Matti Seppälä: Ilmasto muuttuu aivan varmasti

Seuraa 
Viestejä1383
Liittynyt24.9.2006

Suomi24-palstan kaaoksessa oli Matti Seppälän Tieteessä tapahtuu-lehdessä julkaistuun artikkeliin Ilmasto vaihtelee – voidaanko se lailla kieltää? liittyvässä keskustelussa Matti Seppälän oma kannanotto. Koska tämä on mielestäni aivan liian tärkeä puheenvuoro hukattavaksi Suomi24-palstan tasoiseen kaaokseen siirrän sen tänne rauhallisempaan ja sivistyneempään ympäristöön. Harras toiveeni on, että palstalaiset voisivat tämän ketjun puitteissa esittää mahdollisen kritiikkinsä sekä alkuperäisestä artikkelista että alla olevasta lisäkommentista. Toivon mukaan prof. Seppäläkin löytäisi aikaa kirjoittaa omia vastauksiaan tänne.

Matti Seppälä
Jyväskylän suunnasta minulle annettiin vinkki, että tällaista keskustelua käydään aiemmin minulle tuntemattomalla Suomi24 palstalla. Hieman arveluttaa osallistua siihen, koska siinä ammutaan nimimerkkien suojassa ja yleensä selkään puskasta.
Mielestäni keskustelun tulisi perustua argumentointiin ja vasta-argumentointiin. Osa keskustelijoista tuntuu näkevän punaista, koska joku uskaltaa horjuttaa heidän uskomuksiaan. Nyt ei pitäisi olla kyse siitä mitä olen tehnyt tai julkaissut. Tutkimuksistani on Peter D. Moore kirjoittanut parikin katsausta Natureen, mutta se nyt ei kuulu tämän keskustelun piiriin. Olen koulutukseltani luonnonmaantieteilijä ja seurannut siltä pohjalta käytyä ilmastonmuutoskeskustelua ja mielestäni havainnut siinä tieteelliseltä kannalta epäilyttäviä piirteitä:
1) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole kohonnut mallien edellyttämällä tavalla. Mallit edellyttävät, että niihin syötetään oikeaa dataa.
2) Tietomme menneiden aikojen ilmastoista ovat hataria havaintoaineiston puuttumisen takia. Havaintoasemia vain osassa maapalloa ja niidenkin sarjat lyhyitä.
3) Ennustetaan mallien perusteella aivan päättömyyksiä ja tarjoillaan ne ihmisille totuutena
- Valtamerien pinta nousee 6 m/100 v.
- Metsänraja siirtyy 500 km/100 v pohjoiseen (13 m/vrk!!)
- Jääkarhut kuolevat! Missähän ne olivat viime lämpökaudella?
4) Huuhaata shelf-jäätiköiden ja jäävuorien sulamisen vaikutuksesta valtamerien pinnan korkeuteen
jne

Kirjoituksessani on kysymys keskustelusta, ei tutkimuksesta. Ottakaa käsiteltäväksi jokin yllä mainitsemani väite ja kumotkaa se osoittamalla että olen väärässä. Se on keskustelua.

Hauskaa, että vaatimattomat ikiroutatutkimukseni saavat näin huomiota. Permafrost and Periglacial Prosesses julkaisusarja on alansa johtava maailmassa, mutta suurelle yleisölle jokseenkin tuntematon. Kumotkaa myös se tosiasia, että Utsjoella on vuodesta 1992 alkaen jatkuvasti syntynyt uutta ikiroutaa (viimeksi talvella 2005-2006), joka ei ole tähän päivään mennessä sulanut. Tästä on selvää tutkittua tietoa olemassa, ei pelkkää spekulaatiota!
Polaarialueiden ilmastosta voitte lukea kirjastani: Wind as a geomorphic agent in cold climates (Cambridge University Press 2004). On monimutkainen systeemi, johon vaikuttavat lumipeite, pilvisyys, suihkuvirtaukset jne.

Kirjoitin juttuni jo marraskuussa ja korjailin sitä palattuani Tulimaasta tammikuussa. Joku kysyi luenko muita lehtiä. Kyllä: The Observeria, The Timesia, International Herald Tribunea ja The Independentiä. Kaikki nuo toistavat samaa katastrofi-virtta. Nyt jo 1. tammikuuta The Independent tiesi etusivullaan "World faces hottest year ever..." 29. tammikuuta saman lehden etusivu kirkuu "Global Warming the vicious circle" jne. En ole enää pitkään aikaan jaksanut tallentaa kaikkia. Joulukuussa en lukenut lehtiä, koska olin kenttätöissä Tulimaassa, jossa talvi jatkui harvinaisen pitkään eikä kesä meinannut alkaa ollenkaan.
Jatkakaa keskustelua asiasta. Yritetään yhdessä tehdä työtä puhtaamman ilmakehän puolesta, mutta jätetään maailmanlopun ennustaminen vähemmälle. Ne ennustajat ovat aina tähän asti pettäneet ja pettyneet.
Joku kysyi: "Kenenkä kaveri hän mahtaa olla?" Mitä se vaikuttaa asiaan. Voin kertoa, että kaverini ovat harvassa, joitain ystäviä minulla on särmikkäästä luonteestani huolimatta eikä motiivini kirjoituksiin perustu, tue eikä romuta näitä ystävyyssuhteita. Tutkijana olen vain kiinnostunut siitä mikä on oikein ja mitä heikkouksia esimerkiksi ilmastomalleissa voisi olla.
Matti Seppälä
luonnonmaantieteen professori (HY)

Sivut

Kommentit (37)

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
Liittynyt24.9.2006

Aiemmassa ketjussa ainakin markkulla ja nuorella_urholla oli esittää kritiikkiä Seppälän kirjoitusta kohtaan. Ehkä olisi hyvä, jos toistaisitte kritiikkinne, argumentit hioen, myös tähän ketjuun

Vierailija

Matti Seppälä käy oikeutetusti ja ilmeisen oikeilla keinoilla ilmastohihhulismia vastaan.
Juuri tuo perusteeton ja luonnon oikeasta käyttäytymisestä piittaamaton, valtavat mittasuhteet saanut ilmastohihhulismi pitää lyödä faktoilla, joita luonnosta saadaan varmennettuna. Sen on kestettävä kritiikki paremmin kuin tuo mitä vastaan se käy.

Se, saako taistelu rahoitusta ja ansaitsemaansa painoarvoa, on sitten se visaisempi kysymys. Resursseja on rajallisesti jaettavana ja sen jakajat eivät välttämättä edusta terävintä kärkeä millään osa-alueella.
Toivottavasti se joka huutaa kovimmin ei saa tukea.

Vierailija
JeanS
Aiemmassa ketjussa ainakin markkulla ja nuorella_urholla oli esittää kritiikkiä Seppälän kirjoitusta kohtaan. Ehkä olisi hyvä, jos toistaisitte kritiikkinne, argumentit hioen, myös tähän ketjuun



Tässä kritiikkiäni alkuperäiseen Seppälän artikkeliin Tieteessätapahtuu-lehdessä.

Seppälä kirjoitti: "Sään vaihteluille emme voi mitään. Ilmasto muuttuu, jos aurinkoenergian maahan saapuva määrä muuttuu. Ei pidä kuvitella, että pystyisimme siihen muutokseen jotenkin vaikuttamaan."

Tuo ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi ydintalvi vaikuttaisi aika rajusti ilmastoon. [Tätä joku epäili koska empiiristä testiä ei ole tehty. En suosittele kokeilemaan.]

Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon on laskettavissa. Ensimmäiset laskelmat tehtiin jo sata vuotta sitten. Nykyiset ilmastomallit pystyvät 1950-luvun tietojen perusteella ennustamaan sen jälkeen tapahtuneet ilmaston muutokset varsin tarkasti. Kyse on nimeomaan suihkuvirtausten ja stratosfäärin lämpötilan kaltaisten suuren linjan ennusteista. Sateiden ja alueellisten pintalämpötilojen ennustaminen sen sijaan on vaikeampaa.
[Lähteenä Tutkimusprofessori Juhani Rinteen haastattelu, joka menee kohta painoon]

Seppälä myös kirjoittaa, että "Tutkijan ei pitäisi ryhtyä ennustajaksi." Aivan käsittämätön ajatus. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista merkityksistä on nimenomaan siinä, että se auttaa päätöksentekijöitä arvoimaan tulevaisuuden uhkia ja erilaisten ratkaisujen seurauksia. Vaikka ennusteista on julkisuuteen noussut epätodennäköisiä uhkakuvia, on ne syytä ottaa vakavasti huomioon. Jos maailmanlopun todennäköisyys on 1 %, on ongelmaan syytä suntautua vakavasti

Seppälä:
Olen koulutukseltani luonnonmaantieteilijä ja seurannut siltä pohjalta käytyä ilmastonmuutoskeskustelua ja mielestäni havainnut siinä tieteelliseltä kannalta epäilyttäviä piirteitä:

1) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole kohonnut mallien edellyttämällä tavalla. Mallit edellyttävät, että niihin syötetään oikeaa dataa.

Tarkoittaako Seppälä siis, että ilmastomuutosmallit ovat epäluotettavia sen vuoksi, että ne eivät pysty ennustamaan ihmisen fossiilisten polttoaineiden kulutusta? Vai onko kyseessä typo ja tarkoitus oli väittää jotain muuta?

Vierailija

Otan kantaa keskusteluun, vaikka Markun kommentit onkin kohdistettu Prof. Seppälälle.

markku

Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon on laskettavissa. Ensimmäiset laskelmat tehtiin jo sata vuotta sitten. Nykyiset ilmastomallit pystyvät 1950-luvun tietojen perusteella ennustamaan sen jälkeen tapahtuneet ilmaston muutokset varsin tarkasti. Kyse on nimeomaan suihkuvirtausten ja stratosfäärin lämpötilan kaltaisten suuren linjan ennusteista. Sateiden ja alueellisten pintalämpötilojen ennustaminen sen sijaan on vaikeampaa.
[Lähteenä Tutkimusprofessori Juhani Rinteen haastattelu, joka menee kohta painoon]



Ilmastomallien perusteella nykyilmaston tarkastelussa ollaan sangen kiitollisessa asemassa mallinteon kannalta. Nykyilmaston voi todeta katsomalla ikkunasta ulos ilman mitää ennustuksia ja malleja. Myös historiatietoja ilmastosta on saatavana. Ilmastomallien tekijöillä on siis runsaahkosti mitattua dataa, johon he voivat sovittaa mallinsa siten että tulokset vastaavat havaintoja. Tämä ei tarkoita, että mallien tuloksiin tulevasta ajasta voisi luottaa. Vaikuttaa siltä, että ajan kuluessa malleihin pitä jatkuvasti tehdä muutoksia, jotta ne pysyisivät linjassa havaintojen kanssa, esimerkkinä http://www.physorg.com/news90782778.html

markku

Seppälä myös kirjoittaa, että "Tutkijan ei pitäisi ryhtyä ennustajaksi." Aivan käsittämätön ajatus. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista merkityksistä on nimenomaan siinä, että se auttaa päätöksentekijöitä arvoimaan tulevaisuuden uhkia ja erilaisten ratkaisujen seurauksia. Vaikka ennusteista on julkisuuteen noussut epätodennäköisiä uhkakuvia, on ne syytä ottaa vakavasti huomioon. Jos maailmanlopun todennäköisyys on 1 %, on ongelmaan syytä suntautua vakavasti



Tällä ennustajalla tarkoitettaneen kahvinporoja ja pelikortteja työvälineenään käyttävää helppoheikkiä. Ilmeisesti koko sanalla ennustaa on tiedepiireissä hiukan kristallipalloon viittaava merkitys. Ennustamisen englanninkielisiä termejä suoraan sanakirjasta:
(povata teenlehdistä) read tea leaves (read, read)
predict, foretell (foretold, foretold), forecast (forecast, forecast), prophesy Hän ennusti ihmeellisiä asioita tapahtuvaksi He foretold [of] strange things to come

Tulee mieleen suomalainen kielikuva ennustajaeukko

Seppälä:
Olen koulutukseltani luonnonmaantieteilijä ja seurannut siltä pohjalta käytyä ilmastonmuutoskeskustelua ja mielestäni havainnut siinä tieteelliseltä kannalta epäilyttäviä piirteitä:

1) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole kohonnut mallien edellyttämällä tavalla. Mallit edellyttävät, että niihin syötetään oikeaa dataa.




markku

Tarkoittaako Seppälä siis, että ilmastomuutosmallit ovat epäluotettavia sen vuoksi, että ne eivät pysty ennustamaan ihmisen fossiilisten polttoaineiden kulutusta? Vai onko kyseessä typo ja tarkoitus oli väittää jotain muuta?

Kuvittelisin, että kyseessä on tuo jiohon viittasin jo edellä, mallit vaativat koko ajan korjaamista, jotta ne pysyisivät linjassa mittausten kanssa.

Vierailija

Jäätiköiden sulaminen etenee nopeasti Andeilla
(Uutinen 16.2.2007 08:02)

Jäätiköt sulavat aiempaa nopeammin Andien vuoristossa Perussa. Yksi suurimmista jäätiköistä on katoamassa todennäköisesti viidessä vuodessa, ennustaa amerikkalainen jäätikkötutkija Lonnie Thompson. Hän pitää ilmiötä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Qori Kalisin -jäätikkö ei ole Thompsonin mukaan huvennut samaan tapaan vuosituhansiin. Jäätikön reuna on vetäytynyt vuosikymmenen ajan 60 metrin vuosivauhtia, Thompson kertoo tiedekonferenssissa San Franciscossa.

Vierailija
Tarkkailija
Jäätiköiden sulaminen etenee nopeasti Andeilla
(Uutinen 16.2.2007 08:02)

Jäätiköt sulavat aiempaa nopeammin Andien vuoristossa Perussa. Yksi suurimmista jäätiköistä on katoamassa todennäköisesti viidessä vuodessa, ennustaa amerikkalainen jäätikkötutkija Lonnie Thompson. Hän pitää ilmiötä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Qori Kalisin -jäätikkö ei ole Thompsonin mukaan huvennut samaan tapaan vuosituhansiin. Jäätikön reuna on vetäytynyt vuosikymmenen ajan 60 metrin vuosivauhtia, Thompson kertoo tiedekonferenssissa San Franciscossa.

Tuskin ko. jäätiköstä on juuri minkäänlaisia mittauksia yli sadan vuoden takaa, sitä nuorempiakin epäilen. Kuitenkin tuossa puhutaan vuosituhansien takaisesta jäätikön tilasta. Voitte uskoa jos haluatte.

Onkohan "ilmastonmuutos" nykyään yksi varmimmista tavoista saada tutkimusrahoitus järjestykseen ?

Vierailija

Jäätikön vaiheet voidaan luotettavasti päätellä taaksepäin reunamoreenien ym. sedimenttien perusteella ja ajoitus on kohtuullisen helppoa.

Jokainen joka on käynyt vaikkapa Norjassa katsomassa Svartisenin jäätikköä on nähnyt nuo varhaiset jään muokkaamat vyöhykkeet reunakallioissa.

Tämä nyt näitä perusasioita jotka kannattanee selvittää ennen kuin kovin äänekkäästi ottaa kantaa.

Tuosta voi opiskella lisää:

http://www.nsidc.org/glaciers/story/retreat.html

Vierailija
markku

Seppälä:
Olen koulutukseltani luonnonmaantieteilijä ja seurannut siltä pohjalta käytyä ilmastonmuutoskeskustelua ja mielestäni havainnut siinä tieteelliseltä kannalta epäilyttäviä piirteitä:

1) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole kohonnut mallien edellyttämällä tavalla. Mallit edellyttävät, että niihin syötetään oikeaa dataa.




Tarkoittaako Seppälä siis, että ilmastomuutosmallit ovat epäluotettavia sen vuoksi, että ne eivät pysty ennustamaan ihmisen fossiilisten polttoaineiden kulutusta? Vai onko kyseessä typo ja tarkoitus oli väittää jotain muuta?

Ei, kun hän tarkoittaa varmaan mitä sanoo. Jossain muualla keskustelussa mainittiin että hiilidioksidia ei enää tietyn pisteen jälkeen imeydy yhtä paljon ilmakehään, että kasvisto ja metsät rupeisivat imemään sitä suuremmissa määrin tms (en muista missä).

Yksinkertaisesti sanottuna kuitenkin tuskin hiilidioksidipäästöt hirveästi vähentyvät, vai mitä luulet? Ja seppälä vain yksinkertaisesti väittää että pitoisuus ei ole noussut mallien edellyttämällä tavalla.

Vierailija

Lisää hurlumheitä. Nyt vuorossa jäätiköitä, jotka ovat kasvaneet. Koska tämä ei aja ilmastovouhotuksen etuja, ei näitä juuri uutisoida:

NORWAY
Ålfotbreen Glacier
Briksdalsbreen Glacier
Nigardsbreen Glacier
Hardangerjøkulen Glacier
Hansebreen Glacier
Jostefonn Glacier
Engabreen glacier (The Engabreen glacier
is the second largest glacier in Norway. It is a
part (a glacial tongue) of the Svartisen glacier,
which has steadily increased in mass since the
1960s when heavier winter precipitation set in.)
CANADA
Helm Glacier
Place Glacier
ECUADOR
Antizana 15 Alpha Glacier
SWITZERLAND
Silvretta Glacier
KIRGHIZTAN
Abramov
RUSSIA
Maali Glacier
GREENLAND See Greenland Icecap Growing Thicker
Greenland glacier advancing 7.2 miles per year
NEW ZEALAND
All 48 glaciers in the Southern Alps have grown during the past year.
Noticeable growth should be seen at the
foot of the Fox and Franz Josef glaciers within two to three years.
Fox, Franz Josef glaciers defy trend - New Zealand's two best-known
glaciers are still on the march - 31 Jan 07
SOUTH AMERICA
- Argentina's Perito Moreno Glacier (the largest glacier in Patagonia)
is advancing at the rate of 7 feet per day. The 250 km² ice formation,
30 km long, is one of 48 glaciers fed by the Southern Patagonian Ice
Field. This ice field, located in the Andes system shared with Chile,
is the world's third largest reserve of fresh water.
http://en.wikipedia.org/wiki/Perito_Moreno_Glacier

- Chile's Pio XI Glacier (the largest glacier in the southern hemisphere)
is also growing.
UNITED STATES
- Colorado
- Washington
- California
- Montana
- Alaska

Jäätiköt sulavat aiempaa nopeammin Andien vuoristossa Perussa



El Nino -ilmiöllähän ei ole mitään tekemistä juuri tuon jäätikön kanssa?

Many people have asked why some glaciers in South America are melting. I think it is perfectly understandable. Remember, we have had two of the strongest El Ninos on record during the past 21 years. During an El Nino, a narrow band of the Pacific Ocean warms by as much as 14 degrees. This band of warm water travels east essentially along the equator until it slams into South America.

It seems logical that the increased rainfall caused by El Nino, plus the warmer winds blowing across the warmer water, could hasten glacial melt. But let me say it again. I do not believe that this is caused by humans, I think it is caused by the El Nino phenomenon, which is caused by underwater volcanism, which is increasing due to the ice-age cycle.

With this said, let me point out many glaciers in South America remain stable, and some - including the Pio XI Glacier and the Perito Moreno Glacier - are growing. The Pio XI Glacier is the largest glacier in the southern hemisphere. The Moreno Glacier is the largest glacier in Patagonia.

I find it curious that news reports do not mention these two glaciers.

Voisit itse muuten aloitaa tiedemiesurasi tutustumalla teokseen:
Ilkka Niiniluoto: Johdadus tieteenfilosofiaan, käsitteen ja teorianmuodostus. ISBN 951-1-14831-1, Otava 1999

Vierailija
markku

Tässä kritiikkiäni alkuperäiseen Seppälän artikkeliin Tieteessätapahtuu-lehdessä.

Seppälä kirjoitti: "Sään vaihteluille emme voi mitään. Ilmasto muuttuu, jos aurinkoenergian maahan saapuva määrä muuttuu. Ei pidä kuvitella, että pystyisimme siihen muutokseen jotenkin vaikuttamaan."




Ehkä seppälä ei tällä aivan mitään ydintalvea tarkoittanut. Jokatapauksessa ydintalvikin on vain hypotesia, teoria - eikä mikään fakta.

markku

Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon on laskettavissa. Ensimmäiset laskelmat tehtiin jo sata vuotta sitten. Nykyiset ilmastomallit pystyvät 1950-luvun tietojen perusteella ennustamaan sen jälkeen tapahtuneet ilmaston muutokset varsin tarkasti. Kyse on nimeomaan suihkuvirtausten ja stratosfäärin lämpötilan kaltaisten suuren linjan ennusteista. Sateiden ja alueellisten pintalämpötilojen ennustaminen sen sijaan on vaikeampaa.
[Lähteenä Tutkimusprofessori Juhani Rinteen haastattelu, joka menee kohta painoon]




Vaikka olen eri mieltä kanssasi myös tästä, en huomannut että seppälä olisi tätä vastaan väittänytkään.

markku

Seppälä myös kirjoittaa, että "Tutkijan ei pitäisi ryhtyä ennustajaksi." Aivan käsittämätön ajatus. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista merkityksistä on nimenomaan siinä, että se auttaa päätöksentekijöitä arvoimaan tulevaisuuden uhkia ja erilaisten ratkaisujen seurauksia. Vaikka ennusteista on julkisuuteen noussut epätodennäköisiä uhkakuvia, on ne syytä ottaa vakavasti huomioon. Jos maailmanlopun todennäköisyys on 1 %, on ongelmaan syytä suntautua vakavasti

Entä jos maailmalla on toinenkin uhkakuva joka on todellinen ja tämä on väärä? Resurssit laitetaan tämän väärän ongelman ratkaisemiseksi ja tuloksena on maailmanloppu.

Esimerkiksi se, että öljyä ei riitä kovin paljoa enempää tulevaisuudessa on myös kasvihuonepäästöihin tulevaisuudessa vaikuttava asia josta ilmastosta huolestuneet vaikuttavat olevan yllättävän huonosti tietoisia. Mutta samalla kun se tarjoaa eräänlaisen "ratkaisun" oletettuun ilmasto-ongelmaan, on se myös aika paha uhkakuva nyky-yhteiskunnalle.

Vierailija

Olisi syytä esittää vastakysymys. Haittaavatko "kuvitellun" ilmastomuutoksen aiheuttamat mahdolliset vastatoimet, päästöjen rajoittaminen, ihmisen hyvinvointia, vai edistävätkö ne sitä?

Jokainen ymmärtää, että pelkästään (suur)kaupunkien hengitysilma on jo aikaa ollut kelvotonta, eikä hiilidioksidien leikkaamiselle ole yhtään järkevää vasta-argumenttia. Sama koskee myös teollisuuslaitoksia ja -paikkakuntia. Taloudellinen kilpaileminen täytyy voida sopia alemmalle päästötasolle. Taloudelliset argumentit eivät kai ole perinteisessä mielessä juurikaan tieteellisen totuuden löytymisen avuksi. Eivät ainakaan puhuttaessa teveys- tai ympäristöriskeistä.

Mitä tulee tieteelliseen pätevyyteen, se on arvioitava tieteilijöiden kesken. Ehkäpä tieteen(kin) piirissä voi saada sulan hattuunsa olemalla valtavirtaa vastaan, mitä kylläkin epäilen. Maalais- ja kaupunkilaisjärki kuitenkin sanoo, että vähempi saastuttaminen on hyvä asia. Jos siinä sivussa estetään myös rajuimpia ja vahingollisimpia ilmaston muutoksia, niin entistä parempi.

Vierailija
Kauko
Olisi syytä esittää vastakysymys. Haittaavatko "kuvitellun" ilmastomuutoksen aiheuttamat mahdolliset vastatoimet, päästöjen rajoittaminen, ihmisen hyvinvointia, vai edistävätkö ne sitä?

Jokainen ymmärtää, että pelkästään (suur)kaupunkien hengitysilma on jo aikaa ollut kelvotonta, eikä hiilidioksidien leikkaamiselle ole yhtään järkevää vasta-argumenttia. Sama koskee myös teollisuuslaitoksia ja -paikkakuntia. Taloudellinen kilpaileminen täytyy voida sopia alemmalle päästötasolle. Taloudelliset argumentit eivät kai ole perinteisessä mielessä juurikaan tieteellisen totuuden löytymisen avuksi. Eivät ainakaan puhuttaessa teveys- tai ympäristöriskeistä.

Mitä tulee tieteelliseen pätevyyteen, se on arvioitava tieteilijöiden kesken. Ehkäpä tieteen(kin) piirissä voi saada sulan hattuunsa olemalla valtavirtaa vastaan, mitä kylläkin epäilen. Maalais- ja kaupunkilaisjärki kuitenkin sanoo, että vähempi saastuttaminen on hyvä asia. Jos siinä sivussa estetään myös rajuimpia ja vahingollisimpia ilmaston muutoksia, niin entistä parempi.

Ei kai hiilidioksidi suoraan mitään hengitysilmaa pahenna? Millä tavalla se on pahaksi paitsi tämän oletetun kasvihuoneilmiöteorian vuoksi?

Vierailija
babun
markku

Tässä kritiikkiäni alkuperäiseen Seppälän artikkeliin Tieteessätapahtuu-lehdessä.

Seppälä kirjoitti: "Sään vaihteluille emme voi mitään. Ilmasto muuttuu, jos aurinkoenergian maahan saapuva määrä muuttuu. Ei pidä kuvitella, että pystyisimme siihen muutokseen jotenkin vaikuttamaan."


Ehkä seppälä ei tällä aivan mitään ydintalvea tarkoittanut. Jokatapauksessa ydintalvikin on vain hypotesia, teoria - eikä mikään fakta.

Se, että hiilidioksidin määrän lisääminen ilmakehässä lämmittää ilmastoa on aika helppoa fysiikkaa. On vaikea uskoa, että Seppälä niitä väitteitä kiistäisi, vaikka itse ei tarvittavia yhtälöitä osaisikaan ratkaista. Vaikeampaa on laskea, miten tuo näkyy lämpötiloissa maan päällä ja sademäärissä ja uskoisinkin Seppälän nimenomaan kiistävän väitteet ilmastonmuutoksen näkyvistä vaikutuksista.
markku

Seppälä myös kirjoittaa, että "Tutkijan ei pitäisi ryhtyä ennustajaksi." Aivan käsittämätön ajatus. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista merkityksistä on nimenomaan siinä, että se auttaa päätöksentekijöitä arvoimaan tulevaisuuden uhkia ja erilaisten ratkaisujen seurauksia. Vaikka ennusteista on julkisuuteen noussut epätodennäköisiä uhkakuvia, on ne syytä ottaa vakavasti huomioon. Jos maailmanlopun todennäköisyys on 1 %, on ongelmaan syytä suntautua vakavasti




Entä jos maailmalla on toinenkin uhkakuva joka on todellinen ja tämä on väärä? Resurssit laitetaan tämän väärän ongelman ratkaisemiseksi ja tuloksena on maailmanloppu.

Esimerkiksi se, että öljyä ei riitä kovin paljoa enempää tulevaisuudessa on myös kasvihuonepäästöihin tulevaisuudessa vaikuttava asia josta ilmastosta huolestuneet vaikuttavat olevan yllättävän huonosti tietoisia. Mutta samalla kun se tarjoaa eräänlaisen "ratkaisun" oletettuun ilmasto-ongelmaan, on se myös aika paha uhkakuva nyky-yhteiskunnalle.

Voi olla että mediassa on tilaa vain yhdelle ympäristöongelmalle kerrallaan, mutta tutkijoiden tai poliitikkojen ei pitäisi olla niin kapeakatseisia.

Odotettavissa oleva öljykriisi on yhteydessä ilmastokriisiin. Lohdullista on, että molemmat voi ratkaista yhdellä kertaa energiansäästön ja uusiutuvan energian avulla (ilmastonmuutos tosin vaatii muitakin toimentpiteitä). Itse asiassa öljy on niin arvokas kemianteollisuuden raaka-aine, että sen polttamisen lopettaminen on siitäkin syystä perusteltua.

Vierailija
lahtipe1
Lisää hurlumheitä. Nyt vuorossa jäätiköitä, jotka ovat kasvaneet. Koska tämä ei aja ilmastovouhotuksen etuja, ei näitä juuri uutisoida:



Niin tuosta jäätiköiden sulamisesta ei tosiaan varmoja olla, sekin on astetta kinkkisempi asia kuin voisi kuvitella. Britannica kirjoittaa asiasta seuraavanlaisesti :

Encyclopedia Britannica

Sea level is currently rising at about 2 millimetres (0.08 inch) per year. Between 0.2 and 0.6 millimetre per year has been attributed to thermal expansion of ocean water, and most of the remainder is thought to be caused by the melting of glaciers and ice sheets on land. There is concern that the rate in sea-level rise may increase markedly in the future owing to global warming. Unfortunately, the state of the mass balance of the ice on the Earth is poorly known, so the exact contributions of the different ice masses to rising sea level is difficult to analyze. The mountain (small) glaciers of the world are thought to be contributing 0.2 to 0.4 millimetre per year to the rise. Yet the Greenland Ice Sheet is thought to be close to balance, the status of the Antarctic Ice Sheet is uncertain, and, although the floating ice shelves and glaciers may be in a state of negative balance, the melting of floating ice should not cause sea level to rise, and the grounded portions of the ice sheets seem to be growing. Thus, the cause of sea-level rise is an enigma.

Toisaalta noitten pikkujäätikköjen suhteen se nyt on ihan sama sulavatko vai ei, sillä 99% jäätikköjen massasta on gröönlannissa ja antarktiksella ja 91% pelkästään antarktiksella. Jos se merenpinta kerran kohoaa ja antarktiksesta ei oikein tiedetä niin kai se antarktiksesta sitten johtuu, luulisi.

Itse väitän lähinnä sitä vastaan että ilmaston muutos olisi ihmisen aiheuttamaa, kyllä kai ne silti osaavat lämpötilaa mitata että voidaan päätellä onko lämpötila noussut vai ei - ja onhan se jonkun verran käsittääkseni noussut.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat