Seuraa 
Viestejä45973

Meillä on kaksi täysin samanlaista tavallista juomalasia. Toisen sisälle laitetaan puukuula. Molemmat täytetään vedellä piripintaan. Veden korkeus on molemmissa laseissa täsmälleen sama ja toisessa pinnalla kelluu se puukuula. Kumpi laseista painaa enemmän?

Sivut

Kommentit (35)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Yritetäänpä miettiä. Lasit ovat täpötäynnä. Se puukuula joka uppoaa on painavampi. Toisaalta painavampi kuula syrjäyttää enemmän vettä, joka valuu lasista pois. Noste on sama vedellä kummallekkin.

Sorry, luin ton uudestaan, puukuula laitetaankin vain toiseeen lasiin ei molempiin kahta eri painoista tilavuudeltaan samaa puukuulaa jossa toiseen uppoaisi.

Kait se yhden puukuulan tapauksessa syrjäyttää painonsa verran nestettä joka valuu lasista pois, eli molemmat painavat saman verran.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Mitenkäs 888 tämä?

Lähdet lammelle veneellä, ennen lähtöä lastaat veneeseen kiviä, vene on jo silloin vesillä. Soudat lammen rannasta pois. Pudotat kivet veteen. Kivet ovat niin painavia että painuvat umpisukkeluksiin. Pohja on niin kova etteivät mene mutaan tms.

Laskeeko lammen pintan, nouseeko se vai pysyykö ennallaan. Jos jotain em. niin miksi?

Lierikki Riikonen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyvä kysymys, tiedän toki vastauksen, ja siksipä haluankin heittää kysymyksen muille mietittäväksi.

Edit: Laiton YV:nä oikean vastauksen sinulle.

ööö...en ole hyvä näissä mutta onko kyse siitä että mitaataan se kun kivet on jo veneessä ja sen kun kivet pudotetaan pohjaan..nin niiden erotus...silloinhan pinta pysyy tasassa....??

Menikö oikein.. siis sen takia pinta pysyisi ennallaan kun kivet ovat veneessä ja vene vedessä---> veden pinta nousee. Olet soutanut pari sataa metriä ja tiputat kivet = vain kivien paikka muuttuu, ei mikään muu..

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

No ei mennyt oikein, ei ainakaan minun eikä 888 ajatuksien mukaan. Mietippä noita minun antamia määritelmiä esim. kiven ominaispainosta, on eri asia jos se jäisi kellumaan, siis olisi vettä kevyempiä kivet.

Edit. Tuossa eka kysymyksen väärinymmärretyssä versiossa se lasi johon saman tilavuuksinen puukuula uppoaisi syvemmälle painaisi enemmän, oletteko samaa mieltä?

Lierikki Riikonen

Veden pinta on samalla tasolla alku- ja lopputilanteessa, mikäli ymmärsin alku- ja lopputilanteen hetken.

Tietenkin voimme "näprätä" marginaaleilla:

..start imagine..

1. Kivet ovat kuivatettuja, jolloin niiden tilavuuteen "katoaa" vettä.

Unohtakaamme tilanteeseen vaikuttavien kappaleiden fysiikka hetkeksi ja tarkastellaan tuntematonta lampea ja sen pinnan korkeuden muutoksia:

2. Lampi on kuin "piripintaan täytetty astia"
-> kaikki ylimääräinen tilavuus saa veden vuotamaan yli - pinta pysyy samalla tasolla.
3. Lammen pinnan lasku saisi veden virtaamaan lammen ulkopuolelta (..johon vesi pakeni kun pinta nousi silloin joskus..) täyttäen sen taas tuohon "piripinta-tasapainotilaan".
Näin siis pinnan korkeuden muutokset johtaisivat kuitankin samaan pinnankorkeuteen.

..end imagine..

Onneksi noste ja veden syrjäyttäminen tilavuuskappaleilla johtaa helpompaan ajatukseen ratkaisusta.

"eihän tehtävän kaveri vain pissannut veneestä?"

lierik
Mitenkäs 888 tämä?

Lähdet lammelle veneellä, ennen lähtöä lastaat veneeseen kiviä, vene on jo silloin vesillä. Soudat lammen rannasta pois. Pudotat kivet veteen. Kivet ovat niin painavia että painuvat umpisukkeluksiin. Pohja on niin kova etteivät mene mutaan tms.

Laskeeko lammen pintan, nouseeko se vai pysyykö ennallaan. Jos jotain em. niin miksi?

No kerrotaan nyt se vastauskin. Kai tässä on tarpeeksi monta viestiä välissä niin että ne jotka itse haluavat miettiä ovat ehtineet sen tehdä.

Siis: kun kivet ovat veneessä, veneen on syrjäytettävä oman painonsa lisäksi kivien painon verran vettä. Kun kivet ovat vedessä, ne menevät pohjaan ja syrjäyttävät vain oman tilavuutensa, eivät painoaan (ja vene edelleen oman painonsa). Niinpä kun tämä syrjäytetty vesimäärä vähenee, pinta laskee.

salai
Seuraa 
Viestejä8209

Eikös "Heureka" ollut juuri tuosta aiheesta syntynyt huudahdus. Eli vastaukseni on samanverran. Kivet järvessä ja kusi kaivossa taas on oma lukunsa. Tai täsmällisessä vastauksessa pitäisi ottaa kai huomioon sen puupallon syrjäyttämä ilmamääräkin?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

salai
Seuraa 
Viestejä8209

Vastasin vain ekaan kysymykseen, kun juuri tulin kaljalta. Nyt kun mietin taas puoli tuntia, jokin muukin huomaa, että kun määrättömän moni (Jaakko olisi kai sopiva nimi) käy veneestä heittämässä kiviä järveen, vesi laskisi niin paljon, ettei rantaan ylettäisi.

Edit: lierik: ei meillä ole enemmälti ongelmia tainnut olla. Menee aikaa sanamuotoja miettiessä.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
salai
Eikös "Heureka" ollut juuri tuosta aiheesta syntynyt huudahdus. Eli vastaukseni on samanverran. Kivet järvessä ja kusi kaivossa taas on oma lukunsa. Tai täsmällisessä vastauksessa pitäisi ottaa kai huomioon sen puupallon syrjäyttämä ilmamääräkin?

Oliko tuo siihen kahden puupallon juttuun, ilmamääristä ei nyt piitata. Ota nyt huomioon se että toinen puupallo on alunperin painavampi, sen syrjäyttämä nestemäärä ei riitä korvaamaan painon lisäystä. Jos se olisi ominaispainoltaan veden suuruinen tämän lasin paino pysyisi ennallaan. Toinen pallo on samantilavuuksinen, se kuitenkin kelluu, ja syrjäyttää vettä vain vedenalaisella osallaan.

Pudotappa täysiin vesilaseihin keinuvaa`lla lyijymöntti toiseen ja saman tilavuuksinen alumiinikappale toiseen, kumpi painaa enemmän?

Lierikki Riikonen

salai
Seuraa 
Viestejä8209
888
Meillä on kaksi täysin samanlaista tavallista juomalasia. Toisen sisälle laitetaan puukuula. Molemmat täytetään vedellä piripintaan. Veden korkeus on molemmissa laseissa täsmälleen sama ja toisessa pinnalla kelluu se puukuula. Kumpi laseista painaa enemmän?

Vastasin tähän alkuperäiseen kysymykseen, missä ei ollut lyijyä, ei veneen juakkurkivvee. Valitettavasti en lukenut kiireessä ensimmäistä vastaustasi kunnolla. Mistä se toinen puukuula ylipäänsä tuli mieleesi. Off-tåpikkia: Onko muuten miehille myynnissä (esim. Japanissa) puusta tehtyjä "geishapalloja"?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

murikka

Siis: kun kivet ovat veneessä, veneen on syrjäytettävä oman painonsa lisäksi kivien painon verran vettä. Kun kivet ovat vedessä, ne menevät pohjaan ja syrjäyttävät vain oman tilavuutensa, eivät painoaan (ja vene edelleen oman painonsa). Niinpä kun tämä syrjäytetty vesimäärä vähenee, pinta laskee.

Onko rahtilaivatermi: "kuollutta painoa" siis tuo veneen kivien paino kun en ole merenkuluun perehtynyt?
Laivan rahdin painon näkee siis ulkopuolelta ilmeisesti niistä laivan kyljessä olevista asteikkoviivoista..
Kuinka siis laivojen teoreettinen maksimi rahtipaino lasketaan?

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Laivan kyljessä oleva asteikko on sitä varten, että nähdään millä korkeudella laiva kelluu eri merissä, joissa suolapitoisuus on eri. Siis jos lastataan enemmän suolaisessa vedessä, laiva kelluu korkeammalla. Esimerkiksi vähäsuolaisessa Itämeressä laivat uppoavat syvemmälle, kuin monissa valtamerissä. Pitää ottaa huomioon, jos on tuomassa lastia tänne. Laivan kantavuutta ei sillä asteikolla mitata suoraan lastattaessa.

Lierikki Riikonen

lierik

Lähdet lammelle veneellä, ennen lähtöä lastaat veneeseen kiviä, vene on jo silloin vesillä. Soudat lammen rannasta pois. Pudotat kivet veteen. Kivet ovat niin painavia että painuvat umpisukkeluksiin. Pohja on niin kova etteivät mene mutaan tms.

Laskeeko lammen pintan, nouseeko se vai pysyykö ennallaan. Jos jotain em. niin miksi?

Tähän mitään Arkhimedestä tarvita. Jos kivet tuodaan rannalta, vedenpinta nousee. Siis veden tilavuus oletetaan vakioksi -> kivet ottavat osan tästä tilavuudesta -> yhteenlaskettu tilavuus on suurempi -> vedenpinta nousee.

Jos kivet nostetaan vedestä, lastataan laivaan ja tiputetaan toiseen kohtaan vettä, vedenpinta pysyy samana.

Sori jos joku ehti tämän jo lukemaan. Poistin ja lisään selvennyksen:

Tilanne on sama jos rannalla oleva kivi heitetään veteen (vene on jo siellä) -> vedenpinta nousee.

Jos kivet lastataan ensin veneeseen ja tiputetaan sitten veneeseen, vain reitti vaihtuu.

Ja edelleen jos kivi otetaan vedestä ja heitetään veteen, vedenpinta pysyy vakiona.

Edit Viidennen Kaljan Jälkeen:Kannattaisi näköjään lukea viestiketju tarkemmin ennenkuin alkaa selittämään mitään...Kele

lierik
Laivan kyljessä oleva asteikko on sitä varten, että nähdään millä korkeudella laiva kelluu eri merissä, joissa suolapitoisuus on eri. Siis jos lastataan enemmän suolaisessa vedessä, laiva kelluu korkeammalla. Esimerkiksi vähäsuolaisessa Itämeressä laivat uppoavat syvemmälle, kuin monissa valtamerissä. Pitää ottaa huomioon, jos on tuomassa lastia tänne. Laivan kantavuutta ei sillä asteikolla mitata suoraan lastattaessa.

Thanx lierik.
Tosiaan kuolleessa meressä voi kellua..
Täytyypä pohdiskella merenkulkua jossain toisella planeetalla metaanimeressä ja ilmakehässä, jossa paineet ja koostumus on jotain miuhin täällä on totuttu..
Taitaa ensimmäinen ajatuksellinen rahtilaivani upota vaikkei edes kallistunut..

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Harhatien opiskelija
lierik

Lähdet lammelle veneellä, ennen lähtöä lastaat veneeseen kiviä, vene on jo silloin vesillä. Soudat lammen rannasta pois. Pudotat kivet veteen. Kivet ovat niin painavia että painuvat umpisukkeluksiin. Pohja on niin kova etteivät mene mutaan tms.

Laskeeko lammen pintan, nouseeko se vai pysyykö ennallaan. Jos jotain em. niin miksi?




Tähän mitään Arkhimedestä tarvita. Jos kivet tuodaan rannalta, vedenpinta nousee. Siis veden tilavuus oletetaan vakioksi -> kivet ottavat osan tästä tilavuudesta -> yhteenlaskettu tilavuus on suurempi -> vedenpinta nousee.

Jos kivet nostetaan vedestä, lastataan laivaan ja tiputetaan toiseen kohtaan vettä, vedenpinta pysyy samana.

Sori jos joku ehti tämän jo lukemaan. Poistin ja lisään selvennyksen:

Tilanne on sama jos rannalla oleva kivi heitetään veteen (vene on jo siellä) -> vedenpinta nousee.

Jos kivet lastataan ensin veneeseen ja tiputetaan sitten veneeseen, vain reitti vaihtuu.

Ja edelleen jos kivi otetaan vedestä ja heitetään veteen, vedenpinta pysyy vakiona.

Lueppa nyt tuo kysymys uudelleen ja mieti. SIIS: Vene on vedessä ja siinä tilateessa kivet lastataan siihen, sitten ne pudotetaan veneestä veteen. Lyhin vastaus ilman aikaisemmin määrittelemiäni alkuehtoja olisi: Riippuu kivien ominaispainosta. Voisivat jäädä vaikka kellumaan, silloin toimisi sinun pähkäilysi tässä tapauksessa. Ei ole nyt rautalankaa.

Lierikki Riikonen

lierik
Laivan kyljessä oleva asteikko on sitä varten, että nähdään millä korkeudella laiva kelluu eri merissä, joissa suolapitoisuus on eri. Siis jos lastataan enemmän suolaisessa vedessä, laiva kelluu korkeammalla. Esimerkiksi vähäsuolaisessa Itämeressä laivat uppoavat syvemmälle, kuin monissa valtamerissä. Pitää ottaa huomioon, jos on tuomassa lastia tänne. Laivan kantavuutta ei sillä asteikolla mitata suoraan lastattaessa.

Haa.. Kiitos tästä. Onhan noita laivankylki-asteikoita nähty, mutta jostain syystä jälleen yksi asia jota en ole tajunnut edes ihmetellä.

Menee vähän aiheen vierestä, mutta: kelailin joskus nappulana, että jos mereen tiputtaa yhden tipan vettä niin nouseeko sen pinta?

No, silloin aivoittelin, että eihän se yksi tippa voi levittyä koko meren pinnan ylle, joten ei se pintakaan voi nousta. Tämä tietysti lisäsi tuskaa, koska se johtaa kysymykseen "kuinka monta tippaa nostaa veden pintaa"..

Keksiikös joku viisas, että jos meillä on vaikka meri, jonka ala on 100km², niin kuinka paljon siihen täytyy kusta, että pinta nousee edes teoreettisesti.. Saa toki oikoa, eli haihtumia jne ei ole pakko tässä ottaa huomioon..

Ongelman ydin on (itselläni) siinä, että jos jotain lisätään (olkoonkin sitten vain yksi molekyyli), niin se on lisää, vaikka vähän onkin. Ja onko se kuinka paljon eri asia annetaanko lisäys vaikkapa keskelle kuin reunamalle..

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat