Seuraa 
Viestejä45973

Matkustin linja-autolla Etelä-Suomessa toissa kesänä ja viereeni istui vanhahko mies, joka alkoi iskeä jutunaihetta sormukseni kivestä. Juttuahan löytyi lisää varsinkin koska mies oli geologi ja minä kiinnostunut aiheesta. Hän kertoi, että Suomea lähimpiä fossiilien löytymispaikkoja ovat Gotlanti ja Saarenmaa.

Lähisukulaiseni, innokas geologiharrastaja menikin asiasta vinkattuani viimekesänä Saarenmaalla vieraillessaan kilkuttelemaan kalkkikiveä ja löysi aika läjän fossiileja. Tässä tulee mieleen se, että eihän noita kiviä mennä niin vaan vasaralla ja taltalla hakkeroimaan, mutta Saarenmaalla ei taida lainpykälät olla esteenä.

Ja, jos laki ei kiellä, ei se myöskään kiellä ketään ostamasta Saarenmaalta kalkkikivitonttia ja perustaa siihen elämysmatkailupaikan fossiilien kilkutteluun. Tässä siis ilmainen bisnesidea!

Vai olenko ihan väärässä?

Sivut

Kommentit (31)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Kalkkikivikerrostumia on Suomessakin. Onko noissa fossiileja?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Virosta löytyy myös fossiileja öljyliuskeesta (palava kivi toiselta nimeltään). Päästiin joskus 96 käymään luokan kanssa palavan kiven kaivokselle keräilemään fossiileja, ja kaikenlaista kivaa löytyikin trilobiiteista simpukankuoriin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mansikki
Matkustin linja-autolla Etelä-Suomessa toissa kesänä ja viereeni istui vanhahko mies, joka alkoi iskeä jutunaihetta sormukseni kivestä. Juttuahan löytyi lisää varsinkin koska mies oli geologi ja minä kiinnostunut aiheesta. Hän kertoi, että Suomea lähimpiä fossiilien löytymispaikkoja ovat Gotlanti ja Saarenmaa.

Suomea lähimmät esiintymät ovat ihan Suomessa, eli kyllä Suomestakin fossiileja löytyy. Ahvenanmaa ja Lounais-Suomi ovat parhaita paikkoja fossiilien metsästykseen.

http://www.fmnh.helsinki.fi/geologianmu ... nanmaa.htm
http://www.senaatti.com/kontrahti/artic ... 411&mID=14

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Lohjan alueen kalkkikivikerrostumat olivat mielessä, kun arvailin kotimaisia mahdollisuuksia.

Lähimmät fossiilit ovat lähempänä kuin moni osaa arvatakaan. Jos saat jostain aitoa perinteistä taululiitua, niin tutki mikroskoopilla semmoista. Siinä pitäisi olla mikroskooppisia kalkkikuorisia fossiileita.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vaasasta seinäjoelle rannikkoalueelta voi löytää fossiloituneita eliöitä monenmoisia. Näin niitä itsekkin käydessäni yhden alan harrastajan kotona Kauhajoella. Ilmeiseti ovat vanhoja, sillä jotkut olivat isoja kuin lämpimissä vesissä kasvaneita.

Suomen kalkkikivikerrostumat ovat kuitenkin hyvin paljon vanhempia kuin Gotlannin tai Saarenmaan ja siksi kai eliölajeiltaan suppeampia. Tuli hyvä vinkki liidun tarkastamiseen mikroskoopilla. Täytyy pyytää tytärtä tuomaan koulusta hieman liitupölyä ja sitten kurkataan miltä näyttää!

Hauskaa myös, että vastauksissa oli Vaasa ja Lohja. Molemmat ovat vakiokyläilypaikkoja. Lohja-Rudus taisi lopettaa kaivostoimintansa joskus viime vuosikymmenen puolella. Siellä voisi olla mahdollista tutkailla, mitä löytyy.

kytoann
Seuraa 
Viestejä1947
kytoann
Ateneumin sisäportaissa on trilobiittifossiileja.

Korjaus: kierteissarvisia ( tai jotain sen tapaista) ei trilobiitteja.

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Suomesta on löydetty muistaakseni maailman vanhimpia fossiileja, jotain sinibakteerien jäännöksiä. Tarkkaa löytöpaikkaa tai kivljaia en muista

Minun mielestäni Ateneumin portaissa olevat fossiilit ovat ammoniitteja. Täytyy tarkastaa seuraavalla kerralla kun menen Ateneumiin. Fossiileja löytyy myös Richardinkadun kirjaston lattiasta.

iskela
Suomesta on löydetty muistaakseni maailman vanhimpia fossiileja, jotain sinibakteerien jäännöksiä. Tarkkaa löytöpaikkaa tai kivljaia en muista

Pari miljardia vuotta vanhoja, olivat aikoinaan maailman vanhimpia mutta vielä vanhempia fossiileja on löydetty myöhemmin. Taisivat olla jonkinlaisia hiilipusseja tms. ja mikroskooppisia. Suurempia eliöitä ei ennen Ediacarakautta (620-540 miljoonaa vuotta sitten) ollutkaan, mutta sinibakteerien muodostamat yhdyskunnat (stromatoliitit) ovat paljon suurempia, ainakin kymmenien senttimetrien läpimittaisia. Niitä taisi olla jo pari miljardia vuotta sitten.

geena
Tarkemmin ajatellen Ateneumin portaissa olevat fossiilit ovat oikosarvisia.

Jos ne ovat kiilan muotoisia, niin ne ovat oikosarvisia. Ammoniittien kuoret ovat kierteisiä ja muistuttavat pässin sarvia, josta nimi (niitä kutsuttiin muinoin Ammonin sarviksi, Amon oli egyptiläinen sarvekas jumala).

Samoin Stadian päärakennuksen (Wanha Poli) ja sähköosaston portaikoissa ja lattioissa yleensäkin.
Mutta ovatko kyseiset kivet Suomalaista alkuperää?

Tommo
Samoin Stadian päärakennuksen (Wanha Poli) ja sähköosaston portaikoissa ja lattioissa yleensäkin.
Mutta ovatko kyseiset kivet Suomalaista alkuperää?

Eivät ole.

Muutama asia tulee mieleen tätä keskustelua lukiessa:
- Oikosarvipitoinen kalkkikivi eräissä portaikoissa ja lattioissa Helsingissä ja Turussa on Gotlannin ja/tai Viron kalkkikiviä
- Mikrofossiileja (ja usein makrofossiilejakin) löytyy melkein jokaisesta Suomen suosta, soiden pohjaosien turve- ja liejukerrostumista varsinkin. Nämä eivät vain ole kovin vanhoja, enimmäkseen jääkaudenjälkeiseltä ajalta.
- Vanhempia mikrofossiileja lienee varmuudella todettu Muhoksen - Hailuodon savi-silttikerrostusmista, moreeninalaisista turpeista ja savista, ja joistain sedimenttikivistä meteorikraatereista.
- "Kunnon" fossiileja, siis paljain silmin nähtävää, on Ahvenanmaan ym. paleotsoosissa kalkkikivissä. Näitä ei Suomessa tosin isommin ole
- Peruskallion prekambrisessa "kalkkikivessä", joka siis oikeasti on marmoria, ei fossiileja ole säilynyt. Elämän merkkejä niissä kyllä on (muutakin kuin hiilen isotooppisuhteissa): varsinkin Tervolan dolomiitit (terveisiä Arkokselle!) sisältävät ns. stromatoliittirakenteita, jotka ovat aikanaan, yli 2 Ga sitten, yksisoluisten pikku otusten rakentamia 0.5-2 m korkuisia mättäitä. Mm. näitä otuksia saamme kiittää siitä, että ilmakehään aikanaan tuli happea meidänkin käyttöömme. Katso tästät lisää: http://www.gsf.fi/domestic/lehtiin/2003/lt031022.htm
- Tervolan marmoria on käytetty siellä täällä ympäri Suomea sekä julkisivurakentamisessa ja sisätiloissakin laatoituksena. Näissä paikoissa voipi myös suomalaisia stromatoliitteja tarkastella.
- Viitteitä elämästä on pitkin Suomen kallioperää myös mustaliuskeissa, eli hiilipitoisissa kiilleliuskeissa, mutta fossiileja ei niitä taideta varman päälle löydetyn

patse

Ahvenanmaalta tosiaan löytyy fossiileja kalkkikivestä; olenpahan itsekin joskus kaverini kanssa jokusen löytänyt. Kivettyneitä aallonjälkiähän sitävastoin saattaa kai löytää lähes ympäri Suomen? Itse olen noita mielenkiintoisia (hiekka-)kiviä poimiskellut aikoinaan mm. Pohjanmaan ja Ahvenanmaan rannoilta, mutta muistelisin nähneeni niitä aikoinaan myös Lapin tuntureissa; muistaakseni ainakin Luostolla. Olivatko nuo Luoston aallonjälkikivet sitten hiekkakiveä vaiko jotain muuta, en mene takuseen.

Kun olet mitä ilmeisimmin perehtynyt aiheeseen enemmänkin, niin osaat varmaan sanoa, että onko edes teoreettista mahdollisuutta löytää paljain silmin havaittavia fossiileja (Suomen) hiekkakivestä? Ja jos/kun ei ole, niin johtuiko se hiekkakiven liian karkeasta rakenteesta, jääkaudesta, vai mistä? Ja miten nuo aallonjälki-kivettymät sinne tunturiin päätyivätkään? (Vai olenko luullut jotain muuta aaltomaista muotoa aaltokivettymäksi?) Muistan kyllä nuorempana lukeneeni näistä paljonkin, mutta olen autuaasti unohtanut lähes kaiken, kuten näkyy.

Edit: Niin, tämä nyt menee enemmänkin tuonne geologian puolelle, mutta sivuaahan tämä nyt vielä vähän fossiileitakin, kun kivettymisestä kuitenkin puhutaan.

Nämä ns. aallonmerkit syntyvät hiekkaan melko rauhallisesti virtaavan veden tai puhaltavan tuulen vaikutuksesta: riittävän voimakkasti virratessaan vesi tai mikä tahansa muu väliaine kuljettaa hiekanjyviä ja kasaa niitä pikkuisiksi dyyneiksi. Kovempi virtaus luo dyynejä.
Siihen päälle kun sopivasti tulee uusi kerrostuma, jäävät aallonmerkit ja dyynit kerrostumaan tallelle ja aikanaan siitä syntyvään hiekkakiveenkin. Kun tuo kerrostuma sitten joutuu vuorijonopoimutukseen ja vuoristo edelleen erodoituu sopivasti, voi aallonmerkkejä löytää vaikkapa tunturin laelta. Ilman vuorijonopoimutustakin aallonmerkit yms. toki jäävät kiveen; riittää kun kerrostuma on joskus ollut niin paksu, että se on kiveksi kovettunut. Jälkimmäisestä paras esimerkki Suomessa on Satakunnan hiekkakivi, jota ei kalliona juuri ole näkyvissä (paitsi Harjavallan voimalaitoksen kohdalla Kokemäenjoessa), mutta irtokivinä kyllä pitkin Pohjanlahden rannikkoa.

Siitä en osaa ollenkaan sonoa, voiko Suomen hiekkakivistä löytää paljain silmin näkyviä fossiileja. Parhaat kandidaatit voisivat olla noihin Ahvenanmaan seudun kalkkiviviin liittyvät hiekkakerrostumat. Vanhempien kivien kanssa on se ongelma, että niiden syntyaikoihin ei juurikaan isompia eliöitä vielä ollut.

patse
Nämä ns. aallonmerkit syntyvät hiekkaan melko rauhallisesti virtaavan veden tai puhaltavan tuulen vaikutuksesta: riittävän voimakkasti virratessaan vesi tai mikä tahansa muu väliaine kuljettaa hiekanjyviä ja kasaa niitä pikkuisiksi dyyneiksi. Kovempi virtaus luo dyynejä.
Siihen päälle kun sopivasti tulee uusi kerrostuma, jäävät aallonmerkit ja dyynit kerrostumaan tallelle ja aikanaan siitä syntyvään hiekkakiveenkin...



Tällaisia tuoreita aallonjälkialueitahan näkee usein vaikkapa uimarannoilla vesirajassa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, syntyy aallonjälkikivettymiä(kin) jatkuvasti, siellä missä olosuhteet ovat otolliset. Olenkin joskus leikitellyt ajatuksella (enkä varmaankaan ole edes ainoa), että nykyihmisten ja -eläinten jälkiäkin saatetaan joskus hamassa tulevaisuudessa löytää vastaavasti kivettyneenä - aallonjälkien seassa tahi ilman. Äärimmäisen harvinaisiahan ne varmaankin tulevat olemaan (eikä kukaan niitä ole välttämättä enää löytämässäkään), mutta ainakin periaatteessa kai mahdollisia: kunhan vain tallusteltu ranta peittyy tuoreeltaan mutaan tai vastaavaan ja hautautuu sitten uusiin kerrostumiin, kuten kuvasit. (Ja tietenkin niiden pitää sitten löytyäkseen vielä käydä monet vuosimiljoonat ja mullistukset, mutta spekuloinkin periaatteen tasolla.)

Siitä en osaa ollenkaan sonoa, voiko Suomen hiekkakivistä löytää paljain silmin näkyviä fossiileja. Parhaat kandidaatit voisivat olla noihin Ahvenanmaan seudun kalkkiviviin liittyvät hiekkakerrostumat. Vanhempien kivien kanssa on se ongelma, että niiden syntyaikoihin ei juurikaan isompia eliöitä vielä ollut.

Tästä tulikin mieleeni, että muistelisin joskus ammoin lukeneeni, että Suomenkin hiekkakivestä (ja saattoipa olla vielä juuri tuolta Satakunnasta) olisi löydetty mikroskooppisia pieneliöiden fossiileja, tai ainakin jälkiä sellaisista? Saattoivat kyllä olla jo tuolloin kiistanalaisia, en millään enää tarkemmin muista. Liekö sinulla tästä mitään uudempaa/ varmempaa tietoa?

Edit:
Silmäillessäni uudelleen tuota ensimmäistä viestiäsi, jossa mainitsit mm. Muhoksen-Hailuodon savisiltistä löytyneen mikrofossiileja, mieleeni hiipi aavistus, että muistini saattoi tehdä tyystin tepposet koko esiintymäkivilajin suhteen (paikkakunnasta puhumattakaan); olisit varmaankin maininnut jo avauksessasi, mikäli tuolta Satakunnan hiekkakivestäkin olisi jotain mikrofossiileja löytynyt? No, näin se on ihmisen muisti epävarma - ja muutenkin sama pää kesät talvet.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat