Vihreät aina väärässä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Ilmaston lämpenemiseen 1 kg metaania vaikuttaa enemmän kuin 20 kg hiilidioksidia. Ilmakehän metaanista 72 % tuottaa suot ja kosteikot. Soiden suojelu siis pahentaa kasvihuoneilmiötä. Turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä poistuu energiakäyttöön. Siksi on mieletöntä nimittää turvetta fossiiliseksi polttoaineeksi. On järjetöntä jättää suot metaanilähteiksi. Mitä tolkkua on siinä, että kivihiili muka on ympäristölle ystävällisempi polttoaine kuin turve. Suo on otettava hyötykäyttöön, metsitettävä hiilinieluksi, metaanipäästöt lopetettava.

Sivut

Kommentit (275)

Vierailija

Niin juuri. Suot hyötykäyttöön, ja kaikki metsät on asfaltoitava. Nykyisellään ne ovat turhaa tilan haaskausta. Niiden tilalle voitaisiin rakentaa monta megakauppakeskusta ja betonilähiötä lisää.

Vierailija
Tikku
Metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Ilmaston lämpenemiseen 1 kg metaania vaikuttaa enemmän kuin 20 kg hiilidioksidia. Ilmakehän metaanista 72 % tuottaa suot ja kosteikot. Soiden suojelu siis pahentaa kasvihuoneilmiötä. Turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä poistuu energiakäyttöön. Siksi on mieletöntä nimittää turvetta fossiiliseksi polttoaineeksi. On järjetöntä jättää suot metaanilähteiksi. Mitä tolkkua on siinä, että kivihiili muka on ympäristölle ystävällisempi polttoaine kuin turve. Suo on otettava hyötykäyttöön, metsitettävä hiilinieluksi, metaanipäästöt lopetettava.

Suon turpeeseen hiilidioksidia varastoituu pitkäaikasemmin kuin puustoon; suo on tehokkaampi hiilinielu, kuin metsä. Lisäksi kun poltetaan turve, päästetään turpeeseen sitoutunut hiili ilmakehään, jolloin saamme enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia aikaan. Mitäs järkeä tässä olikaan?

Sitä paitsi turvetta ei edes muodostu läheskään yhtä nopeasti, kuin turvetta käytetään.

Vierailija

Sitä paitsi turvetta muodostuu nopeammin, kuin sitä käytetään. Lisäksi suo tuottaa metaania vuodesta vuoteen. Kun suo metsitetään, siitä tulee hiilinielu, ja meetaanipurkaus loppuu. Sitäpä järkeä siinä.

Vierailija

2/3 kaikista maailman metaanipäästöistä on ihmisen aiheuttamaa. Näin ollen voidaan pohtia jotain todellisia keinoja rajoittaa metaanipäästöjä kuin tuhoamalla arvokkaita soitamme (johon muuten kuluu paljon rahaa ja energiaa)

Vierailija
Tikku
Sitä paitsi turvetta muodostuu nopeammin, kuin sitä käytetään.



Todista tämä, kun niin kovin sitä väität. Suomessa on 10 miljoonaa hehtaaria soita, jotka kasvavat noin millimetrin turvetta vuodessa. En jaksa laskea paljon tuo tekee kuutiometreissä per vuosi. Ja kun tuo kaikki olisi metsitetty, ei turvetta kasvaisi lisää enää ollenkaan.

Tikku
Kun suo metsitetään, siitä tulee hiilinielu, ja meetaanipurkaus loppuu. Sitäpä järkeä siinä.

Suokin on hiilinielu, ja parempi sellainen, kun hiili varastoituu sinne melkein lopullisesti, eikä vain hetkeksi kuten metsään.

Mitäs tehdään soiden kuivattamisessa syntyneille ravinnerikkaille vesille? Ohjataan ennestään rehevöityneisiin järviin vai kenties niin hyvinvoivaan Itämereen? Vai kenties rehevöitetään vielä normaalikuntoisia järviä?

Entäpä suon lajiston kadotessa katoavat geenit, josta voisi olla jotakin hyötyä ihmisillekin vielä joskus? Tai joidenkin hyönteisten hyvien lisääntymisympäristöjen katoamisen vaikutus pikkulintukantoihin?

Vierailija
Tikku
Sitä paitsi turvetta muodostuu nopeammin, kuin sitä käytetään. Lisäksi suo tuottaa metaania vuodesta vuoteen. Kun suo metsitetään, siitä tulee hiilinielu, ja meetaanipurkaus loppuu. Sitäpä järkeä siinä.

Turvetta EI muodostu nopeammin kuin sitä käytetään.
Turve luokitellaan kansainvälisesti fossiliseksi polttoaineeksi. Mutta Suomessa se luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi siitä syystä että sitä käytetään aktiivisesti Suomen energian tuotannossa ja se tekee siitä salonkikelpoisempaa kuin "fossiilinen polttoaine" -nimitys.

Turpeen ominaispäästökertoimeksi on määritelty 106 g CO2/MJ (biomassapolttoaineeksi luokiteltuna 103 g CO2/MJ) eli hyvin korkea kivihiilen kertoimen ollessa 94,6 ja maakaasun 56,1 (IPCC). Turpeen käytön vähentämistä pidetäänkin olennaisena ja kustannustehokkaana keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

P.S.: Tämä ei ole tarkoitettu Vihreiden puolustukseksi, vaan korjaus virheeseesi.

Vierailija
Pauli
Turvetta EI muodostu nopeammin kuin sitä käytetään.

Millä alueella?

Minun tietääkseni Suomessa kasvaa turvetta enemmän kuin sitä käytetään, maailmasta en sitten tiedä. Ja tokihan on sekin mahdollisuus että joko muistan väärin tai olen ymmärtänyt jotain väärin... No joka tapauksessa, jokin lähde olisi ihan mielenkiintoinen tämän asian selvittämiseksi.

Vierailija

[
Turpeen ominaispäästökertoimeksi on määritelty 106 g CO2/MJ (biomassapolttoaineeksi luokiteltuna 103 g CO2/MJ) eli hyvin korkea kivihiilen kertoimen ollessa 94,6 ja maakaasun 56,1 (IPCC). Turpeen käytön vähentämistä pidetäänkin olennaisena ja kustannustehokkaana keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Kivihiilen C02-päästökerroin (94,6 g/MJ) on 89 % turpeen kertoimesta (106), joten tuo ero (11) ei mielestäni ole "hyvin korkea". Joidenkin logiikassa kivihiili on tuolla perusteella ekologisempi. No - onhan kaivosteollisuus saasteetonta, kuten myös hiilen poltto. Eihän siitä leviä rikkiä, radonia eikä typpiyhdisteitä, eihän. Hiili on uusiutuva, saasteeton ja ehtymätön, onhan.

Vierailija
Unterseeboot
Pauli
Turvetta EI muodostu nopeammin kuin sitä käytetään.



Millä alueella?

Minun tietääkseni Suomessa kasvaa turvetta enemmän kuin sitä käytetään, maailmasta en sitten tiedä. Ja tokihan on sekin mahdollisuus että joko muistan väärin tai olen ymmärtänyt jotain väärin... No joka tapauksessa, jokin lähde olisi ihan mielenkiintoinen tämän asian selvittämiseksi.

Tuohan riippuu tietty siitä, kuinka paljon alueen turvevaroja hyödynnetään. Mikäli niistä hyödynnetään paljon, myös kasvu on paljon vähäisempää, sillä eihän turpeennostoalueella paljon sammalta kasva.

Tuo lähde kyllä kiinnostaisi minuakin. Tosin jos lasketaan pois erämaa- ja suojelualueiden suot, niin luulisi, että soiden kasvu ei riitä täyttämään turpeennoston aikaansaamaa aukkoa Suomen turpeessa.

Vierailija

Ai niin, mistäs me saadaan lakkoja jos kaikki suot kuivatetaan? Entäpä suopursun hieno tuoksu, saako siitä enää nauttia missään?

Vierailija
aquamarineOnion
Ai niin, mistäs me saadaan lakkoja jos kaikki suot kuivatetaan? Entäpä suopursun hieno tuoksu, saako siitä enää nauttia missään?

Lakkoja saa SAK:lta.

Pursun tuoksua tietysti hajusteena pullossa.

Vierailija

Ainakin Vapo antaa seuraavanlaisia lukemia:

Vapo
1. Kestävän kehityksen näkökulma

Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.

Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.




3. Ilmastonmuutosnäkökulma
Turpeen hiilidioksidipäästöt (106 mg/CO2)ovat pienemmät kuin puun poltossa (noin 110 mg/CO2). Ilmastolaskennassa turpeen polton päästöt huomioidaan mutta puun polton päästöt jätetään pois laskelmista. Tämä johtuu siitä, että puun poltossa syntyvän hiilidioksidin katsotaan sitoutuvat kasvillisuuteen ja vaikka suokasvillisuus sitoo myös hiilidioksidia, sitä ei laskennassa huomioida. Turve on uusiutuva energian lähde. Turve on erityisesti hyvä peruspolttoaine, jonka kanssa voidaan käyttää puuta, peltoenergiaa ja kierrätyspolttoaineita.

Ruotsalaisten tutkimusten perusteella turpeen käyttö energialähteenä on huomattavasti edullisempaa ilmaston muutoksen ehkäisyn kannalta kuin kivihiilen käyttö tarkasteltaessa asiaa hieman pitemmän aikaperspektiivin ja polttoaineen koko elinkaaren pohjalta. Ojitetut paksuturpeiset suot ja varsinkin suopellot ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Näiltä alueilta vapautuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ohjaamalla turvetuotanto tällaisille alueille ja käyttämällä turve tuontienergian korvaamiseen.




Lähde: http://www.vapo.fi/filebank/1767-miksi_turvetta_151105.pdf

Myös METO ry:llä on sanansa sanottavana turpeen käytöstä...

Turvetta onkin korvautunut voimalaitoskäytössä ensisijaisesti puulla, mutta myös kivihiilellä. Turpeen käyttö lauhdesähkön tuotannossa loppui käytännössä vuonna 2005.



Eri polttoaineille on määritelty päästökertoimet sen perusteella miten paljon niiden palaessa vapautuu hiilidioksidia. Korkeimmat päästökertoimet ovat turpeella hiilellä ja öljyllä. Puunkin palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta puun päästökerroin on nolla, koska vastaavan määrän hiilidioksidia arvioidaan sitoutuvan metsän kasvuun. Turpeen kasvun ei katsota sitovan hiilidioksidia. Tästä tiedemiehet ovat erimielisiä – osa on sitä mieltä että sitoutuu, osa on kannanotoissaan varovaisempi. Päätös turpeen uusiutumattomuudesta on poliittinen.



Turpeen käyttö on kestävällä pohjalla. Turvetta käytetään vähemmän kuin mikä sen vuotuinen kasvu on.



Turpeen energiakäyttö ei uhkaa Suomen suoluontoa: alle 2 prosenttia Suomen suoalasta on varattu tai otettu turvetuotantoon.

Lähde: http://www.meto-ry.fi/liitto/tksnddsp2.asp?Yr=ZC&aid=196&L=TIE

Näin lähdekriittisenä mainintana voisin todeta, että nämä lähteet eivät välttämättä ole maailman puolueettomimpia, mutta ainakaan pikaisen googletuksen perusteella en kuitenkaan onnistunut löytämään ympäristöjärjestöjen, tai vastaavien kannanottoja turpeen uusiutumisesta, vaan ainoat huolet mitä ympäristöjärjestöt osasivat esittää oli huoli soiden tuhoutumisesta elinympäristönä, ja suurimmaksi ongelmaksi nimettiin ojitukset, mikä onkin sinänsä ihan loogista, sillä ojituksia on tehty huomattavasti laajemmilla aloilla kuin turpeennostoa, minkä lisäksi ympäristöjärjestöjä tuntuu ärsyttävän sekin seikka että ojitukset ovat usein myös epäonnistuneet, jolloin ei ole enää suota eikä oikein mitään muutakaan, mikä onkin varmasti ihan ymmärrettävä näkökulma asioihin, mutta ei juuri koske turpeen käyttöä energian tuotannossa.

Vierailija

Wiki:

Peat in Finland

Thanks to the climate, geography and environment of Finland, bogs and peat bogs (turvesuo in Finnish) are widespread. 26% of the land area of Finland is bog of some sort. Because of this abundance of sources, peat is available in considerable quantities: Some estimates put the amount of peat in Finland alone to be twice the size of North Sea oil reserves. This abundant resource (often mixed with wood at an average of 2,6%) is burned in order to produce heat and electricity. Peat provides approximately 6,2% of Finland's annual energy production, second only to Ireland. The contribution of peat to greenhouse gas emissions of Finland can exceed a yearly amount of 10 million tonnes carbon dioxide, equal to the total emissions of all passenger car traffic in Finland.

Finland classifies peat as a slowly renewing biomass fuel as opposed to the stance of EU and IPCC who classify peat strictly as a fossil fuel. Peat producers in Finland often claim that peat is a special form of biofuel, because of the relatively fast retake rate of released CO2 if the bog is not forested for the following 100 years. Also, unused (and conservatively used) peat bogs actively bind more CO2 annually than is released in peat energy production in Finland (approx 40 TWh vs 25 TWh) [1]. The average regrowth rate of a single peat bog, however, is indeed slow, from 1,000 up to 5,000 years. Furthermore it is a common practice to forest used peat bogs instead of giving them a chance to renew, leading to lower levels of CO2 storage than the original peat bog.

At 106 g CO2/MJ, the carbon dioxide emissions of peat are higher than those of coal (at 94,6 g CO2/MJ) and natural gas (at 56,1) (IPCC). According to one study, increasing the average amount of wood in the fuel mixture from the current 2,6% to 12,5% would take the emissions down to 93 g CO2/MJ, though little effort is made to achieve this.

The state-owned company VAPO is the world leader in peat production with 21.7 million cubic meters in 2003.

Peat extraction is also seen as the dominating threat to mire biodiversity in Finland. The International Mire Conservation Group (IMCG) strongly urged in 2006 the local and national governments of Finland to meet their international responsibility to protect and conserve the remaining pristine peatland ecosystems. This includes the cessation of drainage and peat extraction in intact mire sites and the abandoning of current and planned groundwater extraction that may affect these sites.

Pidän tuota IPCC:n arviota sinänsä luotettavampana koska sillä ei ole eturistiriitaa (tai ei ainakaan pitäisi olla).
Vaikka päästö olisikin aavistuksen kivihiiltä alhaisempi, ei se loppupelissä tee turpeen käytöstä yhtään fiksumpaa. Etuja ei mielestäni ole niin paljon kuin haittoja.

Vierailija

"2/3 metaanipäästöistä ihmisen aiheuttama"-ei ole totta. Scientific American february 2007 julkaistun artikkelin mukaan suot tekevät 38% metaanista, märehtijät 19%, muu luonto 7%. Energian tuotannosta 18% ja ihminen välillisesti 18%. Siis ei ihmisen syytä 75% vaan 36%.
Taas vihreät väärässä!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat