Ladattavat hybridiautot?

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Kuulin vähän sieltä täältä että Toyota Priuksesta on tulossa uusi malli jonka voi halutessaan kytkeä kokonaan sähkökäyttöiseksi.

Tuli vaan mieleen sellainen ajatus (monelle muullekin on varmaan tullut?) että Suomessahan on paljon sähkötolppia parkkipaikoilla. Jos kustomoitaisiin hybridiautoa niin että sen käyttövoima-akkuja voisi ladata töpselistä, ja kustomoitaisiin sähkötolppia niin että ne antaisivat autolle sähköä koko ajan (eikä vain kaksi tuntia kerrallaan), niin eivätkö useimmat kaupunkiautoilijat, jotka ajavat vain lyhyitä matkoja kerrallaan, pärjäisi kokonaan sähköllä? Bensaa tarvittaisiin vain pitkille matkoille.

Voisiko tässä olla sopiva tipuaskel kohti pienempiä hiilidioksidipäästöjä?

(Otaksun että autojen lataaminen keskitetysti voimaloissa tuotetulla sähköllä synnyttää vähemmän päästöjä kuin sen sähkön tuottaminen auton omilla generaattoreilla)

Sivut

Kommentit (71)

Vierailija

PeterH kirjoitti:

Kuulin vähän sieltä täältä että Toyota Priuksesta on tulossa uusi malli jonka voi halutessaan kytkeä kokonaan sähkökäyttöiseksi.

Tuli vaan mieleen sellainen ajatus (monelle muullekin on varmaan tullut?) että Suomessahan on paljon sähkötolppia parkkipaikoilla. Jos kustomoitaisiin hybridiautoa niin että sen käyttövoima-akkuja voisi ladata töpselistä, ja kustomoitaisiin sähkötolppia niin että ne antaisivat autolle sähköä koko ajan (eikä vain kaksi tuntia kerrallaan), niin eivätkö useimmat kaupunkiautoilijat, jotka ajavat vain lyhyitä matkoja kerrallaan, pärjäisi kokonaan sähköllä? Bensaa tarvittaisiin vain pitkille matkoille.


Eikö sitä Toyota Priusta voisi kustomoida vielä sen verran, että sen katto paneloitaisiin aurinkokennolla ? Silloin ainakin kesäaikana tehdyt työ- ja kauppamatkat voisi taittaa aurinkoenergialla. Löytyykö mistään laskelmaa, miten pitkän matkan sillä voisi taittaa 8 tunnin latausajalla, olettaen, että aurinkokenno olisi n. 2,5 m²:n suuruinen ?
Ei muuten ajatuksena hassumpi.
Ainakin ydin- ja tuulivoimaloissa tuotettu sähkö olisi puhtaampaa, kuin polttomoottorilla tuotettu. Vielä parempi, jos taloyhtiöissä olisi omat tuulimyllynsä vain autojen akkujen lataamiseen.

Vierailija

Akun pahalaiset, kun niiden tehotiheys on onneton verraten muihin.

Häkäpönttö on parempi CO2 säätäjä, mutta lailla rajoitettu sekin. Sen saman pöntön voisi toteuttaa niin että se se autosta joutaessa tuottaisi mökin tarpeisiin kaasua. Jonkun automaattisyötön täyttöön se vaatisi.

Auto vain tallin ja asunnon lämmitysjärjestelmän kytkentä siihen. Samalla auton valmius lähteä ajoon olisi välitön, koska pönttö olisi valmiiksi kuuma.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
tietää
Akun pahalaiset, kun niiden tehotiheys on onneton verraten muihin.

Yhdeltä toiselta foorumilta tuli toinenkin pointti, joka voi sähkötolppien kanssa tulla ongelmaksi:

"Nimittäin on niin, että jos tolpassa on 10 Ampeerin sulake (kuten nykyisin monesti on), siitä saa energiaa optimitilanteessakin 2,4kWh/tunti ja se on aivan liian hidas tapa ladata autoa."

Eikö tämä riitä auton lataamiseen edes yön yli, jos ajaa vain puoli tuntia - tunnin päivässä (töihin, kauppaan ja takaisin)?

Vierailija

Nopea laskema osoitti että auto tarvitsee 52 MJ/100 km, jos kulutus on 6L/100 km.
(43 MJ/kg*4,8 kg=206MJ* [size=59:3bft1rrg]hyötysuhde[/size:3bft1rrg] 0,25=51,5MJ)

Jossain tällä foorumilla on akkujen energiatiheyksistä. Lisäksi tietyn tehon saamiseksi on akun oltava tietyn kokoinen. Harakoille ja lämmitykseen on varattava osa eneriasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005

Oletetaan seuraavaa:
[code:15jqlt7g]
Aurinko paistaa koko päivän 40 asteen korkeudelta.
Paneelin hyötysuhde on 10 %.
Sähkön varaamisen/purun/voimansiirron hyötysuhde on 50 %.
Tässä ketjussa annetut tai lasketut arvot paneelin koolle ja auton
energiankulutukselle ovat voimassa.
Auringonsäteilyn intensiteetti on 1 kW/m^2.
[/code:15jqlt7g]

8 tunnin aikana saadaan 2,3 MJ ajoenergiaa. Sillä ajaa 4,4 km.

Vertailun vuoksi tuollainen määrä sähköä maksaa kuluttajahinnoin noin 0,07 E. Täällä myydään 44 W:n aurinkopaneelia hintaan 690 E. Tuollaisia paneeleja vaadittaisiin autoon 3,7 kpl, mikä maksaisi 2520 E. Ellei pääomalle lasketa korkoa, vatii paneelin takaisinmaksu 36000 latauspäivää, eli muutamia satoja vuosia Suomen oloissa.

Vierailija
tietää
Nopea laskema osoitti että auto tarvitsee 52 MJ/100 km, jos kulutus on 6L/100 km.
(43 MJ/kg*4,8 kg=206MJ* [size=59:1wz436q3]hyötysuhde[/size:1wz436q3] 0,25=51,5MJ)

Jossain tällä foorumilla on akkujen energiatiheyksistä. Lisäksi tietyn tehon saamiseksi on akun oltava tietyn kokoinen. Harakoille ja lämmitykseen on varattava osa eneriasta.

Mitä hitaammin akkua lataa, sen parempi on sen hyötysuhde. Tesla Motors väittää pääsevänsä 86% hyötysuhteeseen litiumakuilla. En saanut selvää oliko kyseessä pelkkä lataus, vai lataus ja purku.

52 MJ on aika lähellä totuutta. Kohtalaisen vähän kuluttava auto tarvitsee keskimäärin noin 12 - 14 kW tehoa ylläpitääkseen 100 km/h vauhtia. Jos oletetaan konservatiivinen 70% hyötysuhde, niin tolpasta tarvitaan sellainen 75 MJ energiamäärä, jotta päästään 100 kilometriä ja tunnin latauksella saatu 2,4 kWh riittää täten 8 kilometrin ajoon.

Sitten kun otetaan huomioon, että ilmanvastus nousee nopeuden neliössä, niin voidaan laskea että esimerkiksi 50 km/h vauhdissa matkan taittamiseen vaadittava teho on keskimäärin 3 - 4 kW ja 100 kilometrin matka menee 4 kW * 2h / 0.7 = 41 MJ energiamäärällä. Tällöin 2,4 kWh lataus riittää 21 kilometrin matkaan.

Vierailija

Lukekaa Arto Paasilinnan "Aatami ja Eeva". Siinä peltihallissaan akkua kehittävä Aatami kehittää akkuläpimurron ja maailma pelastuu.

Muutoin olen sitä mieltä, että mieluummin lataisin työpaikan tolpassa sähköautoa, kuin käyttäisin sen sähkön pelkästään lohkolämmittimeen.

Verottajan pitäis tulla hiukan vastaan, eikä rankaista vihreämmistä kärryistä

Vierailija
Leuka
Lukekaa Arto Paasilinnan "Aatami ja Eeva". Siinä peltihallissaan akkua kehittävä Aatami kehittää akkuläpimurron ja maailma pelastuu.

Muutoin olen sitä mieltä, että mieluummin lataisin työpaikan tolpassa sähköautoa, kuin käyttäisin sen sähkön pelkästään lohkolämmittimeen.

Verottajan pitäis tulla hiukan vastaan, eikä rankaista vihreämmistä kärryistä

Ongelmaksi muodostuukin, että kuka sen sähkön maksaa, kun yhä useampi alkaa latailla akkuja töissä ja kaupan pihalla ja naapurin tolpasta jatkojohdolla ynnä muualta mistä vain saa irti.

Perinteisesti julkisista tolpista ei tosin saa kuin "pätkäsähköä", joilla ei oikein akkuja lataile. Hyvä kun juuri lohkolämmittimelle riittää.

Vierailija

Joka tolppaan kWh- mittari ja automaattinen laskutus jollakin sopivalla sähköisellä maksutavalla.Tai niin että rekkarin perusteella lypsetään laskuttamalla auton omistajaa.
Autojen keskimääräinen käyttö/leposuhde sallisi hyvinkin latailun tolpista.

Pisimmälle vietynä parkkiksilla olisi johtojen automaattinen kytkentälaitteisto, jolloin käyttö vaatisi minimityömäärän.

Suurempaa tehontarvetta varten autoihin voisi lisätä modulin jossa olisi polttomoottori, joka toimisi synkassa sähkömoottorin kanssa.
Senkin kytkentä voidaan automatisoida, jotta sen voi helposti noutaa tarvittaessa.

Polttomoottorimodulin rinnalla vaihtoehtoisena olisi akkumoduli, joka antaisi lisää toimintasädettä tarvittaessa, siis auton paino olisi sama, jolloin jousituksen suhteen muutosta ei olisi.
Sähkönsaannin tökkiessä, voisi siis ajaa hiilivedyillä. Tällä tavalla käyttövarmuus paranisi.

Rakenteeltaan se voisi olla auton voimansiirtoon johtavan kardaanin kytkentäistukka auton keulassa, johon vaihtuisi samalla muotopellit sekä jousitus, jossa tosin voisi olla paineensäätö. Siis auton paino ja pituus muuttuisivat hieman.

Tai niin että auto olisi normaalisti takavetoinen tai etuvetoinen ja modulin lisäämisen jälkeen nelivetoinen.

Helpohko toteuttaa jo nyt olemassa oleviin autoihin kokeilumielessä. Tietenkin hyvin pelkistetysti aluksi.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Neutroni
Oletetaan seuraavaa:
8 tunnin aikana saadaan 2,3 MJ ajoenergiaa. Sillä ajaa 4,4 km.
Vertailun vuoksi tuollainen määrä sähköä maksaa kuluttajahinnoin noin €0,07.

Ja vielä vertailun vuoksi, paljonko tuo maksaisi bensassa? Väittävät nimittäin Tesla Motorsin sivuilla että sähköllä ajaminen tulee kilometrihinnaltaan halvemmaksi kuin bensalla ajaminen.

Tietää
Suurempaa tehontarvetta varten autoihin voisi lisätä modulin jossa olisi polttomoottori, joka toimisi synkassa sähkömoottorin kanssa. Senkin kytkentä voidaan automatisoida, jotta sen voi helposti noutaa tarvittaessa.

Alkuperäinen idea oli käyttää hybridiautoja, joissa tuo moduli on jo valmiina. Ajatus oli siis vain alentaa hybridiautojen bensiininkulutusta ja päästöjä kaupunkiajossa lataamalla niiden akkuja sähkötolpasta kun autoa ei käytä, ja käyttää autoja vain sähköteholla kaupunkiajossa. Pitkillä matkoilla käytettäisiin edelleen bensaa.

Sinänsä tosin vähän turhaa, koska hybridiautojenkin tärkeimmät säästöt saadaan nimenomaan kaupunkiajossa, eivätkä ne kuluta maantieajossa ratkaisevasti vähemmän kuin bensiiniautot.

Jos liike-energian talteenottomekanismi olisi hyötysuhteeltaan parempi, ei tuon mukana olevan bensiinimoottorin tuomasta lisämassasta olisi niin paljon haittaa, sillä kiihdytettäessä menetetty energia saataisiin takaisin jarrutettaessa.

Vierailija
PeterH

Sinänsä tosin vähän turhaa, koska hybridiautojenkin tärkeimmät säästöt saadaan nimenomaan kaupunkiajossa, eivätkä ne kuluta maantieajossa ratkaisevasti vähemmän kuin bensiiniautot.

Hybridiautot käyttäytyvät maantieajossa heikommin kuin perinteiset vastineet. Kaikki tarvittava energia tuotetaan polttomoottorilla, koska akuissa ei riitä virtaa, jonka lisäksi kaikenlaiset kiihdytykset ja ohitukset joudutaan suorittamaan sähkömoottorilla ja energiaa hukkuu sähköjärjestelmän tehohäviöihin. Lisäksi jarrutusenergian takaisinpalautuksesta ei ole hyötyä, koska maantiellä harvemmin jarrutellaan ja ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen.

Missään en ole edes nähnyt lukuja joista kävisi ilmi kuinka paljon jarrutusenergiaa saadaan palautettua akkuihin. Veikkaan että määrä on yllättävän pieni.

Hybridiauton suurin säästö on oikeasti se, että polttomoottori voidaan sammuttaa liikennevaloihin. Kyseinen toiminto saadaan aikaan myös ilman erityistä hybriditekniikkaa ja siitä on esimerkkejä 90 luvun puolelta. Kuka muistaa ne pikku-Audit Tekniikan Maailmasta, ja jotka ajelivat pitkin ja poikin pohjoismaita? Auto joka sammahteli itsekseen valoihin ja starttasi kaasupolkimen painalluksella. Kulutuslukemat olivat nykymittapuullakin erinomaiset.

Hybridiautoissa käytettävää differentiaalivaihteistoa voi sitäpaitsi käyttää kytkemään kaksi polttomoottoria toisiinsa, jolloin toisen niistä voi vaikka sammuttaa silloin kun sen tehoa ei tarvita. Sähköjärjestelmän hukkaputki olisi eliminoitu sillä konstilla. Yhteinen jäähdytysvesikierto pitää molemmat "ykspilkkuäkäset" moottorit lämpimänä ja ajotietokone vaihtaa välillä, ettei toinen kulu toista enemmän.

Ajatteleppa autoa, joka vaihtaa tarpeen mukaan moottorin litratilavuutta 1.1 ja 2.2 litran välillä ilman, että ylimääräiset sylinterit pyörivät mukana heikentämässä hyötysuhdetta.

Sähkömoottorin ja bensakoneen yhdistäminen on pelkkää rahan koijausta tyhmiltä. Hybriditekniikka kun on tarpeellista vasta sellaista moottoria käyttäessä jota muuten ei pystytä säätämään tarpeeksi nopeasti ajoneuvokäyttöön (esim. stirling) ja siinäkin tapauksessa vain silloin jos järjestelmän kokonaishyötysuhde on olennaisesti parempi.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Veikko
Auto joka sammahteli itsekseen valoihin ja starttasi kaasupolkimen painalluksella. Kulutuslukemat olivat nykymittapuullakin erinomaiset.

Minulle on aina opetettu että moottorin starttaus kuluttaa yhtä paljon bensiiniä kuin usean minuutin tyhjäkäynti, joten lyhyt tyhjäkäynti punaisilla on vähemmän haitallinen kun sammutus ja starttaus.

Oliko tuossa autossa sitten jotenkin erilainen starttausmekanismi? Vai onko tietoni vanhaa?

Vierailija

Autojen ja liikennevalojen rytmin voisi synkata, jolloin auto sammuisi vain jos se olisi edullista. Samoin liikkeellelähtöautomatiikka ajoittaisi lähdön niin ettei turhaa pumppausta olisi vaan liikennevirta olisi juohevaa.

Samalla päin punaista ajot voisi estää.

F1-autoissa on starttiautomatiikkaa, tosin eri syistä.

Vierailija
PeterH
Veikko
Auto joka sammahteli itsekseen valoihin ja starttasi kaasupolkimen painalluksella. Kulutuslukemat olivat nykymittapuullakin erinomaiset.

Minulle on aina opetettu että moottorin starttaus kuluttaa yhtä paljon bensiiniä kuin usean minuutin tyhjäkäynti, joten lyhyt tyhjäkäynti punaisilla on vähemmän haitallinen kun sammutus ja starttaus.

Oliko tuossa autossa sitten jotenkin erilainen starttausmekanismi? Vai onko tietoni vanhaa?

Tietosi on vanhaa ja virheellistä. Jo valmiiksi lämpimän moottorin uudelleenstarttaus ei ole sen kummempi operaatio kuin pyöräyttää ja avata ruiskusuuttimet.

Usein noissa autoissa oli tavallista voimakkaampi starttimoottori joka saattoi myös nykäistä autoa ensimmäiset metrit.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat