Seuraa 
Viestejä45973

Niin, eli en ymmärrä mikä oikeus kellään on olla kunnioittamasta tätä kaikkea ainutlaatuisena kokemuksena, jonka vertaista en itse pysty millään kuvittelemaan?

Valistaisiko joku viisaampi minua?

Minkä takia kellään on oikeutta valittaa mistään?

Minkä takia ihmiskunta keskittyy yksilötasolla omien huoliensa minimointiin, eikä pyri auttamaan läheisiään, ainakaan länsimaisessa kulttuurissa? Se linjaus johtaa resurssien suhteen konfliktiin, ja konflikti vaatii suuremman energiamäärän selviämiseensä kuin rauhanomainen ratkaisu.

Ihmiskunta kuristaa itsensä, ellei aleta luopua valtamedian luomasta illuusiosta, ja ryhdytä käsittelemään todellisuutta, ja syrjäyttämällä sen ymmärtämiseen kykenemätön nykyinen valta.


Sekavaa, mutta minulla on siellä pointti jossain, sanoo huuruinen laitapuolen kulkija varjoisasta kujasta osoittavan kätensä takaa.

Kommentit (16)

Toope
Seuraa 
Viestejä28116
Armitage
Niin, eli en ymmärrä mikä oikeus kellään on olla kunnioittamasta tätä kaikkea ainutlaatuisena kokemuksena, jonka vertaista en itse pysty millään kuvittelemaan?

Valistaisiko joku viisaampi minua?

Minkä takia kellään on oikeutta valittaa mistään?

Minkä takia ihmiskunta keskittyy yksilötasolla omien huoliensa minimointiin, eikä pyri auttamaan läheisiään, ainakaan länsimaisessa kulttuurissa? Se linjaus johtaa resurssien suhteen konfliktiin, ja konflikti vaatii suuremman energiamäärän selviämiseensä kuin rauhanomainen ratkaisu.

Ihmiskunta kuristaa itsensä, ellei aleta luopua valtamedian luomasta illuusiosta, ja ryhdytä käsittelemään todellisuutta, ja syrjäyttämällä sen ymmärtämiseen kykenemätön nykyinen valta.


Sekavaa, mutta minulla on siellä pointti jossain, sanoo huuruinen laitapuolen kulkija varjoisasta kujasta osoittavan kätensä takaa.

Eikös juuri kritisoimassasi läntisessä maailmassa sosiaaliturva ole kehitetty pisimmälle? Toisin sanoen lähimmäisen hyvinvoinnista pakotetaan huolehtimaan jopa lain voimalla. Täällä mummoa ei voi kipata takapihalle, kuten monissa muissa maissa, vaan hänestä yleensä huolehditaan. Ei välttämättä tietysti aina niin hyvin kuin olisi mahdollista. Ihailemasi yhteisöllisyys taitaa kuitenkin toteutua parhaiten täällä.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Armitage

Minkä takia ihmiskunta keskittyy yksilötasolla omien huoliensa minimointiin, eikä pyri auttamaan läheisiään, ainakaan länsimaisessa kulttuurissa?

Eikö se kuitenkin ole hyvä että yrittää pitää itsestään huolta niin hyvin kuin mahdollista? Länsimaitten ulkopuolella monessa paikassa, ei valtioitten resurssit riitä laittamaan paikkoja pystyyn, minne apua hakijat ja etenkin vanhukset voisi turvautua. Siksi perhe yleensä yrittää auttaa toista perheenjäsentä jos vain on mahdollista. Siis useimmiten se tapahtuu valtion resurssien puutteesta.

Meillä länsimaissahan se eri tavoin. On sociaaliturva, apua voi hakea. On sairaaloita, paikkoja minne vanhuksen voi muuttaa asumaan, päiväkoteja ja niin edelleen. Olemme siis materiaalisesti edellä monesta muusta maasta. Meillä on ollut varaa kehittää valtiotamme, mitä taas köyhemmillä tai diktaattori valtioilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä määtätyistä syistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos tasa-arvon illuusio toteutuisi, niin ihmisluonteen keskeiset moottorit menettäisivät merkityksensä.
Kilpailuvietti on ja se kohdistuu erottelematta kaikkiin. Asemasta, ravinnosta ja suojasta kilpaillaan alati. Yhteisöt ovat täynnä erilaisia moraalisäntöjä otteiden pehmentänmiseen.

Asemastaan taistelematonta tai kyvytöntä taistelemaan ei oikeasti kunnioiteta eikä tueta kuin pakkokoneistojen painostamana. Työn tuloksesta viedään osa koneiston ja tuettavien resursseiksi.

Tehokkaampaa olisi suorat almut, mutta sitä valintaa ei edes vaihtoetona suoda, koska se paljastaisi liian selvästi eriarvoisuuden.
Useimmat tyytyvät pakon alle koska se periaatteessa antaa suojan myös itselle kun heikkenee taistelukyvyttömäksi.
Saadut edut sitten joskus eivät tosin vastaa läheskään tehtyjä uhrauksia, koska raskas koneisto syö ja tuhlaa valtaosan tuloksesta. Moni mies ehtii nauttimaan eläkettään pari vuotta, jos edes sitäkään.

Jokaisen pitäsi valintojaan tehdessään miettiä mikä hänen valintojensa taustalla on moraalitonta "eläintä" ja mikä moraalista "ihmistä".
Monasti valinnat määräytyvät "eläimen" vaatimusten määräämänä ja "ihminen" on vain moralisoimassa siinä taustalla.

tietää

Jokaisen pitäsi valintojaan tehdessään miettiä mikä hänen valintojensa taustalla on moraalitonta "eläintä" ja mikä moraalista "ihmistä".
Monasti valinnat määräytyvät "eläimen" vaatimusten määräämänä ja "ihminen" on vain moralisoimassa siinä taustalla.

Sikäli kun on epärehellistä korottaa ihmistä eläimen yläpuolelle, ei tässä tarkastelussa ole muuta kuin moraalittoman ihmisluonnon ja moraalisen ihmisluonnon keskinen ristiriita.

Ihminen on ihminen, kaikessa karmeudessaankin.

Onko kestävä lähtökohta ajattelulle, että ihminen on viettiensä ohjaama automaatti? Vieteillä voi perustella yhtä sun toista, silloin kun ei oikeastaan ole mitään perusteluja.

Sosiaaliturva on hyvä asia, mutta ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko sen piirissä elävät ihmiset sen moraalisempia tai tiedostavampia kuin ne muut, jotka eivät sen piirissä elä.
Instituutioiden ongelma on, minun mielestäni, se että alunperin hyvässä tarkoituksessa luotu järjestelmä muuttuu helposti pelkäksi tunnottomaksi koneistoksi, jonka mukaan toimitaan koska sen mukaan on ennenkin toimittu.

Totta lienee sekin, että ihminen voi elää suurimman osan elämästään ajattelematta ja havaitsematta todellisuutta ympärillään. Se että on älyllisellä tasolla tietoinen toisista ihmisistä ei ole sama asia kuin käsittää kaikki ihmiset yhtä todellisena kuin itse on ja omat läheiset ovat.

Hyvä kysymys, Armitage. Kaikuu kuuroille korville, mutta hyvä kysymys silti.

Herra Hippi
Onko kestävä lähtökohta ajattelulle, että ihminen on viettiensä ohjaama automaatti? Vieteillä voi perustella yhtä sun toista, silloin kun ei oikeastaan ole mitään perusteluja.

Politiikkaa ja luonontieteitä ei tulisi koskaan kytkeä toisiinsa. Se että luonnontieteet kenties osoittavat ihmisen olevan viettien ohjaama kone, ei ole moraalinen oikeutus millekkään toiminnalle.

Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi luonnontieteiden antamaa vastausta kysymykseen. Moraali kun ei voi määrätä totuutta. Siitä miten asiat ovat ei voi suoraan päätellä miten asioiden pitäisi olla, eikä päinvastoin.

Veikko

Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi luonnontieteiden antamaa vastausta kysymykseen. Moraali kun ei voi määrätä totuutta. Siitä miten asiat ovat ei voi suoraan päätellä miten asioiden pitäisi olla, eikä päinvastoin.

Sosiaalidarwinismille otollollisinta maaperää oli 40-luvun saksa. Kuten myös kristilliselle kirkolle.

Itse kysymykseen vastaisin, että jumala käskee meidän kohdella toisia eriarvoisesti. Raamatussa käsketään niin. Se on oikein.

HalfNelson
Onhan kommunismikin teoriassa ok. Menee vain vituralleen heti, kun siihen sotketaan ihmisiä.

Samaa vikaa on kapitalismissa, uskonnoissa ja nationalismissa, näin muutamia aatejärjestelmiä mainitakseni. Ne eivät perustu todellisuuteen ja/tai edustavat idealistista haihattelua.

Armitage
Minkä takia ihmiskunta keskittyy yksilötasolla omien huoliensa minimointiin, eikä pyri auttamaan läheisiään, ainakaan länsimaisessa kulttuurissa?

Aika suuri illuusio, että ihminen vois auttaa muita kuin itseään (ja siltikin tuo "apu" ei tule itseltä, vaan jostain jota ei voi sanoiksi pukea).

Mietiskely, lukeminen yms. voi auttaa ihmisen irti huolista, mutta kun ihminen tuppaa etsimään rahasta (yms.) turvaa, eivät huolet poistu.

"Ei toinen sokea voi toista sokeaa auttaa" on viisas sanonta, mutta näennäisessä kauneudessaan sanonta "auta lähimmäistäsi" hämää ihmistä, varsinkin kristittyjä...

qaz

Aika suuri illuusio, että ihminen vois auttaa muita kuin itseään

Kaikkea sitä kuulee? Mitähän kulttuuriperimää tuo on? Aikamoinen asenne kyllä

Pitääkin ensi kerralla kun kaveri pyytää rahaa sanoa, etten voi, koska se on mahdoton illuusio. Säästyy rahat ja voin olla hyvällä mielellä. Kiitos gaz!

Mikä on motiivi, jos ihminen auttaa toista, tai jos hän keskittyy toisten auttamiseen?
Onko se mielihyvä minkä saa kun tuntee itsensä tarpeelliseksi. Auttaako ihminen toista puhtaasti toisen ihmisen takia, vai tunteakseen mielihyvää, kun on voinut auttaa?
Valittaminen tai muu sellainen on tietenkin energian haaskausta, se ei auta mitään.
Jos joku on ojassa voimme toki ojentaa auttavan kätemme, ja ojennammekin,
Ihmiset kuitenkin auttavat lähinnä itseään, myös auttaessaan toista.
Varsinaisesti emme kuitenkaan pysty ketään auttamaan.

Kunnioitatko sinä kaikkia jotka eivät kunnioita kaikkea?

Jos tämä toteutuisi, meidän mielipiteemme rappeutuisivat. Emme voisi oikein edes väitellä, ainakaan vakavasti.

Minä en esim. pidä kommareista, mutta kyllähän niitä kunnioittaa pitää jos kehtaa sellasta paskaa suustaan suoltaa. Kaikkea tai kaikkia en kyllä todellakaan kunnioita, sillä olen ainakin lievästi rasisti. Myönnän ja olen ylpeäkin siitä.

henkka
Mikä on motiivi, jos ihminen auttaa toista, tai jos hän keskittyy toisten auttamiseen? Onko se mielihyvä minkä saa kun tuntee itsensä tarpeelliseksi. Auttaako ihminen toista puhtaasti toisen ihmisen takia, vai tunteakseen mielihyvää, kun on voinut auttaa? Valittaminen tai muu sellainen on tietenkin energian haaskausta, se ei auta mitään. Jos joku on ojassa voimme toki ojentaa auttavan kätemme, ja ojennammekin, Ihmiset kuitenkin auttavat lähinnä itseään, myös auttaessaan toista. Varsinaisesti emme kuitenkaan pysty ketään auttamaan.

Niin, minkälaisia puhekuplia mahtaakaan näkyä auttajan pään yllä?

Kun joku auttaa, kannattaa funtisa ihan rehellisyyden vuoksi, "mitä sellasta auttaja musta haluu, jota ei ääneen lausu".

Valittaja on "rakastunut" kaikkiin niihin asioihin, joista valittaa.

Toope
Eikös juuri kritisoimassasi läntisessä maailmassa sosiaaliturva ole kehitetty pisimmälle? Toisin sanoen lähimmäisen hyvinvoinnista pakotetaan huolehtimaan jopa lain voimalla. Täällä mummoa ei voi kipata takapihalle, kuten monissa muissa maissa, vaan hänestä yleensä huolehditaan. Ei välttämättä tietysti aina niin hyvin kuin olisi mahdollista. Ihailemasi yhteisöllisyys taitaa kuitenkin toteutua parhaiten täällä.

Laki ei kuitenkaan ole koskaan sama kuin moraali. Tähän ajatusvirheeseen, muuten, myös USA:laisilla on taipumusta. Eli jos asiasta a on laki, asia a on kunnossa. Ei näin voi koskaan olla ei-materiaalisista asioista puhuttaessa. Sen sijaan vaikka jostain asenteesta ei olisi lakia, ko. asenne voi olla eettisesti kestävällä tolalla, jopa paremmalla kuin lain sen oikeuttaessa. Kyllä minä olen vakuuttunut, että monissa kulttuureissa huolehditaan läheisistä aidommin kuin "perinteisissä" länsimaissa, jo erilaisen perherakenteen ja yhteiskuntaihanteiden takia. Esim. Japanissa kulttuuri poikkeaa tässä suhteessa huomattavasti lännestä. Vaikka täällä lailla määrättäisiin rakastettavaksi kaikkia maahanmuuttajia, jäisi tämä pykälä enemmistöltä toteuttamatta. Suomalaiset ovat homogeenistä kansaa, mikä on aina ikävä uutinen meille vähemmän homogeenisille, mutta toisaalta ei pidä luovuttaa...

Mummo ikävä kyllä voidaan kipata säilytyslokeroon meillä päin. Tämä johtuu länsimaisen materiaaliyhteiskunnan ja osittain myös sekularisaation tuomasta arvonihilismistä sekä myös ylikorostuneesta individualismista sekä kaupallistumisesta (ts. mummot ovat "ali-ihmisiä"). Estetiikka kytkeytyy seksuaalisuuteen, jolloin ihmisarvosta tipahtaa paljon pois. Suomessa myös saksalaisvaikutteinen modernisaation myytti elää sitkeänä, mistä monin paikoin on jo luovuttu. Eli että "koko ajan kehitymme paremmiksi". Tämä käsitys voidaan osoittaa kyseenalaiseksi, ja ovatpa monet ajattelijat niin tehneetkin.

Totta on kyllä, että meillä ei meno ole yhtä "muottiin pakottavaa" kuin esim. USA:n virallinen politiikka, ja sikäläiset arvot... Tämä vallitseva arvorelativismi siis toisaalta saa aikaan paljon positiivista, kuten antiikin Kreikan kehityksestä nähtiin. Siellä nimittäin ehdottomat normatiivisäännökset tai uskonto eivät sanelleet siinä määrin ihmisten elämää, eivätkä siten myöskään olleet ajattelun ja sen sellaisen, pluralistisen kehityksen tiellä. Mutta se ei varmaankaan ollut tällainen kilpailuyhteiskunta... Monet tunnetut ajattelijat kuten Nietzsche, Heidegger ja Gadamer kuitenkin ihannoivat antiikkia, eikä syyttä.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
GradStudent
Kyllä minä olen vakuuttunut, että monissa kulttuureissa huolehditaan läheisistä aidommin kuin "perinteisissä" länsimaissa, jo erilaisen perherakenteen ja yhteiskuntaihanteiden takia.

Esimerkiksi etelä-eurooppalainen "hyvinvointimalli" perustuu pitkälti perheen ja kirkon hoivalle.

Eli äidit ja naiseus ovat kovassa kurssissa... familistisessa perheideologiassa.

GradStudent
Suomalaiset ovat homogeenistä kansaa, mikä on aina ikävä uutinen meille vähemmän homogeenisille, mutta toisaalta ei pidä luovuttaa...

Toisaalta osa tästä voi olla ihan suomalaisten keskinäisen mentaliteetinkin tulkintaa. Suomalaisista kun kuulee älyttömän usein sanottavan, että "tosi mukavaa porukkaa, mutta aivan aloitekyvyttömiä". Suomalaiset ikään kuin odottavat, että päivän pelastaja tulee paikalle ja saa heissä esiin heidän hyvät puolensa.

Mustat afrikkalaiset tutut ovat usein sanoneet, että he eivät kykene käsittämään "iloisina ja leikkisinä mustina" suomalaisten jöröyttä ja kuollutta perusilmettä. True dat.

GradStudent
Mummo ikävä kyllä voidaan kipata säilytyslokeroon meillä päin. Tämä johtuu länsimaisen materiaaliyhteiskunnan ja osittain myös sekularisaation tuomasta arvonihilismistä sekä myös ylikorostuneesta individualismista sekä kaupallistumisesta (ts. mummot ovat "ali-ihmisiä").

Kuten eräs opiskelijakaverini mukahumoristisesti asian ilmaisi: "ihmissaastaa...".

Kulttuurintutkija Sinikka Vakimo on tutkinut mummo-sanan käyttöä ja erilaisia konnotaatioita Joensuun aliopistossa.

http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/Me ... vat/8.html

GradStudent
Estetiikka kytkeytyy seksuaalisuuteen, jolloin ihmisarvosta tipahtaa paljon pois. Suomessa myös saksalaisvaikutteinen modernisaation myytti elää sitkeänä, mistä monin paikoin on jo luovuttu. Eli että "koko ajan kehitymme paremmiksi". Tämä käsitys voidaan osoittaa kyseenalaiseksi, ja ovatpa monet ajattelijat niin tehneetkin.

Minä näkisin tämän aatteellisena nähtävän ilmiön yhtenä negatiivisena puolena standardien holtittoman rakentumisen. Nyky-yhteiskunta on jo niin pirstaloitunut erityisiksi alueikseen, että ihmiset voivat huijata paitsi itseään, myös toisiaan pakenemalla rooleihinsa tai pikemmin 'maskeihinsa' silloinkin, kun se ei ole toivottavaa. Tuntuu kuin ihmiset olisivat yhä useammin 24/7 kestävissä naamiaisissa, joissa "omana itsenä oleminen" on vain uusi tekosyy miellyttää muita. 'Aitouden' pyyde onkin siis uusi maski entisten lisäksi. Kaikki sosiaalisen prestiisin varmistamiseksi.

Kannatan itse toki identiteetin moninaisuuden tunnustamista jo senkin vuoksi, että täten voi ja saa ottaa lomaa siihen ylihehkutettuun "omaan itseensä, joka on oikeastaan usein aika turhamainen ja typerän pieni olento. Kuitenkin oma vaaransa on myös elämän näkemisessä vain roolien täyttämisenä, niin ettei heikkouden ja inhimillisten rajojen tunnustamiselle sekä näiden väheksymisen kritiikille löydäkään enää motiivia...

Identiteetti-käsitettä valtavasti pyöritellyt jamaikalainen kulttuurintutkija Stuart Hall on myöntänyt omaavansa eri tilanteista riippuen monen monta identiteettiä. Mustan, intellektuellin,, jamaikalaisen, poliitikon, mustan intellektuellin, mustan poliitikon...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat