Persoonallisuus. Kasvatus vai geenit?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aihe taitaakoin kertoa jo kaiken tarpeellisen.
Itse vastasin kasvatuksesta.

Sivut

Kommentit (72)

Vierailija

"Persoonallisuuden johtuminen" kiintoisa ilmaus sinänsä ja kun vielä sekä että -vaihtoehto puuttuu, pahoittelen että edes jatkoin tätä ketjua.

Vierailija

Täällä muissa ketjuissa, koskien älykkyyttä on todettu että ravitsemuksen laatu vaikuttaa älykkyyteen eli persoonallisuuden osa-alueeseen.
Sen voi tulkita yleistäen ympäristön vaikutukseksi.
Vammat vaikuttavat siihen myös. Se myös ympäristötekijöihin.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

Molemmat.

Esimerkiksi asema sisarusparvessa vaikuttaa aika paljon.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005

Molemmat. On hankala sanoa missä määrin, mutta aivoilla on tapana rakentaa puitteet ympäristön havaitsemisen ja siitä vedettävien ymmärrysten rakentumisen suhteen, jotta päivittäisten ongelmien ratkaiseminen olisi mahdollista, mitkä puolestaan muuttavat aivoja ja päinvastoin...

Fred Gage kiskaisee lyhykäisen 59min luennnon (kolmannella kotimaisella) siitä miten aivot ja mieli kehittyvät: [size=100:1onjrcrq]Stem Cells: The Brain's Beginnings[/size:1onjrcrq]. [size=75:1onjrcrq](Edit: Fred keskittyy enemmän aivojen rakenteeseen.)[/size:1onjrcrq]

Tosin jokaisella immeisellä geenit ilmentävät eri välittäjäaineita toistaan poikkeavilla määräsuhteilla, ja miksei sama mentaliteetti toimisi myös lahjojemme tapauksessa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Persoonallisuus muodostuu lähinnä geeneistä ja ympäristöstä, niiden yhteisvaikutuksesta. Kasvatus on vain osa ympäristötekijöitä, eikä ilmeisesti edes tärkein, joidenkin mielestä merkityksetön tekijä.

[list:18hghd65]"An MZ twin reared away from his or her co-twin seems to have about as good a chance of being similar to the co-twin in terms of personality, interests, and attitudes as one who has been reared with his or her co-twin.

This leads us to believe that the similarities between twins are due to genes, not the environment.

Because the differences between twins reared apart must be due totally to the environment, and because these twins are just as similar as twins reared together, we can conclude that the environment, rather than making twins reared together alike, makes them different."

Minnesota Twin family study:
http://www.psych.umn.edu/psylabs/mtfs/special.htm[/list:u:18hghd65]

Suomennettuna, kasvatuksen osuus erillään kasvatettujen identtisten kaksosten erojen syynä on tuon tutkimuksen mukaan tasan nolla. Erot syntyvät muista ympäristötekijöistä.

Muutkin nopeasti löytämäni tutkimukset viittaavat samaan. Ihmisen persoonallisuuteen ei kasvatuksella voi juurikaan havaittavasti vaikuttaa (paitsi ehkä ihan äärimmäistapauksissa).

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
Ding Ding
Persoonallisuus muodostuu lähinnä geeneistä ja ympäristöstä, niiden yhteisvaikutuksesta. Kasvatus on vain osa ympäristötekijöitä, eikä ilmeisesti edes tärkein, joidenkin mielestä merkityksetön tekijä.

Minnesota Twin family study:
http://www.psych.umn.edu/psylabs/mtfs/special.htm[/list]

Suomennettuna, kasvatuksen osuus erillään kasvatettujen identtisten kaksosten erojen syynä on tuon tutkimuksen mukaan tasan nolla. Erot syntyvät muista ympäristötekijöistä.

Muutkin nopeasti löytämäni tutkimukset viittaavat samaan. Ihmisen persoonallisuuteen ei kasvatuksella voi juurikaan havaittavasti vaikuttaa (paitsi ehkä ihan äärimmäistapauksissa).

Luulisin, että nimenomaan sosiaalinen ympäristö vaikuttaa enemmän kuin yksittäiset sosiaaliset vaikuttajat (vanhemmat/sisarukset). Ja tässä mielessä olisikin syytä saada tutkimustietoa siitä missä määrin kahdessa keskenään eri sosiaalisessa ympäristössä kasvaneet kaksoset toisistaan poikkeavat. Minnesota on kaiketi aika homogeninen sosiaalisen ympäristönsä suhteen kunkin kakasosen kasvatusvanhemmista huolimatta(?).

Olen tätä jo muuallekin linkittänyt mutta mielestäni tämän havainnon vuoksi juuri erillaisten sosiaalisten ympäristöjen vaikutukset voisivat olla mielenkiintoisia testauksia: [size=100:3floe49i]Project Implict[/size:3floe49i] osoittaa aika hyvin sosiaalisen ympäristön tai sitten ehkä vain geneettisesti ohjelmoituvien peilisolujen tapaa hahmottaa yhteenkuuluvuuden tajua (tunteita?) ja sitä kautta aiheuttaa kykyä yhdistää esim. positiivisia, negatiivisia asiayhteyksiä (tunteita?) ja mm. juuri ihonvärin tai sukupuolen välillä.

Ympäristön rakenteen (viidakko, aavikko, kaupunki) vaikutuksista ilman sosiaalisia eroavaisuuksia olisi myös mielenkiintoista saada infoa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Minä uskoisin että kasvatuksella ehkä on aluksi tietty positiivisesti korreloiva vaikutus persoonallisuuteen, mutta se kumoutuu murrosiän kapinavaiheessa kun lapsi pyrkii erkaantumaan vanhemmistaan, osin tietoisesti osin vaistomaisesti. En tiedä onko tätä tutkittu, tosin.

Minun persoonallisuuteni ainakin on nyt hyvinkin vastakkainen äitini persoonallisuuteen verrattuna, mutta lapsuusiässä olin enemmän äitini kaltainen.

Tämän ketjun perusteella näyttää taas siltä että yleiseen mielipiteeseen on aika vaikea vaikuttaa millään tutkimustulosten esittelyllä.

Vierailija

Kysymys on epäolennainen, koska persoonallisuus muodostuu sekä perimän että ympäristön yhteenkietoutuneesta vuorovaikutuksesta. Niitä ei voi, eikä edes kannata yrittää erotella. En siis äänestä kumpaakaan.

Kirjavinkki (yksi monista tähän aiheeseen liittyvistä): Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys -

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005

Ding Ding kirjoitti: Tämän ketjun perusteella näyttää taas siltä että yleiseen mielipiteeseen on aika vaikea vaikuttaa millään tutkimustulosten esittelyllä.

Mielestäni yleinen tendenssi myös koko tiede-palstalla on se, ettei tutkimuksilla ole mitään merkitystä jos vastaus ei miellytä. Kyse on mitä ilmeisimmin arvostelukyvyssä mahdollista kirjoitusasua kohtaan ja siitä johtuva mielenkiinnon puute tutustua tutkittuun materiaaliin. Tämä puolestaan heijastaa ehkä sosiaalisen ympäristön vähäistä painetta sellaisen tarpeen kehittymiselle. Hah, pääsin saivartelemaan!

Ding Dingin viitaamaan kaksoskokeeseen ei ollut eikä mielestäni ole lisättävää sillä tasolla ja lähdemateriaalilla, jolla se asiaa käsittelee. Se vastaa aiheen aloittajan kysymykseen varmasti ja vähintäänkin hyvin. Käsittelin ja käsittelen asiaa vain yksityiskohtaisemmalla tasolla, johon on herännyt kiinnostus myös tiedeihmisten yhteisen hankkeen myötä: selvittää syy sille, miksi ihmiset turvautuvat me-ne-dogmeihin, eli miksi ideologiset ja tai uskonnolliset totuudet ohittavat rationaalisen järjen joissakin vakavissa kysymyksissä.

Kuten Richard Dawkins Beyond Belief 2006-luennossaan mainitsee, että ei ole olemassa erikseen juutalaislasta, kristillistä lasta tai muslimilasta, niin tiede-naisten/miesten tiedossa on ollut jo pitempään se, mitä Ding Dingin esittämästä kaksoskokeesta käy ilmi, ettei vanhempien kasvatus vaikuta aikuisiän ihmisen valintoihin missään tilastollisesti merkittävissä määrin. Se ei kuitenkaan selvitä vielä sitä miten tuo olemassaoleva fakta on mahdollista yksilökohtaisella tasolla. Koskien siis osaltaan myös ehkä persoonaksi luokiteltuja ominaisuuksiamme, josta yksi osa koostu vanhempien geneettisestä 50/50 hybridistä, toinen ravinnollisesta ja muusta aineellisesta ympäristöstämme ja kolmas sosiaalisesta ympäristöstämme.

Aiemmin linkittämäni Salk instituutin genetiikan laitoksen biologi Fred Gagen luento esitteli sitä miten aivot rakentavat ja rakentuvat osin geneettisen koodauksen osin ympäristötekijöiden mukaan. Gage selvittää siinä myös, että aivosolumme uusiutuvat jatkuvasti. Eivät tietenkään samalla nopeudella, vaan riippuen ihmisen iästä. Ihmisen persoona ja tai ylipäätään se minkä tiedon ja kapasiteetin suhteen me valitojamme teemme, on siten myös jatkuvasti muutoksessa, jolloin juuri geenien luontainen osuus kykyihimme voimistuu yksilöllisellä tasolla. Materiaali minkä suhteen tämä muutos tapahtuu, tapahtuu sosiaalisen informaation perusteella.

Center of Brain And Cognitionin psykologian laitoksen johtaja V.S Ramachandran luennoi neurotieteiden [size=100:6mimt23n]The Uniqueness of the Human Brain[/size:6mimt23n] esitelmässään (54min) aivojen magneettikuvaustutkimuksista, joissa on selvitelty aivojen tapaa ymmärtää mm. puuttuvan raajan jättämää "haamu"-tuntoaistia, johdonmukaisuutta ja väriaistimuksia. Eli geenimme eivät Ramachandran esitelmän perusteella mielestäni suoraan (ainakaan joissakin tapauksissa) päätä mitä me ajatelemme suhteessa saammiimme ärsykkeisiin, vaan pikemminkin sitä miten me ajatelemme. Gagen luento puolestaan selvitti mitä me ajattelemme (ainakin joissakin tapauksissa), joka on pikemminkin muistissamme olevaa lähdemateriaalia. Ramachandranin luennossa on mielestäni annettu suhteessa Gagen tutkimuksiin hyvin (etäisesti?) viitteet siihen, että ihminen on kohtalaisen vahvasti hierarkiaeläin.

Projekt Implict tutkimushankkeessa, johon edellä viittasin, nuorisoiässä olevista yksilöistä kerätyn datan perusteella, pystyvät tutkijat sosiologi Mahzarin Banajin mukaan ennustamaan ihmisen mielipiteitä aikuisiällä kun sosiaalinen ympäristö on ollut pitkään riittävän yhtenäinen.

Sinällään sekä pelottavaa, että myös silmiä avaavaa tutkimustietoa on osaltaan se, että Banajin, myös toisaalla aiemmin esiinottamassani, Beyond Belif 2006 [size=100:6mimt23n]luennossaan[/size:6mimt23n] (~28min) kertoo ihmisten, jotka käyvät Harvardin yliopiston, reagointi Lähi-idän tapahtumiin voidaan ennustaa tilastoollisesti merkittävällä tavalla, riippumatta siitä mikä on esim. yksilöiden lapsuuden kasvatusympäristö.

Jos nyt sitten vedän henkilökohtaisen perstuntumani perusteella mutkat suoriksi siitä, kuinka tuo ajattelu ja persoona kehittyy, niin 1. lapsena ainoa sosiaalinen hiearkia on vanhemmat ja sisarukset; 2. Ne eivät ole sitä enää siitä lähtien kun lapsi menee tarhaan, kouluun ja siirtyy aikuisten elämään. 3. Seksuaalihormoonit ovat geneettisen hybridin, johon alussa viittasin, aikaansaama ärsyke (ja mitä ilmeisimmin suhteessa sosiaaliseen ympäristöön jossa elämme), mutta niiden vaikutuksista ajatteluun ei ole sen kummemmin tietoa kuin, jotta myös seksuaalinen vietti alkaa ohjaamaan käyttäytymistämme ja valintojamme joissakin tilanteissa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005

Eli koska sosiaalisilla ympäristötekijöillä on vaikutuksensa, niin tutkimus siitä, miten eri sosiaalisissa ympäristöissä kuten viidakossa elävä skidi 25 vuotiaana poikkeaa, esimerkiksi Suomessa varttuneesta kaksoissisarestaan ja päin vastoin. Tämä lähinnä juuri sen vuoksi, että kyettäisiin ehkä paremmin arvioimaan ihmisten arvomaailmaa ja siten syitä mediaseksikkäälle termille "kultuurien törmäys". Vaikkei siitä ainakaan semanttisessa mielessä ole joidenkin tutkimusten mukaan kysymys islamilaisen maailman ja lännen välillä.

"[size=100:1helf291]Genesis of suicide terrorism[/size:1helf291]," Science magazine, March 2003, v. 299, pp. 1534-1539. (science-gst.pdf, 633.0 kb, 01-20-2005)

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Minuus = persoonallisuus

Aiheet persoonallisuus ja minuus voitaisiin yhdistää, koska persoonallisuus ja minä (minuus, The Self) ovat samaa asiaa; minä = minun persoonallisuuteni. Kyse on näin yksilöstä, persoonallisuutta tai minuutta ei ole ryhmällä. Persoonallisuus rakentuu perimän pohjalle kasvatuksen ja kokemusten kautta. Geeniperimän osuus jää pysyväksi, kasvatuskokemukset vaihtelevat ja tuloksena on persoonallisuus.

Persoonallisuutta hallitsevat tunteet (ts. intuitio), jonka saimme jo perimässä. Jos lapsi ei saa kysymyksiinsä ymmärrettäviä vastauksia vaan ehkäpä vain lähinnä satuilua, kuljettaa hän näitä kuvittelmiaan vuosi vuoden jälkeen mukanaan.
Mutta mitä tapahtuisikaan, jos äidit ja isät, mummit ja ukit, uskaltaisivat vastata lastensa tai lasten lasteasa kiperiin kysymyskiin aina rehellisesti, esim: ”En tiedä”! Miten sitten kehittyisivät - tai jäisivät kehittymttä - heidän intuitionsa ikävuosien myötä (vrt. Tiede 2/2007).
_______________
Hohdokkainkaan intuitio ei ole vielä tietoa.

Vierailija
Huuhhi
Aihe taitaakoin kertoa jo kaiken tarpeellisen.
Itse vastasin kasvatuksesta.

Kysymys on täysin väärä. Nykyisen tiedon mukaan geenit ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Geenien toiminta riippuu ympäristöstä ja tulos taas vaikuttaa käyttäytymiseen, joka vaikuttaa ympäristöön.

Eikö olisi aika jo oppia, että todellisuudessa ei ole mitään joko-tai juttuja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat