Todellisuus ja ulottuvuuksien määrä

Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Tämän piti olla vastaus aiheeseen "Nykyhetki", mutta kun ajatus pääsi luistamaan ja tekstiä tuli paljon, niin päätin laittaa oman aiheen pystyyn.
Tässä siis mietiskelyä ulottuvuuksista ja todellisuuden rakenteesta säieteorian braanimallin viitekehyksessä.

3D

Aisteillamme havaitsemme kolmiulotteisen universumin, mutta onko todellisuus oikeasti näin tylsä? Ei välttämättä.

4D

Suhteellisuusteorian mukaan aika on neljäs ulottuvuus, jonka kautta "muutos" voi tapahtua.
Neliulotteisessa aika-avaruudessa mikään ei oikeastaan koskaan muutu, vaan kaikki menneet, nykyiset ja tulevat tapahtumat ovat olemassa neljännessä ulottuvuudessa.
Aisteillamme havaitsemme tästä 4D aika-avaruudesta vain 3D projektion, ja neljännen ulottuvuuden havaitsemme tämän 3D projektion muutoksena.

Tietoinen kokemus ajan kulusta on vain illuusio, joka johtuu siitä, että "nykyhetkessä" meillä ei ole informaatiota "tulevista" tapahtumista; "ajan kuluessa" aivojen sisältämä informaatio lisääntyy.
Informaation lisääntymisen havaitsemme ajan kulumisena... mutta mitä tarkoittaa "havaita"? Ja mikä tämä "havaitsija" on?

Jos ajan kulumisen kokeminen ja tapahtumien havaitseminen ovat vain aivojen tuottamia illuusioita, niin eikö havaitsijana olemisen tunnekin ole vain illuusio?
Mennyt minä ja tuleva minä, vastasyntynyt ja kuollut minä, ovat kaikki jo olemassa.

5D ja ylöspäin

Säieteorian mahdollistama 10-ulotteinen hyperavaruus mutkistaa asioita entisestään. Säieteorian mukaan kokemamme neliulotteinen aika-avaruus on vain viisiulotteisen hyperavaruuden 4D projektio.

Neliulotteisen hyperkuution 3D projektio, josta näet ruudullasi 2D projektion.

Viisiulotteinen hyperavaruus voidaan projisoida monesta eri kulmasta 4D aika-avaruudeksi, eli viisulotteinen hyperavaruus sisältää informaation useista erilaisista 4D aika-avaruuksista, ts. rinnakkaisista universumeista. Tätä 5D hyperavaruutta voidaan siten hyvällä omallatunnolla kutsua multiversumiksi.

Neliulotteinen hyperkuutio tarkasteltuna eri kulmista kolmannessa ulottuvuudessa.

Tämä 5D multiversumi sisältää jokaisen mahdollisen neliulotteisen skenaarion alkuräjähdyksestä universumin loppuun; meidän kokemamme universumi on vain yksi niistä. Jossain 4D universumissa sinä kirjoitit tämän viestin ja minä luin sen.

6D

Mitä on sitten kuudennessa ulottuvuudessa? Vastaus on edellisiä päätelyitä noudattaen yksinkertainen:
kuudes ulottuvuus sisältää informaation jokaisesta mahdollisesta 5D multiversumista; oma multiversumimme on tuon kuusiulotteisen hyperavaruuden yksi mahdollinen 5D projektio.
Jokaisessa 5D projektiossa luonnonvakiot saavat eri arvot, ja kokemamme multiversumi voi hyvinkin olla ainut, jossa elämän kehittyminen on mahdollista.
Esimerkiksi jossain 5D multiversumissa valon nopeus voi olla 10 m/s ja Planckin vakio 10000 Js, jolloin elämän kehittyminen ei ole mahdollista kyseisessä multiversumissa.

7D

Samaa rataa noudattaen seitsemäs ulottuvuus sisältää informaation kaikista mahdollisista 6D hyperavaruuksista.
Seitsemännessä ulottuvuudessa majailevat erilaiset 6D hyperavaruudet sisältävät meille entuudestaan tuntemattomia luonnonvakioita.
Esimerkiksi valon nopeudesta puhuminen seitsemännessä ulottuvuudessa on merkityksetöntä, sillä määrittelemämme luonnonvakio "valon nopeus" liittyy vain yhteen seitsenulotteisen hyperavaruuden 6D projektioon.
7D hyperavaruus sisältää siis informaation kaikkien mahdollisten 6D hyperavaruuksien luonnonvakioista.
7D hyperavaruuden eri 6D projektioissa on eri luonnovakiot; meidän 6D projektiossamme on valon nopeus, Planckin vakio, gravitaatiovakio jne, ja ne saavat eri arvot 6D hyperavaruuden erilaisissa 5D projektioissa.
Seitsemännessä ulottuvuudessa luonnovakioiden dimensiot siis vaihtelevat 6D projektiosta toiseen.

8D

Kuten arvata saattaa, niin tämä 7D hyperavaruus on vain yksi 8D hyperavaruuden projektio. Kahdeksas ulottuvuus sisältää informaation jokaisesta mahdollisesta 7D hyperavaruudesta.
Kahdeksannen ulottuvuuden erilaiset 7D projektiot käsittävät aivan erilaisia luonnonlakeja ja multiversumeja, kuin mihin me olemme tottuneet.
Esimerkiksi yksi 8D hyperavaruuden 7D projektio sisältää meidän 5D multiversumimme (joka taas sisältää havaitsemamme 4D aika-avaruuden) mahdollistamat luonnonlait, mutta toinen 7D projektio sisältää aivan eri luonnonlaeilla toimivien multiversumien joukon.
Kahdeksannessa ulottuvuudessa sijaitsevien multiversumien ulottuvuuksien lukumäärä on silti sama 5D.

9D

9D hyperavaruuden erilaiset 8D projektiot sisältävät sellaiset multiversumit, joissa luonnonlait toimivat aivan eri ulottuvuuksissa, kuin meidän 8D projektiossamme. Meidän luonnonlakimme toimivat seitsemässä ulottuvuudessa, toisissa 8D projektioissa ne toimivat kuudessa, viidessä jne. ulottuvuudessa.
Siis 9D hyperavaruuden erilaiset 8D projektiot kuvaavat eri määrän ulottuvuuksia omaavia multiversumien joukkoja.

10D

Kymmenes ulottuvuus on erilainen muihin verrattuna.
Siitä voi teettää vain yhdenlaisen 9D projektion (sitä ei voi projisoida eri kulmista), joten se sisältää kaikki mahdolliset eri ulottuvuuksiset ja eri luonnonlaeilla toimivat multiversumit, ja kaikki mahdolliset tapahtumat noissa multiversumeissa. Kaikki mahdollinen fysikaalinen olemassaolo voidaan siis kuvata yhtenä yhdeksänulotteisena oliona kymmenennessä ulottuvuudessa.
Tätä 10 ulotteista järjestelmää voidaan kutsua "superversumiksi".
Tätä pidemmälle ei loogisesti voida mennä... vai voiko?
Mistä tämä 10 ulotteinen superversumi on projektio?
Jumalasta? Ideoiden maailmasta? Tyhjyydestä? Tarkoittavatko nuo kaikki yhtä ja samaa; jotain, mitä ihminen ei voi ymmärtää, mutta mikä on kaiken olemassaolon takana?

Jos jaksoit lukea koko höskän, niin toivottavasti tämä pisti edes miettimään todellisuuden olemusta rajallisten aistihavaintojen takana. Todellisuus ei välttämättä ole niin yksinkertainen, kuin miltä se näyttää.
Emmehän edes koe todellisuutta suoraan, vaan aivomme simuloivat todellisuutta aistien välittämän informaation varassa.

Katseltavaa & luettavaa (englanniksi):
Kymmenen ulottuvuuden kuvitteleminen
Holografinen universumi
Säieteoria

edit: kirjoitusvirhe

∞ = ω^(1/Ω)

Kommentit (7)

Vierailija
derz

Tietoinen kokemus ajan kulusta on vain illuusio, joka johtuu siitä, että "nykyhetkessä" meillä ei ole informaatiota "tulevista" tapahtumista; "ajan kuluessa" aivojen sisältämä informaatio lisääntyy.
Informaation lisääntymisen havaitsemme ajan kulumisena... mutta mitä tarkoittaa "havaita"? Ja mikä tämä "havaitsija" on?

Mielenkiintoinen kirjoitelma...

Aivoista tuli mieleeni tietokone vertaus. Jos tietokoneen muistiin tallennetaan esim luku kolme (3) ja luku viisi (5) tiettyyn paikkaan, voidaan ne korvata numella kahdeksan (8), joka siis korvaa molemmat luvut - kolmosen ja viitosen, koska ne molemmat sis. lukuun kahdeksan.

Eli em. analologian mukaan informaatio ei kasva suinkaan aivoissa, vaan karkeistuu... Siis entropia ja kompleksisuus kasvaa - kun uusi virrannut informaatio, eli luku 8. muistipaikassa - korvaa vanhat luvut ja vapauttaa muistipaikat 3:n ja 5:n.

Kommentointia???

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Nagarjuna
Aivoista tuli mieleeni tietokone vertaus. Jos tietokoneen muistiin tallennetaan esim luku kolme (3) ja luku viisi (5) tiettyyn paikkaan, voidaan ne korvata numella kahdeksan (8 ), joka siis korvaa molemmat luvut - kolmosen ja viitosen, koska ne molemmat sis. lukuun kahdeksan.

Eli em. analologian mukaan informaatio ei kasva suinkaan aivoissa, vaan karkeistuu... Siis entropia ja kompleksisuus kasvaa - kun uusi virrannut informaatio, eli luku 8. muistipaikassa - korvaa vanhat luvut ja vapauttaa muistipaikat 3:n ja 5:n.


Tietääkseni aivoilla on kyky järjestää vastaanottamaansa dataa informaatioksi, eli tämän mukaan aivojen entropia pienenee (datan järjestys aivoissa kasvaa).
Jos aivoille (tai mille tahansa neuroverkolle) syötetään luvut 3 ja 5, niin se ei korvaa näitä luvulla 8, vaan se voi esim. järjestää luvut 3 ja 5 yhdeksi kokonaisuudeksi [(3+5)=8]. Tässä prosessi entropia tosin pienenee, sillä datalla [(3?5)=?] on suurempi entropia, kuin datalla [(3+5)=8] (jonka entropia on tässä tapauksessa nolla).

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Tämän piti olla vastaus aiheeseen "Nykyhetki", mutta kun ajatus pääsi luistamaan ja tekstiä tuli paljon, niin päätin laittaa oman aiheen pystyyn.
Tässä siis mietiskelyä ulottuvuuksista ja todellisuuden rakenteesta säieteorian braanimallin viitekehyksessä.

3D

Aisteillamme havaitsemme kolmiulotteisen universumin, mutta onko todellisuus oikeasti näin tylsä? Ei välttämättä.

Miksi aloitit 3D:stä? Jospa olemmekin 2D hologrammi? Jos se näkymä minkä näemmekin on vain taso, joka päivittyy valonnopeudella. Syvyysinformaatio havaitaan aina tässä tasossa, joten ehkei se tulekaan syvyydestä, vaan tason muista osista. Mielestäni missään ei ole aukottomasti osoitettu että elämme 3D tilassa, vaan aivan hyvin voimme ollakin 2D olentoja. Käsittämämme syvyys onkin aikataso.

Finlandes
Seuraa 
Viestejä1399
Liittynyt19.6.2005

Ongelma lieneekin meidän ihmispolojen rajoittuneisuus korkeampiin ulottuvuuksiin nähden. Tai siis rajoittunut aisimailmamme ja aivot jotka pystyvät käsittelemään vain 3D ympäristöä.

Voimmehan toki "nähdä" laskennallisia 4D "varjoja" 3D muodossa tietokoneen kuvaruudulla, mutta niinhän 2D olentokin voi havaita vain 2D varjon 3D maailmasta.

Tosin pelkän varjon näkeminen ei vielä kerro paljoakaan itse varjon aiheuttamasta kohteesta.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
e pluribus
Miksi aloitit 3D:stä? Jospa olemmekin 2D hologrammi? Jos se näkymä minkä näemmekin on vain taso, joka päivittyy valonnopeudella. Syvyysinformaatio havaitaan aina tässä tasossa, joten ehkei se tulekaan syvyydestä, vaan tason muista osista. Mielestäni missään ei ole aukottomasti osoitettu että elämme 3D tilassa, vaan aivan hyvin voimme ollakin 2D olentoja. Käsittämämme syvyys onkin aikataso.

Eip, ei toimi. 4D-aika-avaruuttamme ei voi kuvata 3D hyperpintana, joten kolmea tilaulottuvuuttakaan ei voi kuvata 2D pintana:
crystalinks.com
Can we apply the holographic principle to the universe at large? The real universe is a 4-D system: it has volume and extends in time. If the physics of our universe is holographic, there would be an alternative set of physical laws, operating on a 3-D boundary of spacetime somewhere, that would be equivalent to our known 4-D physics. We do not yet know of any such 3-D theory that works in that way. Indeed, what surface should we use as the boundary of the universe? One step toward realizing these ideas is to study models that are simpler than our real universe.

Säieteorian 5D anti-de Sitter aika-avaruus voidaan kuvata 4D hyperpintana:
crystalinks.com
Using anti-de Sitter spacetime, theorists have devised a concrete example of the holographic principle at work: a universe described by superstring theory functioning in an anti-de Sitter spacetime is completely equivalent to a quantum field theory operating on the boundary of that spacetime.
--
Creatures living in one of these universes would be incapable of determining if they inhabited a 5-D universe described by string theory or a 4-D one described by a quantum field theory of point particles.
--
The holographic equivalence can allow a difficult calculation in the 4-D boundary spacetime, such as the behavior of quarks and gluons, to be traded for another, easier calculation in the highly symmetric, 5-D anti-de Sitter spacetime.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
e pluribus
Miksi aloitit 3D:stä? Jospa olemmekin 2D hologrammi? Jos se näkymä minkä näemmekin on vain taso, joka päivittyy valonnopeudella. Syvyysinformaatio havaitaan aina tässä tasossa, joten ehkei se tulekaan syvyydestä, vaan tason muista osista. Mielestäni missään ei ole aukottomasti osoitettu että elämme 3D tilassa, vaan aivan hyvin voimme ollakin 2D olentoja. Käsittämämme syvyys onkin aikataso.

Eip, ei toimi. 4D-aika-avaruuttamme ei voi kuvata 3D hyperpintana, joten kolmea tilaulottuvuuttakaan ei voi kuvata 2D pintana:


Kukaan ei voi näyttää meille yli 3 ulotteista avaruutta, joten yli kolme tilaulotteisia avaruuksia ei todennäköisesti ole olemassakaan.
Sen sijaan 3D tila-avaruutemme voi olla koodattu 2D pintaan. Kun aika otetaan mukaan saadaan 2+1 ulotteinen, eli 3D tila-avaruus. Se ei ole 3D pinta, koska 3D pintaa ei voi ollakaan, vaan se on nimenomaan 3D tila-avaruus, jossa ajan suunta on myös yksi suunta. A4 paperi on 2D pinta ja A4 papeririisi kuvaa 3D avaruutta, jossa riisin paksuus muodostaa ajan suunnan. 2+1 ulottuvuutta muodostavat aika-avaruuden, ilman neljättä ulottuvuutta jota ei voi fyysisesti kuvata.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Säieteorian mukaan ulottuvuuksia on 10, ja säieteoria on mitä todenneköisimmin tosi (ellet yhä halua ajatella alkeishiukkasia 0-ulotteisina pisteinä). Emme voi havaita näitä korkeampia ulottuvuuksia, sillä elämme tämän 10D hyperavaruuden 4D "viipaleessa".

Tuossa holografiaperiaatetta käsittelevässä artikkelissa sanotaan, ettei ehdottamasi homma toimi.

crystalinks.com
If the physics of our universe is holographic, there would be an alternative set of physical laws, operating on a 3-D boundary of spacetime somewhere, that would be equivalent to our known 4-D physics. We do not yet know of any such 3-D theory that works in that way. Indeed, what surface should we use as the boundary of the universe?

Suomeksi:
crystalinks.com
Jos universumimme fysiikka on holografinen, niin on olemassa vaihteohtoiset fysiikan lait, jotka toimivat [4D] aika-avaruuden jossain 3D rajassa ja jotka ovat yhtäpitäviä tuntemamme 4D fysiikan kanssa. Emme tunne vielä yhtään sellaista 3D teoriaa, joka toimisi niin. Tosiaan, mitä [3D] pintaa meidän tulisi käyttää universumin rajana?



e pluribus
Se ei ole 3D pinta, koska 3D pintaa ei voi ollakaan, vaan se on nimenomaan 3D tila-avaruus, jossa ajan suunta on myös yksi suunta.

3D "pinta" on analogia jota käytetään silloin, kun neliulotteinen aika-avaruus esitetään kolmiulotteisena. Tällöin 3D tila on kuvassa 2D pinta, kuten tässä kuvassa:

Nykyhetken 3D hyperpinta

∞ = ω^(1/Ω)

Uusimmat

Suosituimmat