Sivut

Kommentit (217)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5505

... jatkuu:
" Miesten anaalista masturbaatiota homo- ja transfobian hoitona käsitellyt artikkeli sai samanlaista suitsutusta Sex & Culture -lehdessä:

” Tämä artikkeli on uskomattoman rikas ja jännittävä lisä seksuaalisuuden ja kulttuurin tutkimukseen, varsinkin siinä missä risteävät maskuliinisuuden ja anaalisuuden käsitteet.”

Myös jonkinlaista ajatuspoliisivaltiota kannattavaa artikkelia, jonka mukaan feministisen tutkimuksen käsittely ironisesti tai satiirisesti olisi epäeettistä, kuvailtiin Hypatia-lehden vertaisarvioinnin mukaan erinomaiseksi ja sitä pidettiin oivallisena lisänä feministiseen filosofiaan. Samoin Affilia-lehdessä julkaistiin feministisillä muotisanoilla pippuroitu Mein Kampf ja liikalihavuutta kehonrakennuksena käsitellyt artikkeli Fat Studiesissa.

Toisaalta valtaosa artikkeleista hylättiin heti tai niihin vaadittiin merkittäviä korjauksia ja julkaisu jäi limboon.

Naisen ajatteleminen masturboidessa seksuaalisena väkivaltana ei mennyt läpi Sociological theory -lehdessä, feministisen tanssin keinoin tehtävä tähtitiede palautettiin korjauksia varten Women’s Studies International Forumissa.

Myös intersektionaalisen feminismin perspektiivistä tehty pedagogia, jossa valkoiset miehet joutuivat siis istumaan kouluissa lattialla kahleissa palautettiin kirjoittajalle korjauksia varten, mutta hylkäyksen syynä eivät olleet lattialla istuminen tai kahleet.

Kaiken kaikkiaan vain seitsemän kahdestakymmenestä artikkelista hyväksyttiin julkaistavaksi, ja näistä kolme lehdissä, jotka ovat tieteellisesti huippuja.

Mutta mitä tämä huijaus sitten sai aikaan?

On ilmiselvää, että kirjoittajat tähtäsivät tilanteeseen, jossa mahdollisimman uskomaton pajunköysi menisi läpi, mutta siten, että itse pajunköysi olisi laajemman yleisön mielestä poskettoman hauskaa. Siten projekti saisi internetissä valtaisasti huomiota.

Se onnistui.

Areo-nimisessä verkkolehdessä julkaistussa jutussa kirjoittajat nimittivät huijauksen kohteena olevia tutkimusaloja ”kaunatutkimukseksi” (grievance studies), joten ei varmaankaan ole väärin olettaa että heidän lähtökohtainen asenteensa feminististä nykytutkimusta kohtaan olisi erityisen positiivinen.

https://youtu.be/kVk9a5Jcd1k

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5505

... jatkuu:

" Kirjoittajat itse sanovat projektia esittelevällä videolla olevansa itsekin vasemmistolaisia tutkijoita, ja perustelevat Areo-lehdessä huijausta halulla puhdistaa sinänsä tarpeelliset tieteenalat hölynpölystä, politikoinnista ja kaikenlaisesta humpuukista:

Jotain on mennyt pieleen yliopistoissa – varsinkin joillain humanististisilla tutkimusaloilla. Lähinnä yhteiskunnallisten kaunojen oikominen on tullut tutkimuksessa totuuden selvittämistä tärkeämmäksi, ellei täysin hallitsevaksi, ja tutkijat painostavat opiskelijoita, muuta henkilökuntaa ja muita laitoksia omaksumaan heidän maailmankuvansa. Tämä maailmankuva ei ole tieteellinen eikä se ole tarkka.

”Toivomme että tämä (hankkeemme) antaa ihmisille – varsinkin niille, jotka uskovat liberalismiin, kehitykseen, avoimeen tiedonhankintaan ja sosiaaliseen oikeudenmu-kaisuuteen – selkeän syyn katsoa akateemisesta ja aktivistisesta vasemmistosta tulevaa identiteettipolitiikka­hulluutta ja sanoa: ei,en lähde tähän mukaan, eivätkä nämä ihmiset edusta minua.” "

[ T: "Vasemmistolle" ON TARJOUTTU APAINANRAIVOLLA "IDENTITEETTIPOLITIIKKAA", "SEKSIPOLITIIKKAA", "ÄÄRILIBERALISMIA" peinteisen vasemmistolaisen LUOKKAPOLITIIKAN ja tietellisen marxismin TILALLE!!!!
Se on tietysti "vasemmiston" vika, kun se on niellyt koukun! ]

" Huijausartikkeleiden ujuttaminen akateemisiin journaaleihin ei ole ryhmän omaa keksintöä. Kuuluisin esimerkki on fysiikan professori Alan Sokalin sosiaalitieteiden julkaisu Social Textiin vuonna 1996 kirjoittama hölynpölyartikkeli, jossa hän käyttäen postmodernin tutkimuksen omaksumaa sanastoa ja lähteitä todisteli esimerkiksi että painovoima on sosiaalinen konstruktio eli ihmisten omissa päissään keksimä ilmiö.

Huijausartikkeleita on onnistuttu saamaan myös luonnontieteellisiin julkaisuihin, kuuluisimpana esimerkkinä Discover-lehden bloggaajan kirjoittama biologian alan artikkeli, jossa solun mitokondrioiden tilalla väitettiin olevan Star Warsin midi-chloridianeja, pieniä eliöitä jotka antavat jediritareille voimansa.

Tämän uusimman huijauksen tekijöiden antamista lausunnoista on helppo päätellä, että tekijöiden tarkoituksena on vaikuttaa varsinkin Yhdysvalloissa ja varsinkin amerikkalaisten yliopistojen kampuksilla kuumeisina lyöviin kulttuurisotien laineisiin.

Kulttuurisodilla tarkoitetaan hyvin karkeasti ottaen sitä kehitystä, jossa vastakkain ovat yhteiskunnallisista rakenteista johtuvan sorron, etuoikeuden ja valta-asetelmien varaan rakennettu feministinen tapa ajatella maailmaa ja perinteisempi tai konserva-tiivisempi maailmankuva, jossa yksilön oma vastuu itsestään korostuu.

Tämä kahden maailmankatsomuksen kohtaaminen on nähtävissä Suomessakin esimerkiksi medioiden otsikoissa, ja se aiheuttaa lähes loputtomalta tuntuvaa riitelyä sosiaalisessa mediassa.

Yhdysvalloissa kulttuurisota on kuitenkin huomattavasti tulehtuneempaa kuin muualla.

Esimerkiksi tässä videossa yliopisto-opiskelijat itkevät, karjuvat ja vaativat biologian professori Brett Weinsteinin eroa, koska tämä on heidän mielestään syyllistynyt rasismiin vastustamalla opettajien sähköpostilistalla yliopistolle suunniteltua päivää, jolloin valkoihoisilta oppilailta kiellettäisiin pääsy luennoille.

https://youtu.be/LTnDpoQLNaY

Tavallaan tehdyn huijauksen vaikutukset siis ulottuvat myös yliopistojen ulkopuolelle, sillä niin ulottuu feministinen ajattelukin. ... "

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä5505

Anu Koivunen. (KUVA: Akseli Valmunen / HS)

... jatkuu:

" Soitimme kahdelle aiheeseen perehtyneelle suomalaistutkijalle ja kysyimme, mitä ajatuksia huijausprojekti heissä herättää.

Koivunen on huolissaan erityisesti kahdesta hänelle tutusta julkaisusta: Hypatia ja Gender, Place, and Culture -nimisistä tieteellisistä lehdestä. Molemmat ovat julkaisseet yhden tutkijakolmikon tarjoaman huijausartikkelin, vaikka esimerkiksi suomalainen tieteellisiä julkaisuja arvioiva Julkaisufoorumi määrittelee ne johtavan tason tieteellisiksi julkaisuiksi.

”Heillä on tapahtunut ihan selkeä virhe siinä, miten tällaiset tekstit ovat päässeet heidän prosesseissaan läpi”, Koivunen sanoo.

Julkaisufoorumi tunnistaa yhtä lukuun ottamatta myös muut huijausartikkelit julkaisseet lehdet. Sex Roles -lehti määritellään sen luokittelussa johtavan tason julkaisuksi. Sexuality & Culture, Affilia ja Journal of Poetry Therapy ovat puolestaan perustason julkaisuja. Ainoastaan Fat Studies on huijausartikkelin hyväksyneistä lehdistä sellainen, jota ei ole luokiteltu ollenkaan.

”On pakko sanoa, että suurin osa sukupuolen tutkimuksesta julkaistaan niin sanotuissa yleisjournaaleissa, ei siis erityisesti sukupuolen tutkimukseen keskittyneissä julkaisuissa”, Koivunen sanoo.

Se ei vähennä silti sitä Koivusen tunnetta, mikä hänelle nousi ensimmäisen kerran aiheesta lukiessa.

”Ensimmäinen ajatus oli, että hyvänen aika sentään. Millaisia teesejä ja minkälaisia projekteja on päässyt läpi tieteellisissä julkaisuissa. Samanaikaisesti heräsi kuitenkin ajatus siitä, että tätähän tutkijat ovat yrittäneet sanoa jo pitkään. Vertaisarviointi ei ole millään tavalla aukoton menetelmä.

Miten tällaisten huijausartikkeleiden hyväksyminen voi sitten olla mahdollista?

Koivusen mukaan vertaisarvioinnissa on prosessina paljon ongelmia. Osittain se liittyy siihen, että tieteellinen julkaisu on iso bisnes julkaisijoille, mutta julkaisujen toimittajille ja julkaisujen arvioijille se on harrastustoimintaa, josta ei makseta korvausta. Julkaisut siis tuottavat rahaa, mutta niitä toimitetaan ja niiden tieteellisiä arvioidaan muiden töiden ohessa. Tämä ongelma on läsnä kaikkien alojen tieteellisissä julkaisuissa.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5505

Tuukka Tomperi.

... jatkuu:

" Saman ongelman nostaa esille Tampereen yliopistolla työs­kentelevä kasvatus­tieteiden ja filosofian tutkija ja tiede­toimittaja Tuukka Tomperi, joka on perehtynyt tällä viikolla huijausprojektiin ja siinä kirjoitettuihin artikkeleihin.

”Tässä näkyvät kaikki yliopistojen perusongelmat. Tulosten mittaaminen ja kilpailu paineistavat, ja julkaisuja halutaan kiireellisesti ulos. Kaikilla on kauhea kiire ja vähemmän aikaa perehtyä aiheisiin. Silloin laatu alkaa madaltua, ja tyydytään tarkastamaan, näyttäähän joku suurin piirtein pätevältä ja hyvältä. Saattaa käydä näin. Tähän pitäisi puuttua. Pitäisi saada pitkäjänteisempää tutkimusta, rauhallisia prosesseja. Enemmän aikaa, vähemmän hektisyyttä”, Tomperi sanoo.

Huijausartikkelien onnistumisesta kertovan jutun jälkeen erityisesti sukupuolentutkimuksen merkitys ja oleellisuus on noussut jälleen kovan arvostelun kohteeksi.

”Tällä projektilla on haluttu osoittaa, että tieteellisiä artikkeleita arvioivien tutkijoiden omat moraalis-poliittiset vakaumukset vaikuttavat siihen, millaisia tutkimuksia hyväksytään. Tämä ei ole tämän projektin perusteella koko totuus, mutta tähän huoleen pitää suhtautua silti vakavasti”, Tomperi sanoo.

Onko todella niin, että esimerkiksi sukupuolentutkimuksessa voi mennä läpi minkälaisia tahansa räväköitä tutkimusaiheita ja jopa täysin käsittämättömältä tuntuvia tuloksia – kunhan ne miellyttävät arvioijaa?

Onko sukupuolentutkimus alana eristynyt niin omaksi osastokseen, että siellä ei pystytä ymmärtämään tai selittämään tutkimuksen merkitystä laajalle yleisölle?

Koivusen mukaan tämä on hyvä kysymys – ja koko tutkimuksen tekemisen perusajatus.

”Tutkimustulosten ja tutkimustapojen pitää olla aina perusteltuja. Pitää pystyä esittämään, miksi tällaista tutkimusta on tehty ja miten näihin tutkimustuloksiin on päädytty. Nämä vaatimukset eivät ole kohtuuttomia. En missään nimessä halua puolustella huonoa tutkimusta”, Koivunen sanoo.

Koivunen sanoo, ettei tunnista sukupuolentutkimuksessa ”gettoutumista”, jota artikkelissa yritetään tuoda esille. Hänen mukaansa esimerkiksi Suomessa kaikissa sukupuolentutkimusta tekevissä yliopistoissa tutkimusaiheet, -menetelmät ja -tulokset ovat hyvin tiukan kriittisen arvioinnin kohteena.

Tähän vaikuttaa myös se, että Suomessa sukupuolentutkimuksen kentällä toimivat tutkijat ovat Koivusen mukaan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta väitelleet jollain muulla tieteen alalla esimerkiksi sosiaali- tai kulttuurialan tieteissä, mikä lisää keskustelua eri tieteenalojen välillä.

Kansainvälisestikään sukupuolentutkimus ei Koivusen mukaan ole eristäytynyt omaksi yksikökseen, joka ei pysty itseensä kohdistuvaan kritiikkiin.

”En usko, että tällaisten huijausartikkelien hyväksyminen missään tapauksessa kuvaa tieteenalan valtavirtaa.”

Tomperi sen sijaan korostaa Suomen poikkeusta esimerkiksi angloamerikkalaisiin maihin verrattuna.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmistieteissäkin on hakeuduttu hyvin kapeisiin tieteellisin porukoihin, joissa voi syntyä keskinäisen kehumisen kulttuuri ja idea siitä, että julkaistaan tutkimuksia, jotka vaikuttavat hyvältä. Suomen pienessä mutta laadukkaassa tiedeyhteisössä on se hyvä puoli, että samanlaista nurkkakuntaisuutta ei pysty syntymään. Täällä joutuu aina perustelemaan tutkimustaan sellaisille kollegoille, jotka eivät jaa ollenkaan samoja lähtökohtia”, Tomperi sanoo.

... "

salai
Seuraa 
Viestejä7815

Mikä hourula tästä foorumista on tullut? Tuomioja mainittu ketjussa viimeksi v. 2009 ja silloinkin anteeksipyyntönä siitä, ettei kirjoittaja häntä käsitellyt viestissään.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat