Kaukosäädin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voiko infrapunaledeillä toimivan kaukosäätimen tehdä raudalla, ilman mikro-ohjainta tai softaa? Jos kapulassa olisi vaikkapa kaksi tai neljä näppäintä (toimintoa). Vastaavasti kaksi tai neljä ir-lähetyslediä kaken keulassa. Joka ledille on oma, eri taajuudella toimiva lähetyssignaali. (kanttiaalto?) Vastaanottopäässä sitten sama määrä antureita. Vastaanotto tarvitsee ehkä sopivat kaistanpäästösuodattimet, ettei viereinen "kanava" aktivoidu. Toimiiko?

Onko vaihtoehtoja kanttiaallolle? Ehkäpä yksi ledi, joka "valaisee" eri voimakkuuksilla. Tämäkin tarvinnee suodattimet, jotta voidaan erotella eri voimakkuudet toisistaan. Tai sitten kaksi erilaista lediä/vastaanotinta, jotka eivät näe toisiaan. Eli erilainen valon aallonpituus. Ideoita?

Entä mitä muut kodin kaukosäädettävät laitteet tällaisesta tykkää? Joskus digiboksin kaukosäädin muuttaa television äänenvoimakkuutta. Että ei ne tehdastekoisetkaan ole aina täydellisiä.

Kommentit (6)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Kannattaa varmaan mielummin sulloa kaikki yhteen kanavaan.

Eri komennoille tarvitset sitten kuitenkin oman koodin. Eli neljälle toiminnolle riittää pienimmillään kaksi bittiä: 00, 01, 10 ja 11.

Kun toiminnon näppäintä painetaan, lähetät sitten taajuusmoduloituna kyseisen bittisarjan.

Vastaanottopäässä saat taas saman bittijonon.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
jussipaita
Voiko infrapunaledeillä toimivan kaukosäätimen tehdä raudalla, ilman mikro-ohjainta tai softaa?



On se mahdollista.


Jos kapulassa olisi vaikkapa kaksi tai neljä näppäintä (toimintoa). Vastaavasti kaksi tai neljä ir-lähetyslediä kaken keulassa. Joka ledille on oma, eri taajuudella toimiva lähetyssignaali. (kanttiaalto?)



Jos tarvittavia toimintoja on vähän, tämä lienee helpon tapa. Ledejä ei tarvita kuin yksi, jos teet kytkennän jossa napilla valitaan oskillaattorin taajuuden määräävä komponentti, esimerkiksi vastus.

Bittejä voi myös lähettää kahdella taajuudella. Sellaisen lähettimen ja vastaanottimen logiikka on tehtävissä logiikkapiireillä. Virheen tunnistus on vaikeinta, mutta ei sekään mahdotonta ole. Kuitenkin kaukosäätö on siinä rajoilla, kannattaako ostaa halpa aloitussarja ja opetella mikrokontrollerien alkeet. Kukaan elektroniikkaharrastaja ei sitä kadu, ellei nyt satu olemaan mikrokontrollerivastustaja henkisistä syistä.


Vastaanottopäässä sitten sama määrä antureita. Vastaanotto tarvitsee ehkä sopivat kaistanpäästösuodattimet, ettei viereinen "kanava" aktivoidu. Toimiiko?



Yksi anturi riittää. Sen perään vahvistin ja toimintoja vastaaviena taajuuksien kapeakaistaiset suotimet.


Onko vaihtoehtoja kanttiaallolle?



Kanttiaalto on yksinkertaisin tuottaa. Sen kun vilkuttaa lediä päälle ja pois. Kanttiaallossa on kuitenkin korkeampia harmonisia. Erityisesti parittomat ovat voimakkaita. Siniaaltoa käyttämällä välttää sen, mutta ledin ohjaus menee hankalaksi. Tarvitaan siniaalto-oskillaattori ja sen jännitteeseen verrannolinen virtaohjaus ledille. En usko että siinä on järkeä.


Ehkäpä yksi ledi, joka "valaisee" eri voimakkuuksilla. Tämäkin tarvinnee suodattimet, jotta voidaan erotella eri voimakkuudet toisistaan.



Tämä ei toimi, jos etäisyys lähettimen ja vastaanottimen välillä muuttaa ledin intensiteettiä vastaanottimella.


Tai sitten kaksi erilaista lediä/vastaanotinta, jotka eivät näe toisiaan. Eli erilainen valon aallonpituus.



Toimii hyvin, mutta vastaanottimien eteen tarvittavat kapeakaistaiset optiset suodattimet maksavat maltaita.


Entä mitä muut kodin kaukosäädettävät laitteet tällaisesta tykkää?



Jos joku toiminto osuu samalle taajuudelle kuin tehdasvalmisteisen kaukosäätimen kantoaalto, niin ongelmia ilmenee.


Joskus digiboksin kaukosäädin muuttaa television äänenvoimakkuutta. Että ei ne tehdastekoisetkaan ole aina täydellisiä.

Niissä käytetään muutamaa kantoaaltotaajuutta. Kun säätimiä on paljon, todennäköisyys sille että jotkut häiritsevät toisiaan kasvaa.

Vierailija
Neutroni
Jos kapulassa olisi vaikkapa kaksi tai neljä näppäintä (toimintoa). Vastaavasti kaksi tai neljä ir-lähetyslediä kaken keulassa. Joka ledille on oma, eri taajuudella toimiva lähetyssignaali. (kanttiaalto?)
Jos tarvittavia toimintoja on vähän, tämä lienee helpon tapa. Ledejä ei tarvita kuin yksi, jos teet kytkennän jossa napilla valitaan oskillaattorin taajuuden määräävä komponentti, esimerkiksi vastus.

Eli lähetys yhdestä ledistä kahdella eri taajuisella kanttiaallolla ja vastaanottopäässä kaksi anturia. Suotimia ei kai sitten tarvita, jos ne vastarit on valmiiksi viritetty tietylle taajuudelle. Aivan kuin Volitansin viestissä linkitetyt bebekin kikkulat.

Neutroni
Vastaanottopäässä sitten sama määrä antureita. Vastaanotto tarvitsee ehkä sopivat kaistanpäästösuodattimet, ettei viereinen "kanava" aktivoidu. Toimiiko?
Yksi anturi riittää. Sen perään vahvistin ja toimintoja vastaaviena taajuuksien kapeakaistaiset suotimet.

Jos sittenkin kaksi erillistä vastaanottoanturia? Olisi nopeampi ja helpompi rakentaa, kuin alkaa suunnittelemaan suotimia. Ei ehkä oikeaoppisin tapa tehdä elektroniikkaa, mutta kyllä minä raskin ostaa parit kappaleet à2,5€ antureita.

Neutroni
Entä mitä muut kodin kaukosäädettävät laitteet tällaisesta tykkää?
Jos joku toiminto osuu samalle taajuudelle kuin tehdasvalmisteisen kaukosäätimen kantoaalto, niin ongelmia ilmenee.

Aiheuttaako pelkkä samantaajuinen kantoaalto ongelmia? Nimittäin, eihän tehdasvalmisteisten kaukojen kantoaalto sinänsä sisällä vielä mitään informaatiota, right? Toisin kuin tässä minun karvalakkimallissa, jossa koko toiminta perustuu siihen yhteen (tai siis kahteen) vakiotaajuuteen.

Vierailija

Yksi ledi ja yksi vastaanotin.

Lähettävässä päässä on säädettävä oskillaattori joka tuottaa jokaiselle napille oman taajuuden. Vaikka niin että jokainen nappi kytkee eri suuruisen vastuksen/kondensaattorin piiriin.

Vastaanottavassa päässä on vastaaville taajuuksille viritettyjä LC piirejä (kela ja konkka rinnakkain), jotka resonoivat oikean taajuuden sattuessa kohdalle. LC piirin värähtelyn amplitudia seuraamalla havaitaan resonaatiotila ja liipaistaan transistori. Tämä käy vaikka zenerdiodilla, joka alkaa johtamaan kun jännite kondensaattorissa nousee tarpeeksi.

Häiriösiedon kasvattamiseksi signaali voidaan myös moduloida kantoaaltoon, jolloin vastaanottavaan päähän täyty rakentaa vastaava demodulaattori joka erottaa varsinaisen signaalin kantoaallosta. AM modulaatio on yksinkertaisin toteuttaa ja vastaanottaa.

Tämän voi toteuttaa täysin analogisesti käyttämättä minkänlaisia IC piirejä, mutta 555 piiri tai vastaava on käytännössä välttämätön jos ei halua tehdä kirjan kokoista kaukosäädintä erilliskomponenteista.

Yhdellä 556 lutikalla saa aikaan kaksi kanttiaalto-oskillaattoria joista toista voi käyttää luomaan kantoaallon ja toiseen kytketään vastusverkko jonka avulla sen taajuutta muutellaan signaalia varten. Signaalit summataan yhteen ja ajetaan tällä lediä.

Vastaanottopuolella puolestaan on yksinkertainen radiovastaanotinta muistuttava piiri jonka signaalilähteenä toimii IR-valodiodi.

Vierailija
Veikko
Yksi ledi ja yksi vastaanotin.

Lähettävässä päässä on säädettävä oskillaattori joka tuottaa jokaiselle napille oman taajuuden. Vaikka niin että jokainen nappi kytkee eri suuruisen vastuksen/kondensaattorin piiriin.

Vastaanottavassa päässä on vastaaville taajuuksille viritettyjä LC piirejä (kela ja konkka rinnakkain), jotka resonoivat oikean taajuuden sattuessa kohdalle. LC piirin värähtelyn amplitudia seuraamalla havaitaan resonaatiotila ja liipaistaan transistori. Tämä käy vaikka zenerdiodilla, joka alkaa johtamaan kun jännite kondensaattorissa nousee tarpeeksi.


Kuulostaa järkevältä. Sopivan yksinkertainen, jotta sen saattaa jopa saada toimimaan. Moduloinnit saavat puolestaan jäädä tekemättä.

Kuinkahan ovelasti 'oikeiden' kaukosäätimien lähetyssignaalit on koodattu? Jos ir-vastarin liittää oskilloskooppiin, voiko siitä nähdä kantoaallon taajuuden? Näin voisi välttää tekemästä omaa säädintä niille samoille taajuuksille.

Uusimmat

Suosituimmat