Eläinten "minuus"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

On hyvin rajoittunutta väittää, ettei eläimillä olis jonkinlaista minuutta. Luontokirjoja lukeneena -lähes kaikenlaista eläintieteestä hyönteiskirjoista savannien leijonakuvauksiin, voisin väittää, että eläimilläkin on "minuus".
Okei, olen radikaali. Minusta raja menee hyönteisissä.
Miksi? Hyönteisiähän pidetään tyhminä, kaavaa toistavina koneina. Hyönteisillä ei ole älyä eikä oppimiskykyä.
Just näin ihmiset luulevat.
"Rukoilijasirkat (esimerkkilajina) ja kaikki muut petohyönteiset eivät ole sellaisia yksinkertaista jahtaa ja syö -kaavaa nodattavia robotteja kuten usein luullaan. ne ovat oppimiskykyisiä... opetettuaan sirkan syömään myrkyllisen luteen värisiksi maalattuja myrkyttömiä kuoriaisia, sirkalle annettiin ensimmäinen myrkyllinen lude. Sirkka kouristeli ja oksensi syötyään luteen...Tästä eteenpäin jopa luteen väriseksi maalattu pyöreä pikkukivi siimasta vedettynä aiheutti rukoilijasirkassa yökkäysreaktion."
-Tämä olisi voinut olla kuvaus vaikkapa kissan saalistustyylistä, mutta kohteena olikin rukoilijasirkka!
Samoin kirjassa josta ote oli, "Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa", Gilbert Waldbauer -on selostus, miten eräänlaisen viittomakielen avulla hunajamehiläisien kanssa oli kommunikoitu. Ts. mehiläisen näköinen atrappi pienen robottivarren päässä, ja tietyillä kaartelu ym. "tanssiliikkeillä" oli neuvottu reitti haluttuun suuntaan, saatu esim. parvi pölyttämään haluttu omenatarha tai hakemaan metsähunajaa juuri sieltä ja sieltä.
Matelijat ja kalat ovat taas jo huomattavasti tästä kehittyneempiä. Muistavat tapahtuneita asioita ja osaavat niiden pohjalta muuttaa käytöstään, oppivat terraario-oloissa noutamaan ruokaa tiettyihin omistajansa ääniin reagoiden ja muistavat rutiinit joita terraarioissa tapahtuu, puhdistuspäivät ym. Lopettavat varuillaan olon ja jatkuvan varomisen, jota luonnossa tekevät.
Nisäkkäät ja linnut taas ymmärtävät jo abstraktioita. papukaija esim. Tietää esineiden ja ihmisten ja eläimien "nimiä", abstraktikäsitteitä joiden kanssa on tekemisissä. Oppii myös kommunikoimaan toisen lajin -ihmislajin kielellä halutessaan jotain itseään miellyttävää asiaa. Koira reagoi nimeensä, tiettyihin sanoihin "ruoka", "ulkoilemaan" ym. ja oppii myös miten reagoida isännän tunnetiloihin vanhan opitun tiedon avulla.
ja paljon muuta...
Ja entäs sitten simpanssit, gorillat, delfiinit ym. jotka oppivat symbolikieltä hyvinkin paljon?
Yhteenvetona:
Oppiminen ja muistaminen on älykkyyttä. Oppimiskykyä on eri lajeilla eri tasoista, mutta kaikilla niillä lajeilla joilla on silmät, on yleensä myös jonkinlaista oppimiskykyä. Sanoisin, että NÄKÖ ja KUULO ovat ne asiat, jotka vaativat oppimiskykyä. Ilman oppimiskykyä -alkeellistakaan-
näöstä eikä kuulosta ole hyötyä, koska saamiaan ärsykkeitä ei voisi hyödyntää mitenkään.
Hyönteiset ja matelijat elänevät jatkuvaa tajunnanvirtaa nykyhetkessä, mutta kun jokin aiemmin tapahtunut tulee uudelleen eteen, osaavat kerrata aiemmin opittua. Linnut ja nisäkkäät taas osaavat jo jonkin verran ennakoida. ja näistä älykkäimmät taas sitten vielä paremmin, portaiden yläpäässä ihminen.
Esim. niveljalkaisia alemmilla eläimillä, madoilla tai simpukoilla ym. nilviäisillä ei monillakaan ei ole silmiä, eikä meduusoillakaan ym. polyypeillä. Näiden voidaan taas sanoa olevan biologisia koneita, jotka reagoivat hyvin mekaanisesti.

Kommentit (11)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Moses Leone
Minusta millä tahansa lajilla, joka yrittää välttää vaaraa ja omaa tuhoutumistaan on "minuus".

Voihan kyseessä olla pelkkä refleksi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Moses Leone
Minusta millä tahansa lajilla, joka yrittää välttää vaaraa ja omaa tuhoutumistaan on "minuus".



Voihan kyseessä olla pelkkä refleksi.

Mikä sanoo, ettei "minuus" ole refleksi? Eikös tuo itsesäilytysvaisto pohjimmiltaan tarkoita "en minä ainakaan"?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Moses Leone
Aweb
Moses Leone
Minusta millä tahansa lajilla, joka yrittää välttää vaaraa ja omaa tuhoutumistaan on "minuus".



Voihan kyseessä olla pelkkä refleksi.

Mikä sanoo, ettei "minuus" ole refleksi? Eikös tuo itsesäilytysvaisto pohjimmiltaan tarkoita "en minä ainakaan"?

Napauta polveasi kumivasaralla. Onko polvellasi minuus?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Moses Leone
Aweb
Moses Leone
Minusta millä tahansa lajilla, joka yrittää välttää vaaraa ja omaa tuhoutumistaan on "minuus".



Voihan kyseessä olla pelkkä refleksi.

Mikä sanoo, ettei "minuus" ole refleksi? Eikös tuo itsesäilytysvaisto pohjimmiltaan tarkoita "en minä ainakaan"?



Napauta polveasi kumivasaralla. Onko polvellasi minuus?

Hyvä kysymys, mutta jos polveani alettaisiin sahata poikki, olisinko se minä vai polveni refleksi, joka tökkisi vastaan?

Vierailija

Olen samaa mieltä siitä, että eläimillä, jopa hyönteisillä on jonkinlainen minuus. Jos eläinten minuus voidaan kyseenalaistaa, voidaan sama tehdä ihmisillekin. Monien ihmisten minuuden laatua voi hyvin epäillä. Itse asiassa yksilö ei voi olla täysin varma siitä, että kenelläkään muulla olisi täyttä minuutta. Vain oma minuus on epäilysten ulkopuolella.

Eläinten minuuden kiistäminen on länsimaisen kristillistaustaisen kulttuurin tuote. Varhaiskantaiselle ihmiselle oli itsestään selvää, että eläimillä ja jopa luonnonilmiöilläkin on minuus. Kristilliset kiistivät muun luonnon minuuden ja merkityksen. Eläinten minuutta on alettu taas "löytää" samassa tahdissa kun kristinuskon vaikutus on vähentynyt.

Vierailija

Mitä minuudella mahdetaan tarkoittaa? Eläin on tunteva, kokeva yksilö, se lienee aivan selvä.

Eläimet ovat siis tietoisia samoin kuin ihmiset, ihmiset ovat myös eläimiä.

Ihminen kokee olevansa "minä" ajattelutoiminnan vuoksi.

Juuri ajattelu tekee minuuden, sen taustalla oleva tietoisuus on samaa myös eläimillä.

Eläinlajit ovat kuitenkin oman rakenteensa mukaisia, ja tiedostavat ympäristöään omien aistiensa välityksellä, jotka niillä on kunkin lajin mukaisia.

Vierailija
Aweb
Moses Leone
Aweb
Moses Leone
Minusta millä tahansa lajilla, joka yrittää välttää vaaraa ja omaa tuhoutumistaan on "minuus".



Voihan kyseessä olla pelkkä refleksi.

Mikä sanoo, ettei "minuus" ole refleksi? Eikös tuo itsesäilytysvaisto pohjimmiltaan tarkoita "en minä ainakaan"?



Napauta polveasi kumivasaralla. Onko polvellasi minuus?

Mieletöntä argumentointia!
Minuus on refleksi ->jokainen refleksi on minuus! Juurikin näin.
Oppiminen ja muistaminen on älykkyyttä. Oppimiskykyä on eri lajeilla eri tasoista, mutta kaikilla niillä lajeilla joilla on silmät, on yleensä myös jonkinlaista oppimiskykyä. Sanoisin, että NÄKÖ ja KUULO ovat ne asiat, jotka vaativat oppimiskykyä. Ilman oppimiskykyä -alkeellistakaan-
näöstä eikä kuulosta ole hyötyä, koska saamiaan ärsykkeitä ei voisi hyödyntää mitenkään.

Miksi näin? Meille voi olla paljon helpompaa havaita oppimista, joka tapahtuu näköaistilla, mutta tuntuu järjettömältä, että oppiminen olisi näkö- tai kuuloaistiin sidottua, aika vähälle arvolle jää jokainen aisti, jolla saatua informaatiota ei voida hyödyntää opettelemalla ympäristöä ja toimintaa siellä.
Aika erikoinen jako, näkökyvynperusteella hyönteiset ovat personallisia, mutta näkökyvyttömät meduusat yms. eivät. Hyönteisten persoonallisuudesta: ajattele muurahaisia, mehiläisiä yms. jotka eivät selviydy lainkaan erillisinä olioina, vaan ainoastaan osana pesäänsä, joka syntyy samasta biologisesta tehtaasta, kuningattaresta,jonka dna:ssa kaikki pesän muurahaiset ovat.
Yksi erottelu kuuluisi, että itsensä peilistä tunnistavalla otuksella on minuus. En kyllä kannata sitäkään, sekin perustuu yksinomaan näköaistiin. (Esim. oman hajujälkensä tunnistavalla ei vielä ole minuutta. Miksi?) Tällaiset teoriat kertovat lähinnä siitä, kuinka näköaistillisesti painottuneita me todella olemme. Kuitenkin siinä on se pointti, jos verrataan sinun esitykseesi, että se liittää minuuden itse-suhteeseen, eikä oppimiskykyyn. Kyky erottaa ja tunnistaa itsensä lienee olennaisempaa minuuden käsitteelle, kuin kyky oppia reagoimaan tilanteisiin. Regointi ei vaadi tietoisuutta persoonallisesta olemassaolosta.

Vierailija

Kukas on väittäny ettei eläimillä tällaista "minuutta" olisi?

Kannattaa tarkastella uudempaa etologiaa, ala on mullistunut rankasti viime vuosina.

Yleensä nämä eläinten alentajat ovat joko uskonnolisia fanaatikkoja tai sitten menneillä vuosikymmenillä eläviä kovin vähän mistään mitään tietävää väkeä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Taitaa olla niin että minuus korreloi sosiaalisen käyttäytymisen kanssa. Matelijat ovat melkolailla välinpitämättömiä lajitovereistansa ja jotenkin tuntuu että ne toimivat lähestulkoon vaiston varassa. Lintujen ja nisäkkäiden (esim. koirien) kanssa eläneet kyllä tietävät noitten suunnitelmallisen seurallisuuden ja esimerkiksi koirilla hyvin pitkälle jalostuneen lojaalisuuden, uskollisuuden ja sitoutumisen. Ei tuollaista synny mekaanisesti eli pelkällä vaistotoiminnalla. Luultavasti ajattelun potentiaali on kymmeniä prosentteja vaatimattomimmallakin jyrsijällä verrattuna ihmisen potentiaaliin. Ja aito ajattelu tuottaa minuuden käsityksen taatusti. Yksi minuuden ilmentymä on minusta "loukkaantuminen", joka liittyy omanarvon tunteeseen. Aivan tavallista koirille ja linnuille.

No tuollainen prosentti on meikäläisen keksintöä, mutta vaikea on muuta tajuta noitten koirien ja pienen papukaijan käytökseen tottuneena.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Uusimmat

Suosituimmat