Elektroni reaalinen fysikaalinen objekti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko elektroni reaalinen fysikaalinen objekti, kuten vaikkapa kivi tai ihminen, vai jotain todennäköisyysluonteista jonka havainto vasta realisoi?

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

Onhan elektroneja pidetty vangittuna viikkokausia, joten on, elektroni on fysikaalinen reaalihiukkanen ja olemassa kuten sinä tai minä ilman mittaustakin.

Vierailija
Tanton
Onko elektroni reaalinen fysikaalinen objekti, kuten vaikkapa kivi tai ihminen, vai jotain todennäköisyysluonteista jonka havainto vasta realisoi?

Tietenkin elektroni on reaalinen ja fyysinen objekti, joka on olemassa samassa mielessä kuin vaikka sinä. Esimerkiksi atomia kiertävä elektroni on koko ajan jossakin kohtaa atomin ympärillä, kuten sinä jossakin kohtaa 400 metrin urheilukenttää, jossa juokset, eikä se ole vain todennäköisyysaalto. Elektronin halkaisija on 9x10^-19 m ja säde vastaavasti 4,5x10^-19 m. Kaikki elektronit ovat identtisiä kooltaan ja massaltaan. Spin voi saada kaksi arvoa ja elektronin nopeus voi olla mitä vain nollasta alle valonnopeuteen.

Vierailija
Jacco
Tanton
Onko elektroni reaalinen fysikaalinen objekti, kuten vaikkapa kivi tai ihminen, vai jotain todennäköisyysluonteista jonka havainto vasta realisoi?

Tietenkin elektroni on reaalinen ja fyysinen objekti, joka on olemassa samassa mielessä kuin vaikka sinä. Esimerkiksi atomia kiertävä elektroni on koko ajan jossakin kohtaa atomin ympärillä, kuten sinä jossakin kohtaa 400 metrin urheilukenttää, jossa juokset, eikä se ole vain todennäköisyysaalto. Elektronin halkaisija on 9x10^-19 m ja säde vastaavasti 4,5x10^-19 m. Kaikki elektronit ovat identtisiä kooltaan ja massaltaan. Spin voi saada kaksi arvoa ja elektronin nopeus voi olla mitä vain nollasta alle valonnopeuteen.

Kvanttifyysikot kyllä ovat kanssasi eri mieltä. Elektroni voidaan käsittää myös aalloksi, jota voidaan matemaattisesti käsitellä Schrödingerin aaltofunktion avulla. Myöskään elektronin paikkaa ja nopeutta ei voida yhtäaikaa määrittää kovin tarkasti (Heisenbergin epätarkkuusperiaate), joka osaltaan tukee edellistä ajatusta. Nämä säteet ja halkaisijat ovat vain havainnollistavia arvoja eikä niitä pidä käsittää kovin tarkoiksi. Ja massasta taas voidaan todeta, että onhan eri fotoneilla, joilla on sama aallonpituus, myös sama (liike)massa keskenään.

Vierailija
Jacco
Tanton
Onko elektroni reaalinen fysikaalinen objekti, kuten vaikkapa kivi tai ihminen, vai jotain todennäköisyysluonteista jonka havainto vasta realisoi?

Tietenkin elektroni on reaalinen ja fyysinen objekti, joka on olemassa samassa mielessä kuin vaikka sinä. Esimerkiksi atomia kiertävä elektroni on koko ajan jossakin kohtaa atomin ympärillä, kuten sinä jossakin kohtaa 400 metrin urheilukenttää, jossa juokset, eikä se ole vain todennäköisyysaalto. Elektronin halkaisija on 9x10^-19 m ja säde vastaavasti 4,5x10^-19 m. Kaikki elektronit ovat identtisiä kooltaan ja massaltaan. Spin voi saada kaksi arvoa ja elektronin nopeus voi olla mitä vain nollasta alle valonnopeuteen.

HeiHei, mistäs lähin elektronin säde on tiedetty?!? Ettei vain nuo luvut olisi kokeellisia ylärajoja? Minä ainakin haluaisin tietää elektronin koon, nythän sitä käsitellään vain pistemäisenä objektina.

Vierailija
tuomari
HeiHei, mistäs lähin elektronin säde on tiedetty?!? Ettei vain nuo luvut olisi kokeellisia ylärajoja? Minä ainakin haluaisin tietää elektronin koon, nythän sitä käsitellään vain pistemäisenä objektina.

Halkaisija 9x10^-19 m ja säde vastaavasti 4,5x10^-19 m ovat tutkimuksissani elektronille saatuja kokoja, eivät kokeellisia ylärajoja. Elektronin halkaisija/säde ovat siis hieman pyöristettyinä nuo mainitsemani luvut. Elektroni ei todellakaan ole pistemäinen hiukkanen, kuten eivät muutkaan perushiukkaset.

Vierailija
Kale
Nämä säteet ja halkaisijat ovat vain havainnollistavia arvoja eikä niitä pidä käsittää kovin tarkoiksi.

Päin vastoin elektroni on fysikaalinen objekti, jolle voidaan antaa tarkka fyysinen koko. Itse asiassa metrin määritelmää voidaan tarkentaa ja kiinnittää se liittämällä elektronin säteeseen/halkaisijaan. Luvuksi voidaan antaa selkeä arvo, jolloin elektronin säde on vaikka tasan 0,5x10^-18 m ja halkaisija 1x10^-18 m.

Vierailija
Jacco
Kale
Nämä säteet ja halkaisijat ovat vain havainnollistavia arvoja eikä niitä pidä käsittää kovin tarkoiksi.

Päin vastoin elektroni on fysikaalinen objekti, jolle voidaan antaa tarkka fyysinen koko. Itse asiassa metrin määritelmää voidaan tarkentaa ja kiinnittää se liittämällä elektronin säteeseen/halkaisijaan. Luvuksi voidaan antaa selkeä arvo, jolloin elektronin säde on vaikka tasan 0,5x10^-18 m ja halkaisija 1x10^-18 m.

No hoh hoijaa! Mitäs jos perehtyisit kvanttimekaniikkaan hiukan niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Vierailija
Kale
Jacco
Kale
Nämä säteet ja halkaisijat ovat vain havainnollistavia arvoja eikä niitä pidä käsittää kovin tarkoiksi.

Päin vastoin elektroni on fysikaalinen objekti, jolle voidaan antaa tarkka fyysinen koko. Itse asiassa metrin määritelmää voidaan tarkentaa ja kiinnittää se liittämällä elektronin säteeseen/halkaisijaan. Luvuksi voidaan antaa selkeä arvo, jolloin elektronin säde on vaikka tasan 0,5x10^-18 m ja halkaisija 1x10^-18 m.

No hoh hoijaa! Mitäs jos perehtyisit kvanttimekaniikkaan hiukan niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta on väärä todellisuuden rakenteen tulkinta. Maailma koostuu diskreetistä spinverkosta, jonka rakenteet elektroni mukaan lukien ovat todellisia fysikaalisia objekteja, kuten vaikkapa ihminen. Spinverkon geometria määrää mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat, joita on tarkoin rajoitettu määrä minimimittakaavassa ns. Planckin mitassa. Tämä mittakaava on vain määritelty aivan liian pieneen mittakaavaan, kun todellisuudessa se on mittakaavassa 10^-19 m. Tässä mittakaavassa elektronilla ja muilla perushiukkasilla on rakenne, eli ne eivät ole pistemäisiä vaan koostuvat energian yksiköistä.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Jacco
Kale
Jacco
Kale
Nämä säteet ja halkaisijat ovat vain havainnollistavia arvoja eikä niitä pidä käsittää kovin tarkoiksi.

Päin vastoin elektroni on fysikaalinen objekti, jolle voidaan antaa tarkka fyysinen koko. Itse asiassa metrin määritelmää voidaan tarkentaa ja kiinnittää se liittämällä elektronin säteeseen/halkaisijaan. Luvuksi voidaan antaa selkeä arvo, jolloin elektronin säde on vaikka tasan 0,5x10^-18 m ja halkaisija 1x10^-18 m.

No hoh hoijaa! Mitäs jos perehtyisit kvanttimekaniikkaan hiukan niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta on väärä todellisuuden rakenteen tulkinta. Maailma koostuu diskreetistä spinverkosta, jonka rakenteet elektroni mukaan lukien ovat todellisia fysikaalisia objekteja, kuten vaikkapa ihminen. Spinverkon geometria määrää mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat, joita on tarkoin rajoitettu määrä minimimittakaavassa ns. Planckin mitassa. Tämä mittakaava on vain määritelty aivan liian pieneen mittakaavaan, kun todellisuudessa se on mittakaavassa 10^-19 m. Tässä mittakaavassa elektronilla ja muilla perushiukkasilla on rakenne, eli ne eivät ole pistemäisiä vaan koostuvat energian yksiköistä.

Spinverkoissa lasketaan edelleen todennäköisyyksiä, joten ne eivät pelasta sinua todennäköisyystulkinnalta.
Voisitko näyttää laskelmasi, miten olet saanut "johdettua" elektronin koon?

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz

Spinverkoissa lasketaan edelleen todennäköisyyksiä, joten ne eivät pelasta sinua todennäköisyystulkinnalta.

Tähän saakka.
Spinverkko voidaan kuvata fysikaalisena (siis mekanistisena) rakenteena, joka kertoo mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat. Elektroni ja muut hiukkaset ovat tässä rakenteessa aivan yhtä fyysisiä ja todellisia kuin vaikkapa ihminen. Todennäköisyystulkinta on vain väärä filosofinen tulkinta.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Jacco
derz

Spinverkoissa lasketaan edelleen todennäköisyyksiä, joten ne eivät pelasta sinua todennäköisyystulkinnalta.

Tähän saakka.
Spinverkko voidaan kuvata fysikaalisena (siis mekanistisena) rakenteena, joka kertoo mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat. Elektroni ja muut hiukkaset ovat tässä rakenteessa aivan yhtä fyysisiä ja todellisia kuin vaikkapa ihminen. Todennäköisyystulkinta on vain väärä filosofinen tulkinta.

Sepä mukavaa.
Voisitko kuvata tämän mekanistisen spinverkon meille?

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Jacco

Spinverkko voidaan kuvata fysikaalisena (siis mekanistisena) rakenteena, joka kertoo mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat. Elektroni ja muut hiukkaset ovat tässä rakenteessa aivan yhtä fyysisiä ja todellisia kuin vaikkapa ihminen. Todennäköisyystulkinta on vain väärä filosofinen tulkinta.

Sepä mukavaa.
Voisitko kuvata tämän mekanistisen spinverkon meille?

Eiköhän tuo ensin kuvata New Scientist, Science, Nature, Science News tai jollekin muulle tiedelehdelle

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Repoman
derz
Jacco

Spinverkko voidaan kuvata fysikaalisena (siis mekanistisena) rakenteena, joka kertoo mahdolliset hiukkaset ja niiden energiatilat. Elektroni ja muut hiukkaset ovat tässä rakenteessa aivan yhtä fyysisiä ja todellisia kuin vaikkapa ihminen. Todennäköisyystulkinta on vain väärä filosofinen tulkinta.

Sepä mukavaa.
Voisitko kuvata tämän mekanistisen spinverkon meille?

Eiköhän tuo ensin kuvata New Scientist, Science, Nature, Science News tai jollekin muulle tiedelehdelle

Totta. Tosin julkaisevatko ne tämän kuvauksen on sitten toinen asia.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Tiedemaailma taitaisi lentää pyllylleen, jos suomalainen nojatuolitieteilijä palauttaisi fysiikkaan mekanistisen pohjan, joka tarkoittaa kai kausaalin determinismin paluuta?

Vierailija
derz
Repoman
derz

Sepä mukavaa.
Voisitko kuvata tämän mekanistisen spinverkon meille?

Eiköhän tuo ensin kuvata New Scientist, Science, Nature, Science News tai jollekin muulle tiedelehdelle

Totta. Tosin julkaisevatko ne tämän kuvauksen on sitten toinen asia.

Jos elektronin koko voidaan määrittää spinverkko-teorialla noin tarkkaan ja tuo Planckin mittakaava on määrätty samaan kokoluokkaan niin kyllä kai.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat