Seuraa 
Viestejä1473

Tuossa työtovereiden kesken pohdittiin sukulaissuhteita, sukulaisuutta ja sukupuuta, esille tuli seuraavanlainen väittämä.
Samasta isästä ja äidistä olevat veljekset tai sisarukset, ovat läheisempää sukua keskenään kuin mitä ovat omiin lapsiinsa.

Miten on, onko palstalaisilla mielipidettä kyseiseen sukulaissuhteeseen,
kummat ovat läheisempiä, jos ei oteta huomioon mitään rintaperillisyys sääntöä.

Kansakunta joka kieltää historiansa, häviää maailmankartalta.
Pokasaha

Kommentit (17)

Pokasaha
Tuossa työtovereiden kesken pohdittiin sukulaissuhteita, sukulaisuutta ja sukupuuta, esille tuli seuraavanlainen väittämä.
Samasta isästä ja äidistä olevat veljekset tai sisarukset, ovat läheisempää sukua keskenään kuin mitä ovat omiin lapsiinsa.

Miten on, onko palstalaisilla mielipidettä kyseiseen sukulaissuhteeseen,
kummat ovat läheisempiä, jos ei oteta huomioon mitään rintaperillisyys sääntöä.

Geneettisesti varmaan sisarukset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pepe+
Seuraa 
Viestejä253

Lapsi on saa puolet geeneistä toiselta vanhemmaltaan(50%).

Täyssisarukset saavat geeni sekoituksen kummaltakin vanhemmaltaan. Tässä sekoituksessa on keskimäärin puolet samoja geenejä. Eli kummatkin saavat esim. äidiltä 50% geenejä, joista ovat keskimääräisesti puolet samoja sisarusten välillä (siis äidiltä tulee 25% yhteisiä geenejä). Kun lasketaan isän vaikutus saadaan keskimääräisesti sisarusten yhteisten geenit määräksi 50%.

Normaalisti siis kun ajatellaan yksittäisiä lapsi/vanhempi ja sisarus pareja keskimääräisesti kummatkin vaihtoehdot ovat geneettisesti yhtä kaukana.

Mutta kun ajatellaan suurta väkijoukkoa jossa on seassa identtisiä kaksosia jotka ovat hyvin lähellä geneettisesti toisiansa, niin tämä keikauttaa todennäköisyyden piirun verran siihen suuntaan että sisarukset ovat läheisempiä toisilleen.

yst pn

Voiko lapsi saada mahdollisesti toiselta vanhemmaltaan enemmän geenejä kuin toiselta, vai onko 50%-50% vakio? Joskus lapsi ulkonäöltään ja eleiltään muistutta toista vanhempaansa ja näyttä hänen kopioltaan. Tässä tunnen erään isä-poika tapauksen. Poika on kuin nuorempi painos isästään.

liis@
Voiko lapsi saada mahdollisesti toiselta vanhemmaltaan enemmän geenejä kuin toiselta, vai onko 50%-50% vakio? Joskus lapsi ulkonäöltään ja eleiltään muistutta toista vanhempaansa ja näyttä hänen kopioltaan. Tässä tunnen erään isä-poika tapauksen. Poika on kuin nuorempi painos isästään.

Joo, voi, jos sen isän siittiösolut ovat hedelmöittäneet toisensa, eikä se munasolu ole mukana kuin vieressä seuraamassa hilpeää soluhomostelua: 100% isäänsä tulee.
Tai sitten voi olla, ettei ulkoasusta voidakaan lukea suoraan perimää...

Lapsi perii joka tapauksessa vanhemmiltaan suhteessa 50/50, joten sen kanssa sukulaisuusuhde on selvä. Sisarusten kesken yhteisen perimän määrä vaihtelee, koska kun molemmilta vanhemmilta peritään puolet, voidaan geenejä periä ristiin niin, että peritään hyvin vähän samoja geenejä, tai vastaavasti voidaan vetäistä koko lailla sama tulos (identtiset kaksoset, esimerkiksi).

Kitoos vastauksista! Tällä matematiikalla lapsenlapsilla on 25 % geeniperimää kaikilta isovanhemmilta.

Nogeenit kulkevat näin, mutta arkikielessä puhutaan usein, että se ja se lapsi on tullut luonteensa puolesta siihen tai siihen sukulaiseen. Voivatko jotkut geenit olla hallitsevampia kuin toiset ja näin helpommin tunnistettavissa?

liis@
Nogeenit kulkevat näin, mutta arkikielessä puhutaan usein, että se ja se lapsi on tullut luonteensa puolesta siihen tai siihen sukulaiseen. Voivatko jotkut geenit olla hallitsevampia kuin toiset ja näin helpommin tunnistettavissa?

Tietyt geenit on dominoivia. Esimerkiksi silmien väri periytyy käytännössä aina ruskeasilmäiseltä vanhemmalta (siis jos toinen vanhempi sinisilmäinen, toinen ruskea).

Käytännössä menee niin että lapsi perii aina terveet geenit. Sisäsiittoisuden ongelmat johtuu juuri siitä että perimässä olevat virheet kasautuu.

Raketti
liis@
Nogeenit kulkevat näin, mutta arkikielessä puhutaan usein, että se ja se lapsi on tullut luonteensa puolesta siihen tai siihen sukulaiseen. Voivatko jotkut geenit olla hallitsevampia kuin toiset ja näin helpommin tunnistettavissa?



Tietyt geenit on dominoivia. Esimerkiksi silmien väri periytyy käytännössä aina ruskeasilmäiseltä vanhemmalta (siis jos toinen vanhempi sinisilmäinen, toinen ruskea).

Käytännössä menee niin että lapsii perii aina terveet geenit. Sisäsiittoisuden ongelmat johtuu juuri siitä että perimässä olevat virheet kasautuu.


Jep, Liisa@, takaisin koulun biologian tunneille. Dominanttien ja resessiivisten alleelien periytyminen käsiteltiin jo ylä-asteella. Ainakin meillä.
Hmm... kun tiedän, ettei täällä olla kovin innostuneita kirjoja lukemaan, pienellä haulla löytyi netistä tällainen:
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen2
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen3
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen4

Eli helppoa genetiikkaa. Se vastannee nopeasti tällaisiin kysymyksiin, sikäli kuin sinulla niitä lisää herää.

pepe+
Seuraa 
Viestejä253
Raketti
Sisaruksilla on samoja geenejä kuin itsellä noin 75%. Omalla lapsella taas "vain" 50%

Ei vaan keskimääräisesti 50%. Omalla lapsella tasan 50%.

liis@ kirjoitti
"Kitoos vastauksista! Tällä matematiikalla lapsenlapsilla on 25% geeniperimää kaikilta isovanhemmilta "

Siis keskimääräisesti 25%.Teoriassa voi vaihdella 0%-50%.

yst pn

Tohtori Faustus
Raketti
liis@
Nogeenit kulkevat näin, mutta arkikielessä puhutaan usein, että se ja se lapsi on tullut luonteensa puolesta siihen tai siihen sukulaiseen. Voivatko jotkut geenit olla hallitsevampia kuin toiset ja näin helpommin tunnistettavissa?



Tietyt geenit on dominoivia. Esimerkiksi silmien väri periytyy käytännössä aina ruskeasilmäiseltä vanhemmalta (siis jos toinen vanhempi sinisilmäinen, toinen ruskea).

Käytännössä menee niin että lapsii perii aina terveet geenit. Sisäsiittoisuden ongelmat johtuu juuri siitä että perimässä olevat virheet kasautuu.


Jep, Liisa@, takaisin koulun biologian tunneille. Dominanttien ja resessiivisten alleelien periytyminen käsiteltiin jo ylä-asteella. Ainakin meillä.
Hmm... kun tiedän, ettei täällä olla kovin innostuneita kirjoja lukemaan, pienellä haulla löytyi netistä tällainen:
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen2
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen3
http://www.saunalahti.fi/~samans/jutut/easygen4

Eli helppoa genetiikkaa. Se vastannee nopeasti tällaisiin kysymyksiin, sikäli kuin sinulla niitä lisää herää.


Kiitos linkeistä! Ryhdyn opiskelemaan, jahka ehdin. Olen käynyt kouluni ehkä hiukan aikaisemmin kuin tohtori. Geenitiede on on kehittynyt huimasti viime aikoina. Näin sain ainakin helposti tarvittavat linkit suuresta internesuosta!

Pokasaha
Seuraa 
Viestejä1473

Kiitoksia Tohtori Faustus noista genetiikan linkeistä, noillahan pääsee jo alkuun.
Viikonlopun aika tein vähän sukututkimusta ja pääsi 1750 luvun tietämille esi-isistäni, mutta sitten tökkäsi, pitänee kai turvautua ammattiapuun.

Seuraavasta linkistä voi kuka tahansa aloittaa oman sukututkijan uran, aika helppoa.

http://www.genealogia.fi/historia/

Kansakunta joka kieltää historiansa, häviää maailmankartalta.
Pokasaha

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Tuohon isä/äiti -kysymykseen sellainen radikaali kommentti, että lapsi perii äidiltään mitokondriot, eli solujen 'voimalaitokset', eikös vain?

Pitäisikö tämä tulkita niin, että kannattaa hankkia muijaksi oikein energinen täti, jos itse on löysä töllyskä? (sii minä en ole, olen täysi goofball, mutta valitettavan ilmeisesti mies)

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Tuohon isä/äiti -kysymykseen sellainen radikaali kommentti, että lapsi perii äidiltään mitokondriot, eli solujen 'voimalaitokset', eikös vain?

Pitäisikö tämä tulkita niin, että kannattaa hankkia muijaksi oikein energinen täti, jos itse on löysä töllyskä? (sii minä en ole, olen täysi goofball, mutta valitettavan ilmeisesti mies)

No ei se varmaan niinkään ole, Mitokondriot todellakin ovat ihmisen jokaisessa solussa ja ne on juuri niitä voimalaitoksia jotka vanhetessa hiipuvat ja ihmisestä tulee vanhana hidas.
Perimää en ole tutkinut.

Yksi mielenkiintoinen juttu on se että kun ihminen hengittää happea ,Mitokondrio on soluelin, jossa solun soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioiden määrä solussa vaihtelee solun energiatarpeesta riippuen.
Samalla kuitenkin tässä tapahtuu ja syntyy ns.
vapaita radikaaleja jotka ovat myrkkyä.

Elikkä mitä enemmän juoset ka kulutat happea , niin sitä nopeammin vanhenet. Tämä on minun ajatukseni Mitotokondrioista.
Tämä ei ole tieteellinen tutkimustulos, vaan minun oma päätelmäni.

Ihmisen siis kannattaa elellä rauhallisesti rehkimättä liikoja ettei myrkyttäisi itseään nopeasti vanhukseksi ja hengiltä.

Sitä en tiedä kummalta ne periytyy. En usko että sillä perimällä on niinkään suuri vaikutus kuin elintavoilla ja hapen käytöllä.

Heh heh, Hurux, hyvä yritys perustella laiskuutta. Rehkimisen hyödyt kuitenkin ovat niin ylivoimaiset, että liikkumattomuutta ei kannata suositella (sydän ja muut lihakset sekä luut vahvistuvat ym.).

Ravinnon kanssa sen sijaan tulisi olla tarkempi. Runsaasti antioksidantteja (eli happiradikaaleja vaarattomaksi tekeviä) yhdisteitä sisältävää vähäenergistä ruokaa. Ainoksi nisäkkäiden elinikää pidentäväksi keinoksi on hiirikokein havaittu energiansaannin rajoittaminen.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat