Papukaijan puhetaidon kehitys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuinka arvelette papukaijoille kehittyneen "puhetaidon". Mitä hyötyä siitä on ollut hengissäpysymisen ja suvunjatkamisen kannalta että evoluutio olisi suosinut sitä.

Kommentit (8)

Vierailija
Heppu
Kuinka arvelette papukaijoille kehittyneen "puhetaidon". Mitä hyötyä siitä on ollut hengissäpysymisen ja suvunjatkamisen kannalta että evoluutio olisi suosinut sitä.

Ihan mielenkiintoinen kysymys? Onko niille itselleen ollut hyötyä ihmismäiseen puheeseen kykenemisestä? Tosin, tämähän koskee vain joitakin papukaijoja. Mutta jos nyt keskustellaan vain niistä, jotka siihen kykenevät.
Ei tarvitse kuitenkaan olettaa sen itsessään olevan valinnan kohde, vaan se on voinut seurata muista hyödyllisistä ominaisuuksista. Papukaijat ovat esimerkiksi hyvin uteliaita eläimiä, innokkaita tutkimaan ja opettelemaan ja ilmeisen älykkäitä. Nämä ovat varmasti olleet niiden ympäristössä hyödyllisiä ominaisuuksia.En nyt osaa sanoa varman päälle niiden ympäristöolosuhteista, mutta kyseiset ominaisuudet antaisivat olettaa, että ympäristössä ravinnon hankinta on ollut jokseenkin vaativaa, edellyttänyt esim pähkinöiden ja hedelmien avaamista ja poimimista vaikeista paikoista yms ja siellä ei ole ollut erityisen paljoa uhkia, eli uteliasuudesta ei ole herkästi rankaistu - tai sitten uhkat ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että ympärisön tutkiminen on ollut selvästi piileskelyä hyödyllisempää. Tätä tukee myös papukaijojen värikäs ulkoasu. Minulla myös on tällainen käsitys niiden ympäristöolosuhteista muutenkin. Ihan vain mitä muistan nähneeni luontodokumenteissa, menisi yksiin kuvauksen kanssa.
Sitten fyysinen kykeneväisyys puheen muodostamiseen. Liittyy papukaijojen omaan ääntelyyn. Papukaijat älyllisesti vaativissa olosuhteissa, joissa oppiminen on hyödyksi, ovat kehittyneet hyvin sosiaalisiksi eläimiksi. Ainakin oma muistikuvani on, että papukaijat elävät yleensä hyvin vilkkaissa yhteisöissä. Yhteisöissä viestintä tulee tärkeäksi ja paremmasta viestinnästä on etua sekä luonnon- että sukupuolivalinnassa. Linnuthan ylipäätään kommunikoivat laulamalla, joten ei ole omituista, että juuri ääntelyn alueella ne ovat kehittyneet hyvinkin erikoisiksi ja taitaviksi. Se, että papukaijojen äänenmuodostuskyky on niin monipuolista, että jotkut niistä kykenevät muodostamaan ihmistenkin äänteitä, on tietysti aika erikoista. Toisaalta, kykenee ihminenkin imitoimaan monenlaisia äänteitä. Papukaijat saattavat (tämä on kuitenkin jo arvailua) olla kehittyneet monilajisessa populaatiossa, jossa on ollut yhteistyötä useamman lajin välillä. On voinut olla hyvin edullista kyetä ääntelemään muiden lajien edustajien tavoin. Fyysinen suorituskyky ei tarvitse seurakseen kuin uteliasuutta ja oppimiskykyä ja ominaisuus kehittyy. Mutta kyse voi olla vain sattumallisesta tuloksesta lajinsisäisen kommunikoinnin kehityksen (jolle riittää selitykseksi sukupuolivalinta, on suosittu monipuolisempia laulajia) ja älyllisen utelisuuden kohdatessa. Tietääkö joku? Tämä oli spekulointia mahdollisuuksista.

Vierailija

Aika monilla linnuilla on äänten matkimiseen liittyvää seksuaalista valintaa(jotkin rastaat ainakin, muistaakseni...).. Papukaija ei ole mikään poikkeus, kenties toki laajan linjan ääripää. Siihen ei tarvita edes yybersosiaalista ympäristöä, joskin se lienee auttanut suuresti siinä, että papukaija on siellä "linjan ääripäässä"...

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006
squirrel
Aika monilla linnuilla on äänten matkimiseen liittyvää seksuaalista valintaa(jotkin rastaat ainakin, muistaakseni...).. Papukaija ei ole mikään poikkeus, kenties toki laajan linjan ääripää. Siihen ei tarvita edes yybersosiaalista ympäristöä, joskin se lienee auttanut suuresti siinä, että papukaija on siellä "linjan ääripäässä"...

Joo, yleensähän ne urokset ovatkin sitten parempia matkimaan papukaijoissa ja muissakin siihen pystyvissä lintulajeissa. Tarkoituksena varmaan houkuttaa naaraita sitten laajemmalla äänivarastolla ja tietenkin syynä voi olla myös sitten sitten sekin, että erilaiset ympäristön äänet sulautuvat paremmin ympäristöön esim. piiloutumisen kannalta luontaisia vihollisia ajatellen. Luonnossa usein se on se naaras, joka valitsee uroksen, joten siinäkin mielessä sitten on parempi olla jotain enemmän tarjottavana kuin kilpailevalla uroksella.

Itselläni on undulaattiuros lemmikkinä ja undulaatithan kuuluvat varsinaisten papukaijojen kanssa samaan ryhmään, joten jonkun verran on tullut siinä mielessä opittua sen käytöksestäkin ja siitä matkimisestakin. Noin neljän kuukauden ikäisenä alkoi matkia ääniä ja puolen vuoden iässä sitten jo matki joitain sanoja. Näyttää siltä, että myös itse kehittelee kaikenlaisia puheelta kuulostavia, mutta merkityksettömiä juttuja erilaisina ääneyhdistelminä ja painotuksina (ns. undulaatinsaksaa vrt. siansaksa). Toisinaan näyttää osuvan hyvin sitten ne tietyt äänet asioiden suhteen mitä ulos päästelee sieltä (esim. matkii nauruani sopivassa kohdassa yms.). Mitä olen tuon höyhenpukuisen kaverini valinnoista matkimisen suhteen huomannut, niin häntä itseään jotenkin kiinnostavan oloisen oppii nopsaan, mutta ei sitten niitä, joihin ei ole mitään kiinnostusta.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Tohtori Faustus
Onko niille itselleen ollut hyötyä ihmismäiseen puheeseen kykenemisestä?

Eipäs lähdetä hämääntymään tuohon ihmismäisyyteen; monilla linnuilla on siis kyky matkia lähes mitä vain ääniä, myös ihmisen ääntelyä. Niille ei siis ole missään vaiheessa kehittynyt kykyä ihmismäiseen puheeseen.[/pilkunnusuttelu]

Vierailija
SAMAEL
Tohtori Faustus
Onko niille itselleen ollut hyötyä ihmismäiseen puheeseen kykenemisestä?



Eipäs lähdetä hämääntymään tuohon ihmismäisyyteen; monilla linnuilla on siis kyky matkia lähes mitä vain ääniä, myös ihmisen ääntelyä. Niille ei siis ole missään vaiheessa kehittynyt kykyä ihmismäiseen puheeseen.[/pilkunnusuttelu]

Kirjoitin ehkä aika epäselvästi, mutta yritin kyllä parhaani mukaan sanoa nimenomaisesti, etteivät ne "puhu ihmismäisesti" vaan ovat ylipäätään kykeneviä imitoimaan monenlaisia ääniä, mikä johtuu pääasiassa kahdesta asiasta: laulun/ääntelyn merkityksestä lajin viestinnässä ja sen seurauksena kehittyneestä fysiikasta tällä alueella (eli lähinnä sukupuolivalinta) ja uteliaisuudesta ja oppimiskyvystä (pääasiassa luonnonvalinta, lajin olosuhteet ovat suosineet ympäristöään tutkivia, älykkäitä lintuja). Ihminen on siis vain osa repertuaaria.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Joku rastaansukuinen lintu meillä päin oppi matkimaan harmillisen tarkasti tiettyä auton varashälytintä... siihen oli niin maan hilpsakkata herätä kello viisi kesäaamuna. Toisaalta, kyllä se hemmetin hälytinkin tämän tästä karjui jos joku ohikulkeissaan katsoi pahasti autoa. Volyymissä vain oli eroa.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Uusimmat

Suosituimmat