Henkisyydestä ja sen tasoista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija
risat
Lukekaa allekirjoitus huolella. Toistan: lukekaa allekirjoitus uudelleen..

New age tyyppinen ajattelu ei ole sen kummempaa kuin uskonnotkaan. Samaa henkistä ja yliluonnollista ajattelua.

Vierailija
ennakkoluuloton
[size=150:ehy70azh]Henkisyydestä ja sen tasoista[/size:ehy70azh]

Meistä jokainen on tullut tänne fyysiseen kehoon ja suurin osa unohtanut täydellisesti sen, mitä on oikeasti hengen ja sielun tasolla. Useat kehittyneet sielut eivät ole heränneet tälle tiedolle itsestään, tarkoituksellisesti. Meidän keskuudessamme on siis monia jotka ovat suuria mestareita, tietämättään. Siksi kukaan ei voi tietää kuka kukin on, sillä täällä maan päällä me kävelemme vain roolipuvussa (fyysinen keho) jonka valitseimme tähän elämään tällä kertaa. Kaikki tarkoituksellisesti.

Kun mennään sielun tasolle, siellä kuitenkin on sieluja jotka ovat ehtineet kiertämään planeetan jos toisenkin ja toisia jotka on kiertäneet vähemmän. On täysin päivänselvää että osa nyt vaan on kerännyt enemmän kokemusta. Ei se heistä parempaa tee, sillä jokainen mestari tietää että perästä tulevat saavuttavat saman mestaruuden jonakin päivänä. Jokainen mestari ymmärtää että tie mestaruuteen käy vain auttamalla muita tulemaan mestareiksi, nöyryydellä ja palvelemalla. Ei ole parempia tai huonompia, asiat vain on. Henkisessäkin maailmassa siten on toisia joilla on korkeampi valotaso, ja toisia jotka on vielä alussa. Se vain on näin, asiana neutraali. Onko lukiolainen parempi ihminen kuin yläasteelainen? Ei ole, hän on vain vanhempi ja ehtinyt lukemaan enemmän. Mutta yläasteelainen on kohta jo samassa hänkin. Onko kuudesluokkalainen parempi kuin ekaluokkalainen? Ei, hän on vain vanhempi ja oppinut siis enemmän matematiikkaa ja muita aineita. Kohta ekaluokkalainenkin taitaa ne. Ja kuudesluokkalainen voi opettaa ekaluokkalaista hänen asioissaan, olematta parempi ollenkaan.

Tämä siis henkimaailmassa. On vain tahoja joilla on enemmän valoa kuin toisilla, koska he ovat harjoittelleet pidempään. Ja he auttavat toisia sitten keräämään lisää valoa oman kokemuksensa avulla. Näin he etenevät taas itsekin, auttamalla muita. Miksi he sitten auttavat? Koska on vain Yksi. Auttamalla toista, auttaa itseään.

Se taas mitä on henkimaailmassa, ei päde suoraan fyysiseen maailmaan. Voi olla joku joka tietää paljon asioita koska on ehkä herännyt niitä tutkimaan aiemmin. Mutta vieressä saattaa kuunnella joku, joka on sielutasolla suuri mestari, ei vain vielä herännyt tässä elämässä. Kun näkijä katselee ja kanavoi, hän saattaa tehdä sitä itseään suuremmalle mesterille, koska sielutasolla lupautui auttamaan häntä fyysisessä maailmassa heräämään mestaruuteensa. Näin tämä toimii. Kukaan ei ole parempi, asiat vaan on.

Henkisyys ei ole kilpajuoksu jossa verrataan itseään muihin. Kasvetaan omalla polullamme ja otetaan apu vastaan sitä kautta kun sitä on tulossa. Me jokainen kasvamme ja tarvitsemme tukea toisilta tahoilta, kannustusta eteenpäin. Lukiolainenkin tarvitsee joskus apua matikanlaskuihin yliopistossa olevalta isoveljeltä. Onko heistä toinen parempi ja toinen huonompi? Tuskin.

Moni voi luulla unohtaneensa "tarkoituksensa" miksi tuli, sisin sen kyllä tiedostaa. Suurin este tiedostamiselle tänä aikana lienee tuo shoppailu... jos harjoittaa sitä, tulee tietysti mestariksi siinä asiassa eli halujen mestariksi.

On "sairasta" verrata itseään muihin, sehän on mahdotonta kun on vain yksi.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

ennakkoluuloton: tekstisi on täyttä paskaa, eikä kerro totuudesta yhtään mitään. Totuus on tässä ja nyt, ei missään satumaailmoissa.
Ei ole henkimaailmaa irrallisena materiaalisesta maailmasta. Mielesi luo aistiesi välittämien signaalien perusteella henkimaailman, jonka kuvittelet olevan materiaalinen maailma.
Mielesi luo myös henkisen kuvauksen itsestäsi; egosi. Olet yhtä paljon egosi kuin tuo mielesi luoma henkimaailma on materiaalinen maailma, jota se heijastaa... eli et ole se, mitä ajattelet olevasi, kuten ei todellisuuskaan ole sellainen, millaisena havaitset sen olevan. Kun havaitset jotain, havaitset itsesi havaitsemassa jotain. Ei siis ole havaintoa ilman havaitsijaa; ne ovat yksi ja sama. Miksi siis takertua mielikuviin itsestäsi, haaveisiin ja toiveisiin, kun olet täydellinen juuri sellaisena kuin olet?

Niin, ja omakin tekstini on täyttä paskaa, eikä kerro totuudesta yhtään mitään. Jokaisen pitää selvittää totuus itse. En ymmärrä totuutta, joten minulta sitä on turha tulla kyselemään.
"Dändidändän that's the end."

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Voisiko sanoa että olet olemassa kun omaat mielen ja ajatuksen. Niiden eron voisi määritellä niin, että mieli on alitajunassa eli mieli ottaa virikkeitä ympäristöstä ja kokemuksista, joka johtaa sitten ajatukseen, joka johtaa toimintaan ja sitä rataa....Hengellisyys meissä kaikissa on...joissaki immeisis se jää "heräämättä" täysin. Johtunee juuri tästä suuresta paineesta ja hälinästä tässä maailmassa, ettei kerkiä miettiä mitään muuta ku murehtia..

Vierailija

Ja vielä Ennakkoluulottoman avatariin-> Se pompsahtaa vasemmalta tullessaan keskustaan, sen ei pitäisi mennä niin.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
H423
Voisiko sanoa että olet olemassa kun omaat mielen ja ajatuksen.

Et ole olemassa erillään havainnoistasi. Jos havaitset jotain, se on osa sinua. Sinä olet koko kokemusmaailma; et joku "henki" pääsi sisällä, joka havainnoi ja analysoi tuota kokemusmaailmaa. Tuo "henki", ego, on mielen puolustusmekanismi omaa käsittämättömyyttään vastaan; mieli ei voi ymmärtää olemassaoloaan. Ego luulee ymmärtävänsä itsensä, vaikkei sekään tiedä paskaakaan. Jos luulet ymmärtäväsi jotain itsestäsi, et ymmärrä paskaakaan.

Kaikki hengellisyys palautuu kysymykseen "kuka minä olen?", ja ihmiset luulevat uskontojen vastaavan tuohon kysymykseen, joten he takertuvat dogmeihin ja luulevat "ymmärtävänsä" perimmäisen totuuden kaikesta. Uskonto onkin pakotie ihmisille, jotka välttelevät totuuden kohtaamista sellaisena kuin se on.
Vastaus kysymykseen on jokaisen käsillä, mutta he pakenevat sitä, yrittävät ymmärtää sitä, vaikkei siinä ole mitään ymmärrettävää.

Eräs Kungfutselainen runoilija saapui kerran Zen-mestari Huitangin luokse ja tiedusteli Zenin salaisuutta. Huitang siteerasi Kungfutsen lauseen: "Luuletteko minun kätkevän teiltä jotain, oi oppilaani? Totisesti minulla ei ole mitään salattavaa."
Mestari ei sallinut runoilijan kysyvän enempää ja tämä poistui hämmentyneenä. Jonkin aikaa myöhemmin he olivat yhdessä retkeilemässä vuoristossa. Kun he sivuuttivat kukkivan laakeripensaan, mestari kysyi: "Tunnetteko tuoksun?"
"Kyllä."
"Niin, katsokaas, minulla ei ole teiltä mitään salattavaa."
Ja sillä hetkellä, niin kerrotaan, runoilija valaistui.

Tässä Vasant Swahan, "modernin mystikon" aka. "zen mestarin" aka. "valaistuneen miehen" puhe totuudesta ja siihen matkaamisesta. Tyyppi saattaa vaikuttaa hullulta, mutta se johtuu siitä, että hän ei elä egonsa kautta. Hän elää aidosti sellaisena, kuin hän on; ilman mielikuvia itsestään.
Kuten Swaha sanoo: "matka [totuuteen] ei ole pelkureille. Se on niille, jotka ovat valmiita seikkailuun". Totisesti: jos lähdet etsimään totuutta, sinun täytyy olla valmis kuolemaan. Itsesi ja koko maailmankuvasi kuolemaan.

Helpoiten totuuden kokee, kun istuu hiljaa paikoillaan ja keskittyy hengitykseen ja istuma-asentoon. Tee tätä n. 10-30 min päivässä, niin ehkä alat pikkuhiljaa ymmärtää, että totuus on kaikkialla... ja ei missään. Haha!

Matrix-elokuvien fanit tulevat pitämään totuuden etsinnästä, sillä se on vähän samantapainen juttu. "What is The Matrix?" <=> "Mitä on havaitsemani todellisuus ja oma suhteeni siihen?"

Sinä olet TÄMÄ!

Ja niille, jotka eivät välitä totuudesta ja ovat tyytyväisiä siihen, miten asiat ovat heidän mielissään: hyvä, teidän ei tarvitse vaivat päätänne turhanpäiväisyyksillä.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Itselläni olen huomannut viime aikoina sellaista kiinnostuksen puutetta kaikkeen pintapuoliseen, kun pidän varsinkin sellaista harhana. Jossain määrin se syö motivaatiota tehdä arjen välttämättömyyksiä, tai pysyä sosiaalisena. Pelkään, että vaikutan poissaolevalta, vaikka todellisuudessa pyrin kuitenkin juuri olemaan päinvastaista. Pinnallisella tasolla toimivat ihmiset saattavat kokea seurani ymmärtämättömäksi.

Miten tämän dilemman voi ratkaista? Miten voin vastata esim. lauseeseen: "Onpas kauniin värinen lintu!", kun tiedän värien olevan vaan harhaa, silmän tuottamaa lumetta.

En voi vastata: "Itse asiassa mustavalkosokea ei noita värejä havaitse, ja mistä koskaan voimme tietää, näemmekö tuota lintua samanvärisenä." Koska sen jälkeen olen outo ja tylsä ja ehkä loukkaavakin.

En voi myöskään vastata:"Niinpä on.", kun en välttämättä itse koe enää linnun värejä silmiäni miellyttävänä, tai vaikka koenkin, niin tiedän sen olevan egoni tuottama subjektiivinen harha, jolla ei sinänsä ole mitään merkitystä tai se ei liity todellisuuteen itseensä millään lailla. En voi vastata siten, kuin yhteiskunnan normit olettavat vastaavani, koska silloin valehtelen ja johdan itseäni poispäin "ytimestä". En halua tietoisesti sekoittaa ajatteluani rakentamalla valheellista kuvaa itsestäni ympärilleni.

En voi myöskään olla hiljaa, koska jotain pitää vastata.

Haa, tulipa ainakin silmänlumeelle keksittyä etymologinen selityksenpoikanen itselleni, jos ei muuta. Silmän tuottama lume, harha. Korvanlume, tunnonlume, lume lume lume.

Jotain on, se on varmaa. Mutta mitä se on itsessään, meistä riippumatta, se on se mistä yritän päästä selville, ja se vaatii kyllä äärimmäistä henkistä työskentelyä, ja siihen ei kulttuurien tuottamien sekoittavien käytösnormien noudattaminen auta yhtään.

Vierailija
Wolfram
Ja vielä Ennakkoluulottoman avatariin-> Se pompsahtaa vasemmalta tullessaan keskustaan, sen ei pitäisi mennä niin.

Miten sen mielestäsi pitäisi sitten mennä?

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Armitage
Jotain on, se on varmaa. Mutta mitä se on itsessään, meistä riippumatta, se on se mistä yritän päästä selville, ja se vaatii kyllä äärimmäistä henkistä työskentelyä, ja siihen ei kulttuurien tuottamien sekoittavien käytösnormien noudattaminen auta yhtään.

Joo, yritä ymmärtää, mitä se on! Työskentele henkisesti ja mieti todellisuutta niin paljon, kuin suinkin voit! Mieti mieti mieti! Mitä tämä on? Häh?!

Vain yrittämällä ymmärtää ymmärrät, ettet ymmärrä.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Kun kuolet..mieli ja ajatus sammuu ? Toi zen juttu on ihan mielenkiintoinen, lukenu sitä käsittelevän erään kirjan.

Eipä tuota tartte jaksaa ymmärtää sen koommin kunhan itelle sopivan vastauksen keksii niin ettei sitä tartte enää miettiä ..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat