Seuraa 
Viestejä45973

Suomessa aurinkoenergian käyttö on ihan lapsenkengissään. Lukekaapa uusin Tiede. Ydinvoimakaan ei korvaa fossiilisia mutta auttaa pitämään taloutta ylhäällä että voidaan kehitellä uutta ja parempaa. Energiaa tarvitaan yhä enemmän eikä sitä saada kuin auringosta järkevästi. Sieltä tulee paljon energiaa, enemmän kuin tarvitaan. Pitää vain osata kerätä sitä. Mitä tehokkaampia kennot ovat, sitä halvempia ne ovat. Kymmenessä vuodessa hinta ja teho on puoliintunut aurinkokennoissa. Australiassa ja Japanissa on runsaasti ydinvoimaa ja ne maat ovat edellä aurinkovoiman kehityksessä. Ei ydinvoima mitään resursseja vie uusiutuvilta, päinvastoin. Se on ydinvoimanpelkääjien perusteeton väittämä. Kiina on myös edellä, kohta Suomessakin on uusissa taloissa kiinalaisia aurinkokennoja.

Espanjassa ja Italiassa aurinkokeräimet ovat pakollisia uusissa talouksissa, on harhaluulo ettei kylmässä Suomessa pakkasella voi kerätä aurinkoenergiaa. Kyllä voi, paistaahan se aurinko pakkasellakin, pakkasella on usein korkeapaine. Uudet keräimet ovat tehokkaita. Suomen talouksissa kolmannes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Aurinkoenergialla sen ainakin puolittaisi ja lämmityskulut laskisivat myös reilusti. Monissa Euroopan kaupungeissa laitetaan parkkimittareihin pieni aurinkokenno katolle ja sähkö saadaan siitä. Suomessa revitään katu auki joka johdon takia. Australiassa on lauttoja jotka kulkevat aurinkovoimalla, kennot voi kääntää purjeiksi. Hiljaista ja saasteetonta.

Sivut

Kommentit (223)

Auringonsaati suomessa keskimäärin:
Hki 938 kWh/m^2/a vaakatasossa
Jokioinen 887
Sodankylä 807

Maailmalla se voi olla 2708 (Aden)

Noista sitten laskemaan kennon hyötysuhteen, pinta-alan ja hinnan suhteen mitä voi tienata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asimov kirjotti:

Australiassa ja Japanissa on runsaasti ydinvoimaa ja ne maat ovat edellä aurinkovoiman kehityksessä.

Tarkoitatko, että Australiassa on runsaasti uraanivaroja ? Ydinvoimaloita siellä ei ole vielä ensimmäistäkään.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Asimov
Kiina on myös edellä, kohta Suomessakin on uusissa taloissa kiinalaisia aurinkokennoja.

Eiks ois kivempi, jos kohta kiinalaisissa taloissa olisi suomalaisia aurinkokennoja?

Kohta käypi niin, että istumme täällä kylmässä (lämpenevässä) maassamme säteilevien dinosaurustemme kanssa ja itkemme sitä, kuinka tuli aikaa ja mahdollisuuksia haaskattua.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Hamppu
Ja pohjoislapissa ei koko aurinkoa näy talvella pariin kuukauteen.

Mutta siellä tuulee, ja sen kosket on kahlittu.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

No sellaisia pieniä energiatarpeita auringolla voidaan hoitaa. Mm kesämökin sähköistys jos ei ole kovin vaativainen. Isompaan mittakaavaan aurinkosähkö on vielä kovin kallista. Aurinkopaneelit maksaa ja hyötysuhde huono. Pilvisellä säällä ja talvella paneelilla ei juuri ole käyttöä.

VPeltonen
No sellaisia pieniä energiatarpeita auringolla voidaan hoitaa. Mm kesämökin sähköistys jos ei ole kovin vaativainen. Isompaan mittakaavaan aurinkosähkö on vielä kovin kallista. Aurinkopaneelit maksaa ja hyötysuhde huono. Pilvisellä säällä ja talvella paneelilla ei juuri ole käyttöä.

Mökillä onkin ihanne paneelien ja tuuligeneraattorin yhdistelmä. Tällä yhdistelmällä saa hyvinkin valojen lisäksi jääkapin ja vaikkapa vesipumpun toimimaan ympärivuotisesti.

Aweb
Hamppu
Ja pohjoislapissa ei koko aurinkoa näy talvella pariin kuukauteen.



Mutta siellä tuulee, ja sen kosket on kahlittu.

Tuo on totta.

Mitä enemmän on pakkasta sitä enemmän tuulee ja sitä vuolaammin virtaavat joet.

Olen ehdottomasti kesämökkien pienvoimantuotannon kannalla. Valot ledeillä, aurinkopaneelit katolle ja oma siipiratas lähipuroon. Sehän jo pitää mielenkin virkeänä.

Maan, maanosan tai globaalin mittakaavan "remontit" ovat "hieman" eri asia.

Aurinkokeräimet ovat jo riittävän hyvät kattamaan rakennusten lämmöntarpeen pääosan vuotta. Vaikka Suomessa ei pimeimpään aikaan auringonvalo riitä, niin auringosta saa Etelä-Suomessa riittävästi lämmitysenergiaa helmikuusta marraskuuhun ja pohjoisessakin maaliskuusta lokakuuhun. Auringottoman ajan yli pysytään lämpiminä bioenergialla.

Aurinkosähkönkään osalta riittävyys ei ole ongelma, vaan sähkön hinta ja varastointi.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Norppa
Aweb
Hamppu
Ja pohjoislapissa ei koko aurinkoa näy talvella pariin kuukauteen.



Mutta siellä tuulee, ja sen kosket on kahlittu.



Tuo on totta.

Mitä enemmän on pakkasta sitä enemmän tuulee ja sitä vuolaammin virtaavat joet.

Mitä enemmän pakkasta, sitä paremmin kukoistaa tuon alueen talvinen valtalaji, lumi!

Onko talvisen metsän valtalaji lumi, vai onko se hiekka edelleen? Mitä luulet, kuoma?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Nemo
markku
Auringottoman ajan yli pysytään lämpiminä bioenergialla.
_________________
Jo riittää CO2!



Tässä on nyt joku ongelma.

Bioenergiasta ja hiilidioksidin kierto on ehkä off-topic, mutta lyhyesti.

Biomassan korjaaminen ruokohelpiviljelmältä lisää seuraavana kasvukautena sitoutuvan hiilidioksidin määrää. Samoin nuori metsä sitoo hiiltä vanhaa metsää nopeammin. Biomassan kerääminen siis tehostaa hiilen sitoutumista. Bioenergian hiiltä pitää siis ajatella elinkaarimallilla, jolloin se on nollapäästöistä.

markku
Nemo
markku
Auringottoman ajan yli pysytään lämpiminä bioenergialla.
_________________
Jo riittää CO2!



Tässä on nyt joku ongelma.


Bioenergiasta ja hiilidioksidin kierto on ehkä off-topic, mutta lyhyesti.

Biomassan korjaaminen ruokohelpiviljelmältä lisää seuraavana kasvukautena sitoutuvan hiilidioksidin määrää. Samoin nuori metsä sitoo hiiltä vanhaa metsää nopeammin. Biomassan kerääminen siis tehostaa hiilen sitoutumista. Bioenergian hiiltä pitää siis ajatella elinkaarimallilla, jolloin se on nollapäästöistä.

Ehkä metsien avohakkuita pitäisi sitten vain hiukan tehostaa... saadaan kunnolla nuorta metsää. Oikeasti jos metsästä tehdään paperia, taloja tai huonekkaluja se sitoo paljon enemmän hiilidioksiidia. Ja vielä, mtä enemmän bioenergiaa sitä enemmän hakkuu pinta-alaa ja puiden hakkaaminenhan verotti reilusti fosiilisia polttoaineita. Metsän polttaminen varsinkin laajassa mittakaavassa nopeuttaa hiillen siirtymistä ilmakehään ja vaikutukset ovat suunnilleen samallaiset kuin hiilenpolton (pienhiukkasia ja hiilidioksiidia). Tällainen strategia ei ole hyväksi ilmakehälle, luonnon monimuotoisuudelle, ihmisille tai taloudelle. Vaikea ymmärtää mitä te vihreät oikein ajatte takaa.

Nemo
markku

Bioenergian hiiltä pitää siis ajatella elinkaarimallilla, jolloin se on nollapäästöistä.




Metsän polttaminen varsinkin laajassa mittakaavassa nopeuttaa hiillen siirtymistä ilmakehään ja vaikutukset ovat suunnilleen samallaiset kuin hiilenpolton (pienhiukkasia ja hiilidioksiidia). Tällainen strategia ei ole hyväksi ilmakehälle, luonnon monimuotoisuudelle, ihmisille tai taloudelle. Vaikea ymmärtää mitä te vihreät oikein ajatte takaa.

Ensisijaisesti pitää nykyistä paremmin hyödyntää harvennushakkuita ja hakkuutähteitä. Siis niin, että kun metsää hakataan, niin hyödynnetään sieltä saatava biomassa nykyistä tarkemmin. Mutta kun sähköinen paperi syrjäyttää perinteisen, voidaan laajentaa metsäbiomassan käyttöä energialähteenä. Myös maataloudessa on paljon orgaanista jätettä, joka kävisi energialähteeksi. Polttotekniikoita voidaan ja pitää kehittää. Itse luotan tulevaisuuden tekniikkana eniten biomassan jalostamiseen biokaasuksi, jota voitaisiin polttaa polttokennossa varsin puhtaasti.

Ertsu
Tarkoitatko, että Australiassa on runsaasti uraanivaroja ? Ydinvoimaloita siellä ei ole vielä ensimmäistäkään.

Ei olekaan ainakaan teollisia, en tarkistanut asiaa. Lähinnä politiikan takia siellä ei ole ydinvoimaloita, sulkeehan Ruotsikin niitä. Australia tuottaa 40% maailman uraanista mutta siellä on myös paljon fossiilisia aineksia maaperässä (ja kaikkea muutakin arvokasta), Australia saakin energiansa käytännössä kokonaan fossiilisia polttamalla. He ovat tekemässä muutoksia asiaan. Kannattaisi rakentaa pari ydinvoimalaa. Polttoainetta olisi.

Joka tapauksessa aurinkoenergia on edellä monessa paikassa. Suomessa luullaan ettei sillä voi kun jotain saaressa olevaa kesämökkiä lämmittää heinäkuussa. Minäkin luulin niin ennenkuin luin uuden Tiede-lehden.
Pakkasellakin aurinkokenno tuottaa 150 astetta lämpöä. Aurinkokennot ovat kehittyneet paljon ja ollaan siirtymässä piistä rautaoksidiin mikä on hyvä koska piistä alkaa olemaan puutetta. Nyt niissä käytetään nanoteknologiaa. Suomessakin niitä kehitellään mutta politiikot ovat nuivia. Ehkä Halosen Australianmatka tuottaa tulosta.

Eikö kannattaisi viljellä rypsiä kuusiryteiköiden tilalla? Se on aika vaaleaa (heijastaa auringonsäteilyn takaisin) ja siitä saa biopolttoainetta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35465
Asimov
Joka tapauksessa aurinkoenergia on edellä monessa paikassa.



Toisin kuin Suomessa, monessa paikassa maailmalla Aurinko on muutakin kuin tähtitieteen kirjoissa esiintyvä kuriositeetti.

Pakkasellakin aurinkokenno tuottaa 150 astetta lämpöä.



Tarkoittanet jonkinlaista aurinkokeräintä. Aurinkokenno on puolijohteesta valmistettu laite joka muuntaa Auringon valoa sähköksi.

No, ei siinä ole mitään ihmeellistä, että aurinkoenergialal tuotetaan korkeita lämpätiloja. Suurennuslasilla ja mustalla paperilla saat yli 300-400 astetta. Oleellinen kysymys kuuluu mitä se lämmitys maksaa. Energian nykyhinnoilla ei yksinkertaisesti kannata tehdä taloihin kahta lämmitysjärjestelmää. Vaikka ne kokeiluluonteisissa taloissa toimivatkin, ne eivät säästä koskaan hintaansa takaisin.

Aurinkokennot ovat kehittyneet paljon ja ollaan siirtymässä piistä rautaoksidiin mikä on hyvä koska piistä alkaa olemaan puutetta.



Piistä puutetta? Ihmeellinen väite, mistä sitten onkaan peräisin. Vaikka koko maan pinta peitettäsiin kilometrisella kerroksella puhdasta piitä, se ei käytännässä edes vähene alle jäävästä maankuoresta. Piitä on vajaat 30 % maankuoren massasta.

Sikäli kun muita materiaaleja tutkitaan, se johtuu puolijohdelaatuisen piin jalostamisen kalleudesta.

Nyt niissä käytetään nanoteknologiaa.



Nykyään sana nanoteknologia ympätään joka paikkaan, koska se on muotitieteenala joka saa rahoitusta. Lähes kaikkea puolijohde-elektroniikkaa voidaan perustellusti kutsua nanoteknologiaksi. Aina siellä joku nanomittakaavan rakenneosa löytyy.

Suomessakin niitä kehitellään mutta politiikot ovat nuivia.

Käsittääkseni uusiutuvia energioita tutkitaan etupäässä valtion rahoilla.

Neutroni
Käsittääkseni....

Lue kuule se uusin Tiede, en minä viitsi enkä jaksa kirjoittaa sitä tähän. Hankalaa keskustella artikkelista kun kukaan muu ei ole sitä lukenut. Ajattelin että Tiede-lehden palstalla olisi Tiede-lehden lukijoita mutta olin kai väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat