Suuret nälkävuodet ja kala

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedia:
”Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 oli Suomen viimeisin laajamittainen nälänhätä. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä se tappoi jopa 15% väestöstä…”

Ajan saatossa joku asia jää harmittamaan tiedon puutteen takia. Tässä minulla on yksi sellainen.

Tutustuin erääseen Karjalan siirtosuomalaiseen kalastusharrastuksen yhteydessä. Hänen pravurijuttunsa oli tiedottaa lähipiirille, kuinka sisäsuomalasia kuoli turhan paljon suurten nälkävuosien aikana sen takia, etteivät he osanneet pyydystää kalaa runsaskalaisista vesistöistä. Karjalaiset hallitsivat tuon taidon ja heidän kuolleisuus nälkävuosina nälkään oli sen vuoksi huomattavan vähäistä.
Tukevatko historiantutkimukset tuota väitettä?

Sivut

Kommentit (36)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Kalavedet olivat tiukasti rajattuja haltijoidensa käyttöön. Nälänhätä ei koskenut koko väestöä, vaan lujimmilla oli tilaton ja muu vähävarainen väestö.

Kalastustaito ei ollut karjalaisten erikoisalaa.

Vierailija
markent
Tutustuin erääseen Karjalan siirtosuomalaiseen kalastusharrastuksen yhteydessä. Hänen pravurijuttunsa oli tiedottaa lähipiirille, kuinka sisäsuomalasia kuoli turhan paljon suurten nälkävuosien aikana sen takia, etteivät he osanneet pyydystää kalaa runsaskalaisista vesistöistä. Karjalaiset hallitsivat tuon taidon ja heidän kuolleisuus nälkävuosina nälkään oli sen vuoksi huomattavan vähäistä.
Tukevatko historiantutkimukset tuota väitettä?

Juttu on täyttä huttua. Kaikkien suomalaisten ravinnon perusta, myös karjalaisten, oli jonkin sortin vilja. Koko 1860-luku oli tosi kylmä ja kun pari pahaa katoa seurasi peräkkäisinä vuosina ja talvi tuli varhain, rajuna ja pitkänä, niin sitten alkoi nälkä ahdistella miestä hilpeää.

Sydäntalvena kalaa ei silloisella tekniikalla pahemmin pyydetty ja kuolleisuus Karjalaisten keskuudessakin oli ainakin tilastojen mukaan suunnilleen yhtä suuri kuin muuallakin, jopa isompikin, alueittain jopa 20 %. Monet tutkijat ovat arvioineet myös vesistöjen olleen ylikalastettuja kuten myös riistakannan olematon (tunnetuin esimerkki lähes sukupuuttoon pyydetty hirvi). Silloin käy heikosti. Kylmän talven takia kevätkalastus viivästyi.

Yleensäkin aika omituinen väite, että järvisuomen alueen väestö ei olisi osannut tarpeen vaatiessa kalastaa.

Nälkävuosista on aika paljon tutkimusta. Niistä kyllä selviää, että talven tullessa ankarana varhain syksyllä toisena pahana katovuonna, niin oli selvää, että nyt on piru irti. Hallitus yritti liian myöhään hankkia hätäapuna viljaa naapurimaista, mutta varhainen talvi esti merikuljetukset. Viikatemies oli valmiina ja mitään ei ollut oikeastaan tehtävissä. Tilanteen painajaismaisuus ei nykyisin aina oikein hahmotu.

Esimerkiksi jopa sisäsuomesta pyrittiin Jäämeren rannalle kuuluisaa "meripeltoa kyntämään". Tuntureiden yli selvinneet löysivät avoimen veden ja kalaa. Mitään tietoa siitä, kuinka paljon kuoli matkalla kaamoksessa hirveässä pakkasessa tiettömään syvään lumeen, ei ole. Hirvittävässä kunnossa olleista suomalaisista pakolaisista ja ilmeisesti pororaitojen jälkiä sokkona seuranneista kuolleeksi paleltuneista lapsista kerrottiin vielä sata vuotta myöhemmin tarinoita Enontekiöllä ja Utsjoella, siis 1960-luvulla.

Vierailija

Tästä tuliki mieleen että kerran erästä piianpeiliä entisöidessäni
sen sisältä paljastui seuraavanlainen kirjoitus:

Juhannusaatto 1865.
Järvi on jäässä. Kappa kauroja maksaa 5 kopeekkaa.
Jumala meitä auttakoon.

edit. typo

Vierailija

Kun kaksi katovuotta on peräkkäin, niin luonnollisesti myös eläimien ruokailu on heikkoa ja sitä mukaa riistaa vähän. Kylmä kesä ja aikainen talvi pitivät varmaan myös kalakannat heikkona.

Jossain katovuosien historiassa on ihmetelty sitä, kuinka huonosti suomalaiset hyödynsivät metsäsieniä. Tai itseasiassa ovat aina olleet epäluuloisia sienien suhteen; ruokasieniä ei ole tunnettu, eikä käytety. Olisiko tämä jokin muistiperimässä kulkenut vaistomainen ennakkoluulo?

Vierailija
Fox
Tästä tuliki mieleen että kerran erästä piianpeiliä entisöidessäni
sen sisältä paljastui seuraavanlainen kirjoitus:

Juhannusaatto 1865.
Järvi on jäässä. Kappa kauroja maksaa 5 kopeekkaa.
Jumala meitä auttakoon.

edit. typo

Toimititko tiedon jonnekin? Paikkakuntasi arkisto varmasti haluaa tiedon talteen. Tuo on tärkeä mikrohistoriallinen löytö.

Tuo on kuvaava tieto. Jäät järvissä juhannuksena ja seuraava talvi oli vielä ankarampi. Sitä seuraava vielä pahempi.

Monet tutkijat ovat arvioineet ihmisten yhteisöllisyyden säästäneen kaikkein pahimmalta kuolleisuudelta. Pakolaisille tarjoiltiin olkivelliä, jos muuta ei ollut, ja pohjoisessa poronluista keitettyä lientä. Ei ne hätäruuat oikein nykyisen ravitsemusoppien mukaisia olleet, mutta ne ja ihmisten paljon kuvattu halu auttaa muita taisivat pelastaa aika monen hengen.

On toki kuvauksia törkeistä koronkiskureista ja suoranaisista roistoista, jotka jopa murhasivat ihmisiä lämpimien vaatteiden takia ja myivät niitä eteenpäin. Oikeus käytti aika ankaraa kättä selvitellessään asioita. Karkotuksia, häkkituomioita ja sakkoja jaeltiin käräjien käynnistyttyä kesällä 1868 aika reippaasti. Kuolemantuomion uudelleen käyttöönottoa kuulemma harkittiin poikkeusolojen takia. Aika monelle nälkiintyneelle tuomitulle Siperian karkoitus oli kuitenkin varmaan käytännössä sama asia.

Vierailija

Eipä tullut mieleen toimittaa sitä mihinkään.
Itse esine lienee vielä tallessa, täytyypä kysäistä omistajalta.

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Liittynyt8.9.2006
markent

Tukevatko historiantutkimukset tuota väitettä?

Sukuni hoistoriaa tutkiesamme saimme selville, että esi-isämme olivat sekä isän, että äidin puolelta siirtyneet Pohjois-Savosta Lappiin juuri nälkävuosina nälkäkuolemaa pakoon. Siellä oli riistaa, poroa ja kalaa tarjolla niin että porukka selvisi hengissä. Petusta saivat C-vitamiinin.

Jossain historiikeissa on mainintaa myös siitä, että rannikkoseutua ei nälänhätä myöskään koetellut samaan tapaan kuin Sisä-Suomea ja juuri kalastuksen vuoksi. Ehkä ne myös trokasi rannikolle viljaa Keski-Euroopasta.

Savolaisten ja keskisuomalaisten kalastustaidoista en osaa sanoa mitään. Mutta ei kalsajiksikaan hetkessä siirrytä muista ammateista. Ensinnäkin jo pyyntivälineet maksoi ja niiden teko vei aikaa. Ja vaatii se kalastus taitoakin - jos nyt vesioikeuden haltijat edes päästi kala-apajilleen.

Vierailija
Bomt Kneder
Sydäntalvena kalaa ei silloisella tekniikalla pahemmin pyydetty...

Anteeksi jos puutun pikkuseikkoihin mutta ei kai talvikalastuksen tekniikka ole paljoa muuttunut? Tarvitaan kirves, tuura ja verkko. Kelirikon aikana sitten hankalampaa.

Korjaa jos olen väärässä mutta minulla on mielikuva, että ainakaan Turun ja Ahvenanmaan saaristoa eivät nälkävuodet pahasti koetelleet juuri virkeän kalastuselinkeinon vuoksi. Viljan vähetessä kala korvasi leivän.

Vierailija

Entäpä Ukrainan valtavat viljavarat? Olisivatko ne voineet pelastaa ihmisiä?
Siperiassa oli myös paljon hyvää maata viljeltäväksi ja sitä myöten peltoja.

Venäjällä oli varmasti myös paljon viljaa huolimatta nälästä vai oliko Venäjällä tuolloin nälänhätää?

Vierailija
Aatos
Bomt Kneder
Sydäntalvena kalaa ei silloisella tekniikalla pahemmin pyydetty...



Anteeksi jos puutun pikkuseikkoihin mutta ei kai talvikalastuksen tekniikka ole paljoa muuttunut? Tarvitaan kirves, tuura ja verkko. Kelirikon aikana sitten hankalampaa.

Korjaa jos olen väärässä mutta minulla on mielikuva, että ainakaan Turun ja Ahvenanmaan saaristoa eivät nälkävuodet pahasti koetelleet juuri virkeän kalastuselinkeinon vuoksi. Viljan vähetessä kala korvasi ravinnon.

Hmm. Minun tietojeni mukaan sisäsuomessa talvikalastus ei ollut sydäntalvella 1800-luvulla mitenkään laajamittaista ja syyksi on esitetty sen aikainen huono teknologia.

Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa selvisivät monesta syystä. Suomen lauhkein ilmasto suojasi pahimmilta kadoilta, kalaa oli kesällä säilöttäväksi asti ja talonpoikaispurjehduksella saatiin viljaa meren takaa.

Vierailija
Joker

Venäjällä oli varmasti myös paljon viljaa huolimatta nälästä vai oliko Venäjällä tuolloin nälänhätää?

Jos olisikin ollut, milläs sen olisi Suomeen kuljettanut, kun meri oli jäässä?

Vierailija
meikämie
Joker

Venäjällä oli varmasti myös paljon viljaa huolimatta nälästä vai oliko Venäjällä tuolloin nälänhätää?




Jos olisikin ollut, milläs sen olisi Suomeen kuljettanut, kun meri oli jäässä?
Eiköhän se hätä ollut koko pohjoisella pallonpuoliskolla, niin idässä kuin lännessäkin.

Onko tutkittu mikä tuollaisen pienen jääkauden aiheutti?

Vierailija
Bomt Kneder

Hmm. Minun tietojeni mukaan sisäsuomessa talvikalastus ei ollut sydäntalvella 1800-luvulla mitenkään laajamittaista ja syyksi on esitetty sen aikainen huono teknologia.

Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa selvisivät monesta syystä. Suomen lauhkein ilmasto suojasi pahimmilta kadoilta, kalaa oli kesällä säilöttäväksi asti ja talonpoikaispurjehduksella saatiin viljaa meren takaa.

Isäni asuu talonpoikaiskartanossa Varsinais-Suomessa ja kartanon historia kertoo myös paljon nälkävuosista. Kato toi sisämaasta, mm. Pohjanmaalta miehiä ruoan perässä työntekoon. Väki etelän rannikoiden tuntumassa, varsinkin siis tilalliset saivat ruokapalkalla raavaita miehiä töihin. Talonpoikaiskartanoon rakennettiin iso kivinavetta ja pari torppaa Pohjanmaalaisten voimin. Saivat palkaksi sitten kalaa, tuontiviljaa vähemmän.

Vierailija

Tiedän kirkonkylän, jonka seurakunnalta vaadittiin jälkikäteen korvausta siitä, että se oli suurten nälkävuosien aikana antanut jauhoja maata vastaan.
Seurakunta rakennutti kyseiselle maalle kirkon.
Hädänalaista tilaa hyväksi käytetty hävisi kaupan mitätöimisestä käydyn oikeuskäsittelyn

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat