Kultainen luku?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Luin tiede lehdestä tai tieteenkuvalehdestä kultaisesta luvusta, johon törmätään usein luonnossa ja muuallakin.

Muistaakseni esim. kukkien terälehdistä saadaan jonkin laskutoimituksen avulla tämä mystinen luku.

En löytänyt netistä mitään aiheeseen liittyvää, mutta kovasti mielenkiintoni on herännyt.

Eli kaikki mahdollinen informaatio tähän!

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Wikipedia, fii: "Fiillä voidaan tarkoittaa myös lukua 1,618..., jota pidetään maailmankaikkeuden yleisimpänä lukuna. Se löytyy tietyllä tavalla laskettuna muun muassa kultaisesta leikkauksesta (kuten alla on mainittu), ruusun terälehdistä, Madonnan valtaistuimesta, mustan aukon pyörimisnopeuden laskemiseen käytettävästä kaavasta ja monesta muusta."

'Tietyllä tavalla laskettuna' eli valitaan sopivat laskutoimitukset, niin suunnilleen mistä tahansa saadaan kyllä kyseinen luku kaivettua. Ei ole minusta mitään mystistä.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Edu
'Tietyllä tavalla laskettuna' eli valitaan sopivat laskutoimitukset, niin suunnilleen mistä tahansa saadaan kyllä kyseinen luku kaivettua. Ei ole minusta mitään mystistä.

Tuo "kultainen suhde" näyttää kuitenkin olevan jotain ominaista luonnolle ja matematiikalle itselleen, joten ei sitä mielestäni pidä olankohautuksella ohittaa.
Se löytyy mm. Mandelbrotin joukosta ja luonnon geometrisista rakennelmista, kuten eräiden nilviäisten kuorista.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
risat
Kokeile kultainen leikkaus -hakusanalla johan tärppää

1,1,2,3,5,8,13 suhdeluku noin 1,618

Aaaa. Fibonaccin luvut. Kiitos lisätiedoista, nyt löytyykin jo paljon paremmin.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Eikös kultainen leikkaus ollut myös se kun jakaa janan sellaisiin kahteen osaan, joista lyhyemmän suhde pitempään on sama kuin pitemmän suhde koko janaan? Ja se suhde on silloin tuo 1,618?

くそっ!

pöhl
Seuraa 
Viestejä875
Liittynyt19.3.2005
Ronron
Eikös kultainen leikkaus ollut myös se kun jakaa janan sellaisiin kahteen osaan, joista lyhyemmän suhde pitempään on sama kuin pitemmän suhde koko janaan? Ja se suhde on silloin tuo 1,618?

Jaa. Mietitääs. Lyhyemmän suhde pitempään on alle 1. Pitemmän suhde koko janaan on >=1. Eipä tuollaista jakoa ole olemassa, ellei lyhyempi jana ole sama kuin pitempi jana.

Vierailija
Puuhikki
Ronron
Eikös kultainen leikkaus ollut myös se kun jakaa janan sellaisiin kahteen osaan, joista lyhyemmän suhde pitempään on sama kuin pitemmän suhde koko janaan? Ja se suhde on silloin tuo 1,618?

Jaa. Mietitääs. Lyhyemmän suhde pitempään on alle 1. Pitemmän suhde koko janaan on >=1. Eipä tuollaista jakoa ole olemassa, ellei lyhyempi jana ole sama kuin pitempi jana.

Otappa janaksi 2618 osaan jakautuva jana!!!

Savor

;):)

Vierailija

Aikanaan koulussa opettaja meille opetti piirtämään niin,että kultaiseen leikkaukseen tuli se piirroksen keskeisin ja merkittävin paikka. En enää muista miten se silloin määriteltiin, mutta arvelisin sen tulevan pisteeseen 1/1,618 mitattuna paperin pituudesta ja leveydestä.

Siitä tuleekin se pitemmän ja lyhemmän sivun suhde.

1/1,618 saadaan 0,618
siitä sitten 0,382......yht 1
edelleen 0,236......yht.0,618
ja 0,146......yht 0,382
jne
Siis jaetaan aina 1,618 :lla.

Vierailija

Pitäisi olla olemassa näyttelyitä kiertänyt taulu , johon on "maalattu" tämä piste. Siis ainoastaan tämä piste. Nimeä en tiedä.

Vierailija
derz
Edu
'Tietyllä tavalla laskettuna' eli valitaan sopivat laskutoimitukset, niin suunnilleen mistä tahansa saadaan kyllä kyseinen luku kaivettua. Ei ole minusta mitään mystistä.

Tuo "kultainen suhde" näyttää kuitenkin olevan jotain ominaista luonnolle ja matematiikalle itselleen, joten ei sitä mielestäni pidä olankohautuksella ohittaa.
Se löytyy mm. Mandelbrotin joukosta ja luonnon geometrisista rakennelmista, kuten eräiden nilviäisten kuorista.

Miten kiihtyvä työntyminen ja paineen vaihtelu vaikuttaa esim. viestisi kuvassa olevaan nilviäiseen kasvuun?

Nilviäisestä itsestään avautuu energia-aaltoja, jotka saavat nilviäisen ympärillä olevista energiakimpuista avautumaan energiaa kohti nilviäistä ja näin tietty paine kohti nilviäistä.

Mikä kohta saa ensin alun ja miten paineen vaihtelu vaikuttaa sitä seuraavien kasvuun?

Savor

;):)

Wemmelsaari
Seuraa 
Viestejä9
Liittynyt26.1.2014

"
Tarkimmissa riimusauvoissa oli jo varhain myös uuden kuun syntymää ilmoittavat
19 erilaista riimukirjainta, joista kukin oli voimassa vuoden kerrallaan. Alimmassa ri
-
vissä olevat kuun riimut eli ”kultaiset luvut” toistuivat kukin 29 ja 30 vuorokauden
välein ja muodostavat näin kuun vaiheiden 29,5 vrk kierron. 19 vuoden kuluttua kuu
syntyy jälleen samoina päivinä, joten myös nämä merkit olivat voimassa vuosisadasta
toiseen.
Kirkko käytti kultaisten lukujen järjestelmää määrittääkseen pääsiäisen paikan. Sen
lisäksi, että osasi ajoissa pitkien matkojen takaa laskiais-, pääsiäis- ja helluntaikirk
-
koon, kansa hyötyi kuun merkeistä myös siksi, että monet työt ennen vanhaan ajoi
-
tettiin joko kasvavan tai vähenevän kuun mukaan."
http://almanakka.helsinki.fi/images/arkisto/riimusauvat/B1-Riimusauva-artikkeli.pdf

JPI
Seuraa 
Viestejä23774
Liittynyt5.12.2012

Jana jaettu kahteen osaan, joiden pituudet a ja b

(a+b)/a = a/b => b^2+ab = a^2 <=> a^2-ab-b^2 = 0 <=> a= (b+-sqr(b^2+4b^2))/2 = (1+-sqr(5))b

siis kutainen suhde a/b= (1+sqr(5))/2, jossa vain + merkki neliojuuressa otettu huomioon.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä13404
Liittynyt16.2.2011

1/£ = £-1

£×£ = £+1

£×£×£ = £×£+£ = 2£+1

£^4 = 3£+2

£^5 = 5£+3

£^6 = 8£+5

...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat