Kasveillakin on kyky aistia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Keskustelin erään Kaisaniemen yliopistopuutarhan työntekijän kanssa siellä käydessäni. Hänkin oli sitä mieltä, että kasveilla on aisteja, joita voi verrata eläinten vastaaviin.
Reagoimiskyky on vain äärimmäisen hidasta, koska liikkeet tapahtuvat kudos -ja solutasolla ilman lihaksia. Johtojänteet ja nesteputket ovat äärimmäisen hitaita liikkeen aiheuttajia.
Kasvien "näköaisti": Lehdet ja lehtivihreää muodostavat pinnat muodostavat laajan optisen pinnan, joka aistii valoa. Aivan kuin äärimmäisen yksinkertainen linssi... erottaa lähinnä valon ja varjon rajat, ikäänkuin mustavalkeana silhuettikuvana. Ihmisiä ja muita nopeasti liikkuvia objekteja kasvi ei edes ehdi aistia, vaan vasta muutaman tunnin lehteä varjostanut kohde saa kasvin vaihtamaan asentoa ja kurkottamaan valoa kohti.
Kasvien tuntoaisti: Hyvinkin herkkä. On nopeasti kosketukseen reagoivia kasveja kuten Venuksen kärpäsloukku, Mimosa eli tuntokasvi, ja muutamat puut kuten Carambola joka myös supistaa lehtensä kosketuksesta. Näitä nopeasti osiaan liikuttavia kasveja on vaan häviävän pieni määrä. Ihme, luulisi että kasville kuin kasville olisi hyötyä sitä, jos hätätilanteessa saisi oksansa/lehtensä liikkumaan.
Kipua ne tuntenevat -kuuman, kylmän, repimisen, ja kuivuuden. Tämä on todettu kasveihin laitettujen sähköimpulsseja mittaavien antureiden avulla. Kun kasvia koskettelee poikkeavan lämpöisellä esineellä tai väki-
valtaisesti, ympäri vartta ja lehtiä sinkoilee sähköimpulsseja soluista toisiin.
Kasvit myös "haistavat". Jos esim. osaan metsikköä tunkeutuu isohko kirvaparvi imemään lehtisolukkonesteitä, puut alkavat erittää feromoneja
jotka leviävät aerosolina muiden, vielä tuholaisvapaiden puiden luo.
Feromonit imeytyvät kasvien lehdissä olevista ilma-aukoista ja saavat toiset kasvit erittämään lehtiinsä suuret määrät parkkihappoja, karvasaineita jotka tekevät lehdet aromiltaan epämiellyttäviksi tuholaisille.
On myös havaittu kasvien erittävän vihollisten iskiessä myös loispistiäisiä houkuttelevia hajuaineita. Tämän täytyy olla miljoonia vuosia vanhan yhteistyön tulos, kun systeemi on noin hienostunut.
Voidaan sanoa, että kasvien aistit ovat yllättävän hienostuneet ja tarkat, mutta reagointikyky tulee kaukana jäljessä. Siinä on jokin ristiriita, että aistimiskyky on hyvä, reagointikyky huono. Siksipä kasvit eivät olekaan muita elämänmuotoja kohtaan juuri ollenkaan tasaveroisia puolustautujia.
Helpoin tapa kasvilla puolustautua muita eliöitä kohtaan on erittää myrkyllisiä tai pahanmakuisia sekundääriaineita.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat