Maailma itsensä insinöörityönä ihmisen toteuttamana

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos ja kun maailma on Pekka Virtasen D-teoriassa esittämä automaatti jota voidaan simuloita täydellä resoluutiolla kun opitaan tuntemaan maailmankaikkeuden perusrakenne täysin, rakenne joka ei ole perustasoltaan kovin monimutkainen, vaan monimutkaisuus syntyy näiden yksinkertaisten perusosien lukumäärästä, niin voidaan synnyttää vaikkapa uusi halutunlainen universumi tarkasti insinöidyllä mustalla aukolla. Mutta, mutta onko tämä uusi universumi oikeasti ihmisen tekele, vai maailmankaikkeuden itsensä luoma, jossa luonnonlakien tekemä ja mukaan toimiva ihminen on vain maailman työkalu uuden universumin toteuttamiseen?

Jos maailma on deterministinen automaatti ja me olemme tuon automaatin determinoituja osia, niin ei ihminen tälläin luo mitään, vaan toteuttaa luonnonlakien määräämää vuorovaikutusketjua. Kaikki mitä ihminen tekee on oikeasti maailmankaikkeuden sääntöjen tulosta. Jos ihminen esimerkiksi rakentaa jonkin tuomiopäivän koneen vaikkapa oikean tyhjiön valetyhjiöön palauttavan faasimuuntajan, joka tuhoaa koko kaikkeuden, niin tämä oli väistämätön luonnonlakien määräämä tapahtuma, jo aikojen alusta asti tulossa. Tavallaan maailmankaikkeuden itsemurhasuunnitelma.

Kun jossain artikkelissa mainittiin että ihmisen tekemä se ja se on koko maailmankaikkeuden kylmin kohde, niin eikö pitäisi sanoa että maailmankaikkeuden tekemä ja ihmisellä toteuttama kylmin kohde?

Kommentit (1)

Vierailija

Toisiinsa vaikuttavien asioitten määrä kasvaa äkkiä niin suureksi, että ennustettavuus lähestyy sattumaa, vähintäänkin todennäköisyyksiä. Äärettömän suuren järjestelmän hallinta on äärelliselle älylle mahdoton tehtävä, vaikka alussa hallittavia tekijöitä olisikin vain muutama.

Ihminen on osa maailmankaikkeutta, joten kyllä se siinä mielessä maailmankaikkeuden tuote se kylmä kohdekin on, siis osa maailmankaikkeutta sekin. Mutta ehdottomasti ihmisen tekemä, jos se on ihmisen valinta tehdä niin.

Uusimmat

Suosituimmat