetreissä.
Ts. vastaus on, että tähteä kuvaavaan pallon halkaisija on 425,580 metriä.

Ei mahdotonta jos meillä on iso iso kupolimainen rakennus jonka keskipisteessä(kupoliin nähden) on tuo nuppineulan pää. Ja se iso kupoli on siis tuon reilu 400 metriä leveä. Ihan kiva, ihan kiva. Jos pienennettäisiin nuppineulaa vaikkapa puolella(yhteen millimetriin) niin voitasiin saada ihan toimiva idea vaikkapa jollekin tähtitiedemestalle(planetaariota, museota jne).

Vierailija

Nuo ovat minusta liioiteltuja nuo koot.
esim. betelgeuse on jo melkeiimpä suurimpia.
se ulottuisi aurinkokunnassa suunnilleen jupiterin radalle asti.
suurimmat tähdet saattaisivat "vain yltää hmm. kenties Saturnuksen radalle."

ja tuon (puhun siis ensimmäisestä linkistä) mittakaavassa kuu on selvästi liian pieni. se on varmasti suurempi, kuin Pluto ja Eris.
tämä saa nuo mittakaavat näyttämään vähän epäluotettavilta.
eikä luottamusta nosta ollenkaan se, että "death star" on lisätty sinne.

nuo tähtiä esittävät kuvat voivat olla hyvinkin suurennettuja kopioita toisistaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/VV_Cephei
http://fi.wikipedia.org/wiki/Betelgeuse

tuon mukaan VV Cephein suurimman tähden halkaisija on 1600 -- 2640 auringon sädettä ja Betelgeusen 630 auringon sädettä.

Eli VV Cephei olisi suurimman kokarvion mukaan "vain" n. 4 kertaa Betelgeusea suurempi.

Vierailija

sehän on ihan saatanan kevyt tähti, jos kerran säde on 1600-2600 auringon sädettä ja massa vain 20-100 auringon massaa

Vierailija

Ihan hyviä vertailuja muuten, mutta heti huomaan että asiaa ei ole tarkasti esitetty mainituissa kuvasarjoissa.

Antares jättitähdellä on kuuma sininen seuralainen, Antares B. Tästä seuraa että Antares A todennäköisesti on venynyt eikä pallomainen.

[Antares has a hot blue companion star (Antares B) at a distance of about 2.9″. Wikipedia]

aikaisempaa keskustelua:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ares#31595

Tästä voidaan laskea, että Antares ilmeisesti ei ole pallomainen:
---
SIVU.458 ... . Universumin suurin tähti, Antaresin
tähtipilvi, on halkaisijaltaan neljäsataaviisikymmentä kertaa
aurinkonne suuruinen, ja sen tilavuus on kuusikymmentämiljoonaa kertaa
aurinkonne tilavuus. Mutta avaruudessa on yllin kyllin tilaa
mahduttamaan itseensä kaikki nämä valtaisat auringot. Niillä on
avaruudessa verrannollisesti aivan yhtä paljon liikkumatilaa kuin
olisi tusinalla appelsiineja, jos ne kiertelisivät ympäriinsä Urantian
sisäpuolta, ja jos planeetta olisi ontto pallo.
---

Oletteko samaa mieltä. Itsekin kiinnostaisi tarkistaa vanhoja laskujani asiasta.

Vierailija

Alkuperäisessä kuvasarjassa en huomannut yhtään mustaa aukkoa!

Sen sijaan Antares mainittiin ja näytettiin; pallomaisena. Oliko se oikein?

Täten kysyn että mikä on Antaresin tähtipilven muoto, halkaisija ja volyymi?

Vierailija

Eikö sitä voisi ajatella samantien että mikä on maailmankaikkeuden suhteellinen koko jos maapallon halkaisija olisi 1mm????????????????

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
HSTa
Ihan hyviä vertailuja muuten, mutta heti huomaan että asiaa ei ole tarkasti esitetty mainituissa kuvasarjoissa.

Antares jättitähdellä on kuuma sininen seuralainen, Antares B. Tästä seuraa että Antares A todennäköisesti on venynyt eikä pallomainen.

[Antares has a hot blue companion star (Antares B) at a distance of about 2.9″. Wikipedia]

Sama lähde mainitsee Anrareksen etäisyydeksi 190 pc. Tähtien välimatka on sen mukaan 550 AU. Niin kaukana kiertävä kumppanitähti ei pahemmin vaikuta Antareksen muotoon.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
kabus
sehän on ihan saatanan kevyt tähti, jos kerran säde on 1600-2600 auringon sädettä ja massa vain 20-100 auringon massaa

Kyllä vain. Jättiläistähdet ovat suurimmaksi osaksi esimerkiksi Maan ilmakehään verrattuna äärimmäisen harvaa kaasua.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat