Perspektiivi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Venäjän tsaari tokaisi aikoinaan, että Venäjän rautatiellä ei saa olla mitään perspektiiviä.
Kysyisin laskijoilta, kuinka paljon rautatiekiskojen pitäisi erota toisistaan, että perspektiivi-ilmiö katsojan silmin nähtynä poistuisi.
Onko se laskennallinen ilmiö. Wikipediassa en löytänyt siihen viittaavaa.

Kommentit (9)

Vierailija

Tarkoitan seuraavaa.
Esimerkiksi minulla on edessäni valokuva. Siinä kuvassa on tasoristeys 500 päässä. Laitan kuvan päälle 3 sm. leveän viivottimen.
Peittää leveydellään juuri etuosan rautatiekiskot.
500 m päässä tasoristeyksellä kiskojen leveys peittää enää 1 sm. Laskemani perspektiivi- ilmiö on silloin 3* rautatiekiskojen leveys.
En tiedä onko ymmärrettävää, mutta jotain perspektiivi-ilmiölle laskentamallia yritin.

Vierailija
markent
… kuinka paljon rautatiekiskojen pitäisi erota toisistaan, että perspektiivi-ilmiö katsojan silmin nähtynä poistuisi.

Ns. viivaperspektiivi riippuu katsomisetäisyydestä ja horisontin korkeudesta.
Ts. jos katsot riittävän kaukaa tai ylhäältä niin perspektiiviä ei ole (kiskot näkyvät yhdensuuntaisina).

Perspektiivin riippuvuutta katseluetäisyydestä ja -kulmasta voit helposti kokeilla asettamalla esin kaksi viivainta pöydälle niin. että ne näyttävät yhdensuuntaisilta.

Mitään yleistä lukuarvoa vastauksena kysymykseesi ei siis voi antaa.

Vierailija
markent
Venäjän tsaari tokaisi aikoinaan, että Venäjän rautatiellä ei saa olla mitään perspektiiviä.
Kysyisin laskijoilta, kuinka paljon rautatiekiskojen pitäisi erota toisistaan, että perspektiivi-ilmiö katsojan silmin nähtynä poistuisi.
Onko se laskennallinen ilmiö. Wikipediassa en löytänyt siihen viittaavaa.

Ei se tarina aivan noin ollut; Venäjän tsaari otti viivoittimen käteen, ja laittoi sen Moskovan ja Pietarin väliin. Kolme hänen sormea jäi kuitenkin hieman viivoittimen reunan yli, ja nämä kolme mutkaa näkyvät nyt kyseisellä rautatieyhteydellä! (Luotettavasta tietolähteestä!)

Vierailija

Minulla oli aikoinaan neukkulainen peiliheijastikamera "Ljubjitel" tai jotain siihen suuntaan. Siinä oli paha perspektiivivirhe. Kaikki kauempana olevat kohteet vääristyivät jyrkkään perspektiiviin.

Olin eräässä galleriassa tutustumassa erään taiteilijan töihin. Vieressä kuulin miehenäänen sanovan kaverilleen: -Tuossa taulussa on pieni perspektiivinen virhe.

Kysyisin, voiko yleensä tuollaisia taittovirhettä ilmaista numerollisesti. Jos voi, niin se täytyy perustua laskelmiin.

Vierailija

Kiitos vastauksista iki ja Vanha jäärä.
Onko muuten kaikki aistien havaittavissa olevat luonnonilmiöt mitattavissa?

Vierailija

Kaikki aistihavainnot ovat subjektiivisia, toisin sanoen riippuvat kokijasta. Mitään objektiivista et voi havaita. Palton tiesi jo tämän, kuvaamalla ihmisten kokemaa maailmaa varjoina luolan seinällä. Eli todellisuus on tässä vertauksessa selän takana oleva nuotio, ja havaitsija seisoo selin nuotioon, ja katselee seinälle muodostuvia varjoja, jotka ovat siis aistihavaintojamme todellisuudesta.

Me näemme varjoja, emme koskaan itse tulta, joka nuo varjot muodostaa.

Käännän kysymyksesi toisin päin. Mitä havaitsee aistiton ihminen?

Ja jos aistiton ei havaitse kerta mitään, niin mistä voit tietää, että omat aistihavaintosi kertovat mitään todellisuudesta, eivätkä ole vaan "unta"?

Vierailija

Armitage kirjoitti:
”Kaikki aistihavainnot ovat subjektiivisia, toisin sanoen riippuvat kokijasta. Mitään objektiivista et voi havaita..”

Kyllä jos minä kävelen päin puuta, saan otsaani kuhmun ja päätä jomottaa, kyllä se on hyvin subjektiivinen kokemus, mutta puu on objektiivinen tosi asia, sanoo minun unholaan jäämässä oleva hegeliläinen subjektiivinen ajattelujäänne. Tämä subjektiivisesti havaitsemani objektiivinen totuus on varmaan mitattavissa.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
markent

Onko muuten kaikki aistien havaittavissa olevat luonnonilmiöt mitattavissa?

Jos unohdetaan kaikki filosofinen puoli ja ajatellaan pelkästään aistisolua, niin se reagoi johonkin mitattavaan fysikaaliseen ilmiöön (jos se toimii oikein l. on olemassa harha-aistimuksiakin). Eli vahvasti yksinkertaistettuna on.

Uusimmat

Suosituimmat