Maailmankaikkeuden ikä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eräs artikkeli tiede-lehdessä:

"Hubble-avaruuskaukoputki kuvasi, kuinka massiivinen galaksi muodostuu pienten galaksien kertyessä yhteen. Tämä on suora viite siihen, että galaksit muodostuvat pienistä tähtiä sisältävistä kokonaisuuksista.

Havainnot radiogalaksi MRC 1138-262:sta osoittavat, että hämähäkin verkkoa muistuttavaa galaksia ympäröivät kymmenet pienet seuralaisgalaksit, jotka ovat törmäämässä siihen.

Koska MRC 1138-262 on kymmenen miljardin valovuoden päässä, tutkijat näkevät sen sellaisena kuin se oli vain kolme miljardia vuotta universumin syntymän jälkeen."

Tämä johdantona seuraavaan kysymykseen ja ongelmaan joka mietityttää. Eli universumin iäksi arvioidaan noin 13-15 miljardia vuotta. Voidaan kaiketi olla varmoja että ainakin suuruusluokka on oikea. Silloin 13 miljardia vuotta sitten universumin aines oli hyvin pienellä alueella, kaikkihan tiedätte nämä asiat. Kuinka voidaan siis täällä maapallolla tänäpäivänä nähdä kymmenen miljardin valovuoden päässä olevia galakseja sellaisena joilta ne näyttivät 3 miljardia vuotta universumin syntymästä.

Miettikääpä jos lähdettäisiin kelaamaan aikaa taaksepäin, seistäisiin maapallolla ja tuijoteltaisiin niitä galaksiryhmiä. Kolme miljardia vuotta kuluu ja päästään katselemaan galaksien näkymää ja muotoa universumin syntyhetkellä. Kuinka kaukana olemme silloin näistä galakseista? Mielestäni ei lähimainkaan riittävän lähellä jotta voitaisiin sanoa universumin aineksen olevan yhdessä pisteessä tänä syntyhetkenä.

Jos tosta ei auennu että mitä haen takaa niin voin yrittää selittää uudelleen.

Kuinka vanhoja kohteita ylipäätään voidaan nähdä tähtitaivaalla?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Kaukaisimmat havaitut kohteet sijaitsevat noin 13 miljardin valovuoden päässä. Tämä alkaakin olla jo raja mihin edes teoriassa pystyy havaitsemaan. Nimittäin teorian mukaan universumin "pimeä aikakausi" päättyi noin 0,7 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Ja universumin ikähän on WMAPin myötä tarkentunut siihen 13,7 miljardiin vuoten. Muutoin en kyllä oikein ymmärtänyt kysymystäsi.

Vierailija

Tarkennusta:
Palataan ajassa 13,7 mrd vuotta taaksepäin hetkeen jolloin kaikki aines oli yhdessä pisteessä/paikassa. Siitä hetkestä kolme miljardia vuotta eteenpäin oli muodostumassa artikkelissa mainitut galaksit. Tuolloinhan maailmankaikkeuden laajuus oli enimmillään 6 mrd valovuotta. Olimme silloin enimmillään 6 mrd valovuoden päästä tästä artikkelin gakaksijoukkiosta. Jos emme etääntyisi/olisi etääntyneet kyseisestä galaksijoukosta sen hetken jälkeen niin valolla olisi kestänyt 6 mrd vuotta matkalla meille. Mutta sillä kestikin 10 mrd vuotta(koska artikkelin mukaan se on meistä 10 mrd valovuoden päässä.) Mitä tämä tarkoittaa..?

Vierailija

Onko siis yksinkertaisesti niin että esimerkiksi ne kaukaisimmat havaitut kohteet 13 miljardin valovuoden päässä meistä ovat syntyneet 0,7 mrd vuotta alkupamauksen jälkeen ja näemme ne tämän ikäisinää koska loittonemme niistä lähes valon nopeudella. Muuta selitystä en osaa ajatella sille että ylipäätään voimme nähdä niin lähelle alkupamausta, eli niin nuoria kohteita, näin kaukana niistä.

Vierailija

Nuo 13 miljardin valovuoden päässä olevat kaukaiset galaksit olivat avaruuden laajenemisen johdosta vain luokkaa 3 miljardin valovuoden etäisyydellä meistä silloin kuin se valo, minkä nyt näemme, niistä lähti 13 miljardia vuotta sitten liikkeelle. Tällä hetkellä samat galaksit ovat jo meistä noin 25 miljardin valovuoden päässä. Eli etäisyyttä on tullut meidän ja näiden galaksien väliin 13 miljardin vuoden aikana noin 22 miljardia valovuotta, siis reilu puolitoistakertaa valon nopeudella. Ei, ei sodi suhtista vastaan.

Tämän tapaisia laskuja vaikeuttaa se, että emme tiedä tarkasti miten Hubblen vakio on aikojen saatossa muuttunut ja mikä oli inflaationopeus. Inflaationopeus lienee kuitenkin ollut moninkertainen valonnopeuteen nähden ja nyt näyttäisi siltä, että Hubblen vakio on lähtenyt kasvamaan noin 6 miljardia vuotta sitten, eli universumi laajenee kiihtyvästi. Viime aikaiset havainnot huomioiden universumin minimikooksi saadankin luokkaa 160 miljardia valovuotta halkaisijaltaan. Mutta se voi myös olla ääretön, mikään ei nimittäin estä, että alkuräjähdyksen singulariteetti oli alkuaankin ääretön.

Lisäys: Tuon mainitun kaukaisen galaksijoukon pakonopeus meistä nähden on sen punasiirtymän 5.8 perusteella noin 0.96c, eli liki valonnopeus. Nykyisen universumin laajenemisnopeuden perusteella kahden galaksin keskinäinen nopeus ylittää valonnopeuden siinä vaiheessa kun niiden välinen etäisyys on noin 4200 Mpc, eli noin 13,7 miljardia valovuotta.

Vierailija

Mielenkiintoista. Mutta monimutkaista. Mutta teen monesti ajatusleikkejä yksinkertaisilla asioilla.

Jos oletettaisiin että maapallo olisi ollut olemassa viimeiset 13,7 mrd vuotta ja joku olisi seissyt siinä katselemassa tuon ajan kyseistä galaksiryhmää ja sen kehitystä niin hän olisi katsellut ikäänkuin hidastettua filmiä. 13,7 mrd vuoteen venytetyt n. 3 mrd vuoden tapahtumat. Galaksiryhmän aika on hidastunut suhteessa meidän.

Jos jollakin vehkeellä voisimme lentää katsomaan galaksiryhmää "paikanpäälle" niin matkalla sinne katselisimme nopeutettua filmiä tuosta galaksiryhmästä.

Ajatusleikkejä siksi että ne auttavat ymmärtämään suhteellisuusteoriaa, saattavat osittaa jotkin teoriat tai väittämät mahdottomiksi tai sitten ajatusleikki on virheellinen.

Vierailija

Miksi ei kukaan voi ajatella että meidän galaksi on kuin linnunrata.

Ulkopuolella on samanlaisia galakseja lisää mutta emme näe niitä alkeellisella tekniikalla.

Yhden asian tiedän 100% varmuudella. emme tiedä yhtään mitään mailmankaikkeuden koosta. Emme edes kaikkia alkuaineita.

Vierailija
no_more
Miksi ei kukaan voi ajatella että meidän galaksi on kuin linnunrata.

Ulkopuolella on samanlaisia galakseja lisää mutta emme näe niitä alkeellisella tekniikalla.

Yhden asian tiedän 100% varmuudella. emme tiedä yhtään mitään mailmankaikkeuden koosta. Emme edes kaikkia alkuaineita.

Linnunrata on tälle galaksille, jossa asumme antamamme nimi. Pystymme toki näkemään muitakin galakseja. Andromeda näkyy jopa paljaalla silmällä.

Vierailija
Köppä
no_more
Miksi ei kukaan voi ajatella että meidän galaksi on kuin linnunrata.

Ulkopuolella on samanlaisia galakseja lisää mutta emme näe niitä alkeellisella tekniikalla.

Yhden asian tiedän 100% varmuudella. emme tiedä yhtään mitään mailmankaikkeuden koosta. Emme edes kaikkia alkuaineita.




Linnunrata on tälle galaksille, jossa asumme antamamme nimi. Pystymme toki näkemään muitakin galakseja. Andromeda näkyy jopa paljaalla silmällä.

Okei.. tarkotin tätä meidän ns: maailman kaikeutta.. samanlaisia on sen ulkopuolella...

Liikaa hienoja sanoja jotka sotkee pään.

Vierailija

Voihan niin ajatella. Ei mikään estä. Mutta eihän sillä nyt mitään voitettaisiin. Voidaanhan sitä ajatella kaikkea muutakin. Mutta ajatellaan nyt tämän threadin aihetta ja kysymystä.

Vierailija

Äh, olin väärässä. Ei tullut vastausta. Voihan sen jokainen itsekkin hakea täältä:http://www.urantia.org/finnish/index.html

987.000.000.000 vuotta sitten vahvuuden apulaisorganisoija ja silloin Orvontonin sarjaan kuulunut tarkastaja numero 811.307, joka matkusti Uversan ulkopuolelle, raportoi Päivien Muinaisille, että avaruuden olosuhteet olivat suotuisat aineellistamisilmiöiden alkuunpanemiselle tietyssä Orvontonin silloisen itälohkon sektorissa.
Vierailija

Yhden asian tiedän 100% varmuudella. emme tiedä yhtään mitään mailmankaikkeuden koosta. Emme edes kaikkia alkuaineita.[/quote]

Tästä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kuinka maailmankaikkeus koostuisi vain 120 aineesta???

Ihmettelenkin mitä ainetta se ihan kauimmainen laita on?

Vierailija
risat
Kuinka maailmankaikkeus koostuisi vain 120 aineesta???

Ei aineesta vaan alkuaineista.
Ihmettelenkin mitä ainetta se ihan kauimmainen laita on?

Varmaankin tyhjää. Harvakseltaan vetyä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat