Miten jokin saa muotonsa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko kaikki selitettävissä nykyään DNA-rakenteella?

Miten mänty kasvaa männyksi eikä esimerkiksi vahingossa vaahteraksi?

Tai miten ihminen/muu eliö saa muotonsa vaikka sen kaikissa jäsenissä, elimissä ja soluissa on sama geneettinen koodi? Mistä solut tietävät että mihin muotoon ja tehtävään ihmisen eri raajoja kehitetään?

Oletetaanko vai tiedetäänkö DNA:n rakenteen mm. valkuaishappojärjestys proteiineissa, oikeanlaisen proteiinit ym. mahdollistavan sen, että organismi kokoaa itsensä automaattisesti?

Sivut

Kommentit (25)

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Olisikohan tässä ns. "Ultimate vastaus": -elämme neljän perusvoiman varassa :-gravititaatio ,sähkömangeettinen voima , heikko ja vahva ydinvoima (Fred Adams :Elämää Multiversumissa ). Se voisi olla meille alkupala

Vierailija
crusaron uusi tuleminen
Onko kaikki selitettävissä nykyään DNA-rakenteella?

Miten mänty kasvaa männyksi eikä esimerkiksi vahingossa vaahteraksi?




Männyn kasvu männyksi on juurikin selitettävissä sen DNA:lla. Männyllä on geenejä, joiden mukaan siitä kasvaa mänty. Siltä puuttuu geenejä, joiden mukaan vaahtera kasvaa. Vastaavasti taas vaahteralla ei ole niitä geenejä, joita männyksi kasvamiseen tarvitaan.

Miksi minulle tuli siniset silmät, eivätkä ruskeat? Koska minulta puuttuu ruskeasilmäisyyden geeni.

(Saivartelijoille tiedoksi: käytän nyt alleeli-sanan sijaan yksinkertaisesti geeni-sanaa.)


Tai miten ihminen/muu eliö saa muotonsa vaikka sen kaikissa jäsenissä, elimissä ja soluissa on sama geneettinen koodi? Mistä solut tietävät että mihin muotoon ja tehtävään ihmisen eri raajoja kehitetään?



Kaikissa soluissa on tosiaan sama geneettinen koodi. Mutta solujen sisällä on erilaisia aineita. Nämä erilaiset aineet aiheuttavat solujen kasvun erityyppisiksi.

Mietitäänpä munasolua. Sen sisällä jokin kehitykseen vaikuttava aine saattaa olla kasautuneena solun toiseen päätyy. Kun munasolu hedelmöityy, se jakautuu kahtia. Se vaikuttava aine joutuu nyt kokonaan toisee solupuoliskoon. Tämä solupuolisko lähtee kehittymään omaa tietään vaikuttavan aineen ohjatessa sen geenejä. Jakautumisessa syntynyt toinen solu taas ohjautuu eri tavalla, koska siltä puuttuu vaikuttava aine.

Yleensäkin yksilönkehityksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että eri puolilla alkiota tai sikiötä on eri aineita, jotka vaikuttavat geenien toimintaan. Alkion pääpuolessa on aineita, jotka saavat silmän syntymään. Nämä aineet puuttuvat jalkopäästä. Jos sen sijaan jalkaan ruiskutetaan "silmäaineita", jalkaan saattaisi jopa kasvaa silmä. Myös se, kuinka paljon jotain tiettyä ainetta solussa on, voi vaikuttaa sen kasvuun. Esimerkiksi raajojen kehitykseen liittyy aineita, jotka määräävät raajan kasvua siten, että vaikkapa olkavarsi kehittyy kohtaan, jossa ainetta on paljon, kyynärpää kohtaan, jossa ainetta on keskipaljon ja sormet kohtaan, jossa ainetta on vähän.

Esimerkkini olivat karkeita yleistyksiä, mutta periaate oikea.


Oletetaanko vai tiedetäänkö DNA:n rakenteen mm. valkuaishappojärjestys proteiineissa, oikeanlaisen proteiinit ym. mahdollistavan sen, että organismi kokoaa itsensä automaattisesti?

Yksilönkehitystä sääteleviä geenejä ja aineita tunnetaan yllättävän yksityiskohtaisesti. Kyllä, yksilönkehityksen geenejä tunnetaan ihan emäsjärjestykseen asti, samoin kuin proteiineista aminohappojärjestys.

Esimerkiksi baanaanikärpäsen koko silmän kehittymisen saa aikaan yhden ainoan geenin toimiminen. Tuo geeni on nimeltään Ey (tunnetaan myös eyless-nimellä). Jos geeni on mutatoitunut, banaanikärpäselle ei kehity silmiä. Seuraavan linkin lopusta voit nähdä silmänkehityksestä vastaavan Ey-geenin koko DNA-sekvenssin (tccaatcgat... jne.):

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/view ... M_166789.1

Muokattu: aminohapposekvenssi --> DNA-sekvenssi. Ajatusvirhe.

Vierailija

Ihminen on kyllä niin monimutkainen kaikkine solurakenteineen, että oikein heikottaa, kun ajattelee että tässä ollaan jonkun pikkuisen dna:n varassa ylipäätään hengissä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Männyn geneettinen rakenne on muuten monimutkaisempi kuin ihmisen. Tai miten sen sitten sanookin, että sillä on DNA-rakennetta enemmän. Miettikääs sitä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

"Miten mänty kasvaa männyksi eikä esimerkiksi vahingossa vaahteraksi?"

Otsikko on oikeastaan mielenkiintoisempi kysymys kuin tuo avaajan jälkimmäinen kysymys, joka selittyy genetiikalla, mikä sekin on häkellyttävän monimutkainen asia ihmisaivoille.
Tarkoitan siis otsikon kysymyssisältöä, että miksi kaikki männyt kasvavat samannäköisiksi, kokoisiksi jne mikäli ne saavat kasvaa samanlaisissa olosuhteissa. Ja minkä vuoksi ei ole hiiren tai elefantin kokoisia ihmisiä?
(Huokaus) Tiedän. Se on se genetiikka. Se kirottu genetiikka...

Vierailija
Tarkkailija

Tarkoitan siis otsikon kysymyssisältöä, että miksi kaikki männyt kasvavat samannäköisiksi, kokoisiksi jne mikäli ne saavat kasvaa samanlaisissa olosuhteissa. Ja minkä vuoksi ei ole hiiren tai elefantin kokoisia ihmisiä?
(Huokaus) Tiedän. Se on se genetiikka. Se kirottu genetiikka...

Se kirottu genetiikka *hymiö*.

Sinulla on talon ohje. Tiilien muurausta, katto, ikkunoiden laittoa. Teet talon ohjeiden mukaan. Vieressä rakennetaan taloa samojen ohjeiden mukaan samoista raaka-aineista. Työn valmistuttua istahdatte naapurin kanssa nurmikolle ja ihmettelette, että miten niistä tulikin samannäköisiä, saman kokoisia, samanlaisissa olosuhteissa...

Tuohon hiiri ja elefanttiasiaan: jättikokoisia ihmisiä ja kääpiöitähän on olemassa. Yleensä syynä se, että geeneissä on jokin mennyt sekaisin (mutaatio).

Vierailija
Tarkkailija
Tarkoitan siis otsikon kysymyssisältöä, että miksi kaikki männyt kasvavat samannäköisiksi, kokoisiksi jne mikäli ne saavat kasvaa samanlaisissa olosuhteissa.



Eivät ne ole saman kokoisia tai näköisiä. Etsi aluksi vaikka 2 mäntyä missä on oksat samoilla kohdilla niin palataan asiaan.

Ja minkä vuoksi ei ole hiiren tai elefantin kokoisia ihmisiä?

Erikokoisia ihmisiä on. On ihmisiä jotka ovat syntyneet noin hiiren kokoisena ja ihmisiä joiden kasvaminen ei ilman lääkkeitä loppuisi. Ihmisen ruumiinrakenne ei kuitenkaan kestäisi norsunkokoiseksi kasvamista, vaan se vaatisi muitakin geneettisiä muutoksia, jotta ruumiinrakenne toimisi suuren koon kanssa yhdessä. Tällainen monen muutoksen yhtäaikainen ilmeneminen on harvinaista, eikä yleensä tapahdu lyhyessä ajassa kovin helposti.

Geenien rakennusohjeilla tuotetut kasvuhormonit määrittelevät miten pitkään kasvamisemme jatkuu. Jos tuon kasvuhormonin tuotanto loppuisi jo kohdussa, ihminen voisi kai teoriassa henkiin jäädessään jäädä hiiren kokoiseksi. Veikkaan että ko. hormoonin puute aiheuttaisi kuitenkin muita ongelmia kehitykselle, ja alkio/sikiö kuolisi kohtuun. Eli tämäkin vaatisi muita muutoksia samanaikaiseksi, mikä pienentää ilmiön todennäköisyyttä.

Vierailija
Dredex
Ihminen on kyllä niin monimutkainen kaikkine solurakenteineen, että oikein heikottaa, kun ajattelee että tässä ollaan jonkun pikkuisen dna:n varassa ylipäätään hengissä.

Totta. Minä olen tutkinut yhden pienen eliön yhden pienen geenituotteen (proteiinin) yhtä pientä osaa silloin kun siihen on sitoutuneena eräs pienen pieni ioni. Ja minä olen tutkinut sitä kauan. Heikottaa.

Vierailija

Kiitos dinoflagellat ja muut vastauksista.

Tuttavani valmistui aikoinaan solubiologian tms. lisensiaatiksi. Silloin kun hän kävi yliopistoa oli eräs Rupert Sheldrake kehittänyt teorian morfisista kentistä joilla Sheldrake mm. pyrki selittämään eliön kasvua. Alunperin morfisellä kentällä pyrittiin selittämään miten jokin kasvaa muotoonsa. Myöhemmin tämä sama termi on kenties saanut eri merkityksen tai useita merkityksiä. Onko morfiset kentät sittemmin heitetty huuhaakoppaan tieteen kehityttyä?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
crusaron uusi tuleminen
Kiitos dinoflagellat ja muut vastauksista.

Tuttavani valmistui aikoinaan solubiologian tms. lisensiaatiksi. Silloin kun hän kävi yliopistoa oli eräs Rupert Sheldrake kehittänyt teorian morfisista kentistä joilla Sheldrake mm. pyrki selittämään eliön kasvua. Alunperin morfisellä kentällä pyrittiin selittämään miten jokin kasvaa muotoonsa. Myöhemmin tämä sama termi on kenties saanut eri merkityksen tai useita merkityksiä. Onko morfiset kentät sittemmin heitetty huuhaakoppaan tieteen kehityttyä?

Kerrotko lisää morfisesta kentästä. Miten takuuvarmasti se on huuhaakopassa verrattuna esimerkiksi eetteriin tai piilomuuttujiin?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Googletin vähän Sheldrakesta. Näyttäisi olevan näitä telepatia-yleismaailmallinen tietoisuus-kvanttitietoisuus-ym. humboogie -ihmisiä, joskin jonkin sortin biologi myös. Nuo morfiset kentät eivät kyllä missään tapauksessa ole koskaan olleet vakavasti otettava selitys kehitysbiologiassa.

Mutta kumpi on kivempaa:

a. Geeni x-87 aktivoituu G-reseptorivälitteisen signaalitien seurauksena tuottaen X87-proteiinia, joka inhiboi...

b. Käytöksemme, muotomme ja ajatuksemme ovat morfisten kenttien tulosta. Kentät muodostuvat resonanssienergialla. Resonanssi-ilmiöön nojaten voimme vahvistaa toistemme kenttiä telepaattisissa istunnoissa. Kvanttitilojen...

Niinpä.

Morfo- sanaa kyllä esiintyy paljon kehitysbiologian käsitteissä. Esimerkiksi morfogeeni tarkoittaa sellaista ainetta, jota tuossa ylhäällä luonnostelin selittämällä, että sen pitoisuus vaikuttaa siihen, mitä soluista tulee (paljon=olkavarsi, keskipaljon=kyynärpää, vähän=sormet).

Vierailija

Ensiksi joku tietty eläin saa muotonsa sen tarpeitten/ympäristön mukaan.esim koiralla on turkki sitä varten että sillä ei olesi kylmä talvella.ja jos ihmisestä puhutaan sillä oli kivikauden mailla himona karvoja kuten nykyään huomaa karvat alkavat koko ajan vähentyä ihmiseltä koska niille ei ole tarvetta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niinko tiäremies on sanonu ihminen möhnää ja suolenpätkiä, mutta
aluksi son semmosta limmaa.
Sitte se lima pittää vishin kokouksen , jossa sovithan työnjako.
Jotensaki tähän malhin : alappa sie kasvamhan maksaksi, ja sie vaikkapa
mulukuksi, sinusta tullee varphankynnet , ja niin ethenpäin.
Työnjohtaja valavoo sitte riitingit kourassa , koska maksa on valamis, ja riittävän kokonen. Ylimääränen töhnä keveämpänä nousee pinthan , elikkä pakkautuu ylälumppijhon. Ylhensä sitä ei ole kaikilla niin kovin palojo ,
sitä ylimäärästä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat