Yliopistofysiikka vai teknillinenfysiikka?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen kiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta ja nyt pitäisi päättää
jatko-opiskelu paikka lukion jälkeen. Tässä "hieman" kysymyksiä
yliopistofysiikka opiskelijoille/valmistuneille ja teknillisissä
yliopistoissa opiskelijoille/valmistuneille.

1) Mitä eroa on yliopistopuolen fysiikalla ja teknillisellä
fysiikalla? esim. kirjat, kurssit, aihealueet

2) Millaisen pohjan teknillinen antaa työskennellä fysiikan parissa ja
erityisesti mikä/mitkä opintolinja(t) antaa mahdollisimman laajan
tietämyksen fysiikasta?

3) Mitenkä yliopiston sovellettu fysiikka eroaa teknillisen fysiikan
opinnoista? Pätevöittääkö esim. samoihin työtehtäviin? (olen saanut
kuvan, että opinnot eivät eroaisi paljoa...)

4) Mikä on paras tapa valmistautua pääsykokeisiin? Miten pääsitte itse
sisään?

5) Kuinka paljon on opiskelua ruotsiksi ja englanniksi?

6) Voiko teknillisessä saavuttaa yhtä hyvät fysiikan tiedot kuin
yliopistossa?

7) Mitä aloja voisitte suositella omien kokemustenne perusteella?

Haluaisin erityisesti kuulla kokemuksiin perustuvia tietoja enkä
mitään sanomatonta tietoa, jota löytyy oppilaitosten netti sivuilta.

Kiitos etukäteen!

Sivut

Kommentit (38)

Vierailija

Itse samankaltaisessa tilanteessa olen. Yliopistoon olen päättänyt mennä, mutta vaikea päättää mennäkö lukemaan fysiikkaa vai teoreettista fysiikkaa.

Mitkä ovat suurimmat erot fysiikan ja teoreettisen fysiikan välillä

Vierailija

Otaniemessä tehtiin aikoinaan tutkimus mihin valmistuneet teknillisen fysiikan DI:t sijoittoivat töihin. Parin vuoden aikana vain kaksi sijoittui samaan työhön ja kaikki muut olivat etsineet omanlaisensa työn. Nämä kaksi samaan työhön menneet olivatkin sitten lähteneet lähetyssaarnaajiksi Namibiaan. En ole varma onko tuo vain urbaani legenda, mutta kuvaa kyllä hyvin fyysikoiden työnkuvien kirjavuutta.

Suosittelen teille, että otatte itse selvää eri suuntautumisvaihtoehdoista. Painukaa työkkäriin tai kirjastoon ja kysykää sieltä hakuoppaita ym. Niistä löytyy kyllä hyvinkin tarkkoja tietoja eri koulutusohjelmista.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
barocount
Olen kiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta ja nyt pitäisi päättää
jatko-opiskelu paikka lukion jälkeen. Tässä "hieman" kysymyksiä
yliopistofysiikka opiskelijoille/valmistuneille ja teknillisissä
yliopistoissa opiskelijoille/valmistuneille.

1) Mitä eroa on yliopistopuolen fysiikalla ja teknillisellä
fysiikalla? esim. kirjat, kurssit, aihealueet




En tiedä osaako eroja kukaan sanoa objektiivisesti, ellei ole opiskellut molemmissa paikoissa, mutta suurin ero lienee se, että TKK:lla valmistuu enemmän ammattiin, ja osa opeista soveltuu suoraan teollisuuden tarpeisiin. Käsitykseni mukaan yliopistolla on hieman enemmän teoriaa, ja täten syvällisempää opiskelua.

barocount
2) Millaisen pohjan teknillinen antaa työskennellä fysiikan parissa ja
erityisesti mikä/mitkä opintolinja(t) antaa mahdollisimman laajan
tietämyksen fysiikasta?



Nimenomaan fysiikasta antaa laajan tietämyksen TKK:lla teknillinen fysiikka, lisäksi perusopintojen laaja oppimäärä (hieman enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa). Lisäksi mm. konetekniikan osastolla on paljon fysiikkaa, mutta tämä on enemmän käytäntöön liittyvää; mm. materiaalitekniikkaa, lujuusoppia, virtausmekaniikkaa, termodynamiikkaa yms... Riippuu hieman, minkälaista fysiikkaa tarkoitat?

barocount
3) Mitenkä yliopiston sovellettu fysiikka eroaa teknillisen fysiikan
opinnoista? Pätevöittääkö esim. samoihin työtehtäviin? (olen saanut
kuvan, että opinnot eivät eroaisi paljoa...)



Eiköhän sitä molemmista valmistuttuaan tutkijaksi pääse, mikä työtehtävä on mielessäsi?

barocount
4) Mikä on paras tapa valmistautua pääsykokeisiin? Miten pääsitte itse
sisään?



TKK:lle pääsee sisälle pitkälti lukion pitkän matematiikan ja fysiikan kertaamisella. Derivoinnin ja integroinnin soveltavat tehtävät kannattaa omaksua, samoin fysiikka mekaniikasta sähköoppiin.

barocount
5) Kuinka paljon on opiskelua ruotsiksi ja englanniksi?



Ruotsiksi ei käsittääkseni yhtään, ellet niin halua. Lähes kaikki materiaali on käytännössä englanniksi, opetuskieli (luennot) eivät niinkään.

barocount
6) Voiko teknillisessä saavuttaa yhtä hyvät fysiikan tiedot kuin
yliopistossa?



Tieteellistä tutkimusta sielläkin harjoitetaan, joten miksi ei. En osaa vastata yliopiston puolesta.

barocount
7) Mitä aloja voisitte suositella omien kokemustenne perusteella?



Jos ura teollisuuden insinööritehtävissä kiinnostaa, konetekniikka on varma valinta. Jos enemmän haluat tutkijan uralle, teknillinen fysiikka tai yliopisto lienee parempi vaihtoehto.

barocount
Haluaisin erityisesti kuulla kokemuksiin perustuvia tietoja enkä
mitään sanomatonta tietoa, jota löytyy oppilaitosten netti sivuilta.

Kiitos etukäteen!

Itse valmistuin DI:ksi konetekniikan osastolta, ja työllistyin opintojani vastaaviin työtehtäviin jo ennen tätä. Pääaineiden kirjo on laaja, josta löytyy varmasti jotakin kaikille tekniikasta kiinnostuneille, eikä työllistyminenkään liene ongelma. Fysiikka on kuitenkin paljolti käytäntöön ja suunnitteluun sovellettua, lähinnä työkaluja, eikä mitään "uuden tuntemattoman selvittämistä", mitä jotkut uudet opiskelijat luulevat fysiikan opiskelun olevan. Jos janoat enemmän ja enemmän opittavaa nimenomaan fysiikasta (ja matematiikasta) ja rahkeesi tähän riittävät, niin sitten TFY tai YO on sinulle parempi vaihtoehto.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Sarmal
Itse samankaltaisessa tilanteessa olen. Yliopistoon olen päättänyt mennä, mutta vaikea päättää mennäkö lukemaan fysiikkaa vai teoreettista fysiikkaa.

Mitkä ovat suurimmat erot fysiikan ja teoreettisen fysiikan välillä

Sitä ei tarvitse heti päättää. Voit muutaman vuoden katsella tilannetta, kun otat kuitenkin molemmilta suuntauksilta pakolliset peruskurssit. Sen jälkeen on jo vähän hajulla kumpi miellyttää enemmän. Ongelman siinä vaiheessa on sitten lukemattomat suuntausvaihtoehdot...

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Kokonaisuudessaan Yliopistossa lienee hieman laajempi ja ennen kaikkea syvällisempi kurssien tarjonta kuin TKK:n teknillisessä fysiikassa. Esimerkiksi suhteellisuusteoriaa ei TKK:lla juurikaan luennoida, jostain kosmologiasta tai tähtitieteestä nyt puhumattakaan. Joten jos fysiikka itsessään kiinnostaa(eikä sovellukset) ja haluat oikein kunnon hc-tutkijaksi, niin sitten vaan yliopistolle lukeaan teoreettista fysiikkaa. TKK:n insinöörimäisempi(?) koulutus antaa taasen kenties paremmat eväät yritysmaailmaan ja isoihin liksoihin. Tosin eiköhän se TKK:kin opetus ole useimpien mielestä ihan tarpeeksi teoreettista .

Yliopistossa voi lukea toki myös "pehmeämpää" fyssaa ja erikoistua vaikkapa laskennalliseen fysiikkaan, joka on puhtaasti soveltavaa tiedettä. Ainakin HY:ssa on myös mahdollista lukea mm. meteorologiaa tai geofyssaa, jotka ovat hyvinkin soveltavia ja poikkitieteellisiä fysikaalisten tieteiden osa-alueita.

Itse valitsin aikanaan yliopiston, koska minua miellytti ennen kaikkea siellä oleva suurempi "akateeminen vapaus". En ollut nimittäin ihan varma haluanko teoreetikoksi, tähtitieteilijäksi, matemaatikoksi vai miksi.

Vierailija

Olbe voisitko kertoa enemmän konetekniikasta, koska myös se kiinnosta.
Onko se lähinnä koneiden suunnittelua vai rakentamista? Miten siinä hyödynnetään fysiikkaa? Minkälaisiin työtehtäviin konetekniikan DIt suuntautuvat? Mukavaa kun on auttavaista porukkaa...

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Sellaista huhua kuulin äitini eräältä tuttavalta, joka on aikoinaan opiskellut teoreettista fysiikkaa, että teoreettista fysiikkaa lukemaan aikovan kannattaa opiskella myös soveltavaa matematiikkaa... muuten voi kuulemma tulla kuumat paikat matematiikan suhteen.

Itse olen menossa näillä näkymin Helsinkiin lukemaan teoreettista vuonna 2008, hetimiten intin jälkeen. Opiskelupaikka on onneksi jo varmistunut.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Itse valitsin TKK:n ja teknillisen fysiikan, koska en oikein osannut päättää vielä lukion jälkeen kiinnostaako matematiikan vai fysiikan opiskelu enemmän. Täällä on kyllä saanut loistavasti yhdistettyä molemmat aineet opintojen alusta asti, enkä ole valintaani katunut. Tfyllä kaikki lukevat vähintään kaksi vuotta laajaa matematiikkaa ja puolitoista vuotta fysiikkaa, sitten saa valita fysiikan, matikan ja systeemianalyysin väliltä. Matematiikan opiskelu on ehkä vähän perusteellisempaa ja laaja-alaisempaa kuin teoreettisessa fysiikassa, jossa käsittääkseni matikan opiskelu painottuu hyvin vahvasti fysiikassa tarvittaviin menetelmiin. Korjatkaa jos olen väärässä.

Toinen syy valintaani oli, että arvelin työllistymisen olevan melko lailla helpompaa tkk:lta kuin lipastolta, mutta eipä se siitä koulusta loppujen lopuksi niin paljoa ole kiinni. Tosiaan yleistä suhteellisuusteoriaa ja kosmologiaa tkk:lta ei löydy, koska kyseessä on kuitenkin tekniikan alan yliopisto. Mutta ainahan voit ottaa sivuaineesi yliopistolta

Vierailija

Oleelliset onkin jo vastattu, mutta vielä...

Sarmal

Mitkä ovat suurimmat erot fysiikan ja teoreettisen fysiikan välillä

Fysiikka ja teoreettinen fysiikka ovat kumpikin periaatteessa ihan sitä samaa fysiikkaa. Erona on se, että kokeilijat orientoituvat nimenomaisesti kokeelliseen tutkimukseen, teoreetikot taasen muodostamaan teorioita havaintojen pohjalta ja ennustamaan havaintoja teorioiden pohjalta. Tai näin siis toisen vuoden teoreetikko-opiskelijan näkökulmasta.

Derivan väitteeseen siitä, että teoreettisen fysiikan matematiikassa opiskelu painottuu vahvasti fysiikassa tarvittaviin menetelmiin, täytyy todeta hänen olevan oikeassa. Osaston professoreiden yleinen mielipide (havainto kesätyöpaikkaa hakiessa huomattu) tuntuu juuri olevan se, että abstraktia matematiikkaa ei ylimäärin pitäisikään opiskella, koska se vie helposti huomion oleellisesta eli fysiikasta. Kuitenkin matikan laitoksen kursseilla on vaivatonta käydä, jos niin huvittaa ja FyMMeilläkin käydään varsin monipuolisesti asioita läpi, vaikkakin vähemmän tarpeelliset usein ohitetaan pikavauhtia.

Vierailija
Matematiikan opiskelu on ehkä vähän perusteellisempaa ja laaja-alaisempaa kuin teoreettisessa fysiikassa, jossa käsittääkseni matikan opiskelu painottuu hyvin vahvasti fysiikassa tarvittaviin menetelmiin

Tämä pitänee tosiaan paikkaansa, niin kuin joku jo mainitsikin. Teoreetikot lukevat Yliopistolla MAPU:t ja FYMM:t, joiden sisällöt ovat oikeastaan pelkkää analyysiä.

Monet kyllä lukevat kursseja ahkerasti myös matikan laitoksen puolelta, mutta mitenkään pakollista tämä ei ole, eikä välttämättä edes hyödyllistä.

Vierailija
Spede
Matematiikan opiskelu on ehkä vähän perusteellisempaa ja laaja-alaisempaa kuin teoreettisessa fysiikassa, jossa käsittääkseni matikan opiskelu painottuu hyvin vahvasti fysiikassa tarvittaviin menetelmiin



Tämä pitänee tosiaan paikkaansa, niin kuin joku jo mainitsikin. Teoreetikot lukevat Yliopistolla MAPU:t ja FYMM:t, joiden sisällöt ovat oikeastaan pelkkää analyysiä.

Monet kyllä lukevat kursseja ahkerasti myös matikan laitoksen puolelta, mutta mitenkään pakollista tämä ei ole, eikä välttämättä edes hyödyllistä.

Kuinka analyysin sitten määrittelee, mutta FyMM III näyttäisi keskittyvän joukko-oppiin, topologiaan ja differentiaaligeometriaan. Eli vähän muutakin. Mapulla jonkin verran linistä, mutta muutoin Mapu ja FyMM I-II tosiaan puhtaasti analyysiä.

Vierailija
Macho Grande

Kuinka analyysin sitten määrittelee, mutta FyMM III näyttäisi keskittyvän joukko-oppiin, topologiaan ja differentiaaligeometriaan. Eli vähän muutakin. Mapulla jonkin verran linistä, mutta muutoin Mapu ja FyMM I-II tosiaan puhtaasti analyysiä.

Mainittakoon tähän, että mapun jälkeen suoritettavat fymmIa,Ib ja IIa
ovat vielä helpohkoja kursseja mutta IIb jo hieman vaativampi.

FymmIII:sta nyt puhumattakaan.

Tämä siis henkilökohtaisena mielipiteenä.

Vierailija

Valitsipa minkä tahansa linjan, ilman vektorianalyysiä ei edistystä tule. Pitkälle fysiikassa riittävä vektorianalyysi ei vaadi lukion tietoja ylittäviä alkutietoja. Jos haluaa oppia vektorianalyysin nautinnollisesti, sen voi ihan itse opiskella Schaum`s outline series -sarjaan kuuluvasta kirjasta Vector Analysis, jossa on todella hyvin asiaan johdattava teoria sekä satoja selkeästi ratkaistuja esimerkkejä. Se kuului ennen teoreettisen fysiikan approon. Roottorit, Stokesin lauseet, sylinterikoordinaatistot tai muut sellaiset eivät enää sen jälkeen pelota. Ja fysiikassa niitä tarvitaan aina.

Pienimmän vaikutuksen periaate ja siitä johdettavissa oleva Lagrangen funktio (joissakin esimerkkitapauksissa) pitäisi olla tuttu ennen opintojen alkua, koska kaikki fysiikka viime kädessä ohjautuu niistä. Ja tietysti maailmankaikkeuden (ja mm. supratilailmiöiden) perusorganisaattori, Goldstonen bosoni, josta saa otteen jo lukion matematiikalla.

Itseluottamusta nostaisi, jos hallitsisi Schrödingerin yhtälön ratkaisut muutamissa yksinkertaisimmissa perustapauksissa.

Maailma pitäisi opetella näkemään suureiden verkostona, jonka jokaisessa tapahtumassa ja ilmiössä kaikki luonnon peruslait ovat jo vaikuttamassa.

Tässä muutamia niistä "hyvistä neuvoista", jollaisia olisin toivonut voivani saada, jos joskus olisin vakavissani ollut lähtemässä opiskelemaan fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa tai teknillistä fysiikkaa.

Vierailija
barocount
Olen kiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta ja nyt pitäisi päättää
jatko-opiskelu paikka lukion jälkeen. Tässä "hieman" kysymyksiä
yliopistofysiikka opiskelijoille/valmistuneille ja teknillisissä
yliopistoissa opiskelijoille/valmistuneille.

Kovin ovat laajat kysymyksesi. Mutta, kun tuo fysiikka sinua todella kiinnostaa, niin ehkä kannattaisi lähteä likkeelle siitä minkälaista ammattia itsellesi opiskelujen jälkeen haet!

Kuten jo on käynyt ilmi, fyysikko voi toimia mitä moninaisimmissa ammateissa. Mutta, tässä muutama tavallisimmista:

- Tutkija, korkeakoulussa tai valtion tai yksityisessä laitoksessa.
- Opettaja keskiasteella tai siitä ylöspäin.
- Teollisuusfyysikko.
- Geofyysikko.
- Sairaalafyysikko
- Radiologian fyysikko.
- ...

Noihin kahteen viimeksimainittuun tarvitaan vielä valtiovallan säätämät lisäopinnot mahdollisine lisätutkintoineen.
Itse voin kokemukseni perusteella todeta, että Suomessa on yhä kasvava puute pätevistä sairaalafyysikoista. Nykyinen porukka alkaa ikääntyä ja jatkajia ei ole tullut toivottuun tahtiin! Tilanne alkaa jopa kohta olla melkoisen kriittinen - kuka kalibroi mm. tomografit, röntgenit, radiokemialliset vehkeet kuten hiukkaskiihdyttimet? Puhumattakaan siitä, että kuka ne yleensäkin pitää turvallisessa toimintakunnossa!

Vierailija
derz
Sellaista huhua kuulin äitini eräältä tuttavalta, joka on aikoinaan opiskellut teoreettista fysiikkaa, että teoreettista fysiikkaa lukemaan aikovan kannattaa opiskella myös soveltavaa matematiikkaa... muuten voi kuulemma tulla kuumat paikat matematiikan suhteen.

Itse olen menossa näillä näkymin Helsinkiin lukemaan teoreettista vuonna 2008, hetimiten intin jälkeen. Opiskelupaikka on onneksi jo varmistunut.

Hyvä tietää tuokin.. Suunnilleen samat on muuten suunnitelmat minullakin joten näemme sitten siellä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat