Seuraa 
Viestejä8643

Minusta tavallinen hehkulamppu kaipaa vielä kehittämistä. Varsinkin nyt kun meillä ei niitä kielletäkään.

Kuka keksii parhaimman hehkulangan vaihtajan. Kaksi sarjaa olisi tarjolla. Eli automaattinen vaihtaja ja käsityötä vaativa vaihtaja. Tietenkin hintavaikutus tulee olla vähäinen lampun muutenkin edullisen hinnan takia. Näin saataisiin mainio lasikuori käytetyksi moneen kertaan.

Aloitan, jotta kaikki pääsevät jyvälle. Manuaalivaihtaja voisi toimia jonkin metallikuulan avulla. Kuulaa vaihdetaan kuin jossain kuulapelissä kolosta toiseen lamppua heilutellen. Kuula taasen tekee kontaktin ehjään lankaan. Ja tietenkin siellä lampun sisällä.

Annan toisenkin, ettei raati pääse liian helpolla. Tuota kuulaa voi liikutella myös ulkoisella supermagneetilla.

Entäs automaattivaihtaja? Mikä mekanismi tietää, että lanka ei toimi? Ja vaihtaa sitten lankaa. Perustuisiko kaksoismetallin liikkeeseen? Mutta miten.

Ei saa unohtaa hehkulampun vaatimaa sisäistä sulaketoimintaa.

Joskus sotavuosina oli lampunkorjaustoimintaakin. Lamppuun todellakin vaihdettiin hehkulanka jostain reiästä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (67)

salai
Seuraa 
Viestejä8232

Kylläpä pisti Paul M pahan ja mielenkiintoisen projektin alulle.

Aikoinaan rakennuksella kyllä muutettiin lamppujen valotehoa 100 watista noin 173.25 wattiin täräyttämällä sitä äkkinäisesti, jolloin hehkulanka hyppäsi ja meni solmuun lyheten sopivasti. Valo paloi ehkä tunnin oikein kirkkaana. Takaisin normaalitehoon en muista kenenkään sitä saaneen hyppyytettyä.

Muistaakseni olivat Philipsin lamppuja ne helpoiten säädettävät.

EDIT: Nyt kun muistelen, olen kerran onnistunut lampun korjaamaan heilauttamalla siten, että roikkuva hehkulanka tarttui päästään toiseen kierteeseen kiinni. Se oli juuri noita löysälankaisia, helposti säädettäviä.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Korjaan aina hehkulamput, jos lanka on riittäävän pitkänä siellä roikkumassa. Sähköt päällä sopivasti käännellen saa kontaktin syntymään ja iso syttymisvirta hitsaa langan kiinni. Tuollaiset korjatut lamput voivat toimia kuukausiakin. Kannattaa itse kunkin tutkailla langan tilaa ennenkuin heittää roskiin lampun.

Usein saa langan myös liikutelluksi pois kannakkeistaan ja lanka riittää helpommin tekemään kontaktin.

Mutta kisamielessä kaipaan kyllä aivan selkeää langanvaihtoideaa.

Tuli kyllä mieleen yksi taas. Kierreosassa voisi olla liuskoja, joita voisi käännellä yksi toisensa jälkeen tekemään kontakti ehjään lankaan. Tämä olisi ulkoinen kontaktisysteemi.

Tuollainen monilankalamppu saisi maksaakin, koska uutta ei tarvitsisi mistään hakea. Siinä säästyisi aikaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Keksikää joku muukin. Nämä loppuvat muuten.

Jos siellä sisäosissa olisi kelalla sitä hehulankaa, niin miten sitä saisi siirretyksi?

Entä tuo automaattijuttu. Ehkä lankaa voisi vaihtaa aina kun lamppuun kytketään sähkö. Jos ei syty, niin normaali refleksi on koettaa uudestaan. Ja noinhan sieltä tulisi toimiva lanka vähitellen esiin. Mekanismi tulisi olla niin, että virtapiirin syntyessä jo ensimmäisellä kerralla liike estyy. Eli askellus langan vaihtamiseksi tulisi vasta langan katketessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Ehdotan virtavahtia, joka valvoo että lanka ottaa virtaa kun lampun yli on jännite.

Jos virtavahti havaitsee, että lamppu ei ota virtaa, niin virtavahti ohjaa pientä lamppuun integroitua puolijohderelettä, joka kytkee seuraavan langan käyttöön. Ja lankoja voisi olla vaikka tuo Paul M:n aikaisemmin ehdottama 10 kpl.

Katsokaapa Osramin sivuilta vaikkapa 20 kW halogeenilamppua.
Käyttöjännite on 230 V, joka tarkoittaa että lampun kohtiossa kulkee virtaa melkein 100 ampeeria.
Lamppu on niin suurikokoinen, että sinne mahtuisi vähän isompikin rele.

Paul M
Minusta tavallinen hehkulamppu kaipaa vielä kehittämistä.

Hehkulamput ovat niin halpoja, ettei niihin varmaan kannata vaihtaa lankaa.
Lampun kantaan voisi ruuvata vekottimen, mikä sytyttää lampun hitaammin, ilman suurta virtapiikkiä lamppu kestäisi kauemmin.

Hehkulamput ovat museotavaraa. Energiansäästölamput ovat tulleet tilalle ja kestävät pidempään ja tulevat huokeammiksi kokonaiskustannuksiltaan kuin hehkulamput. Kannattaa kehitellä mieluummin näitä uusia lamppuja entistä paremmiksi.

Dredex
Energiansäästölamput ovat tulleet tilalle

Kun eivät ole tulleet tilalle! Energiansäästölampulle ei ole samoja ominaisuuksia kuin hehkulampulla. Ja kun näitä LEDien ja energiansäästölamppuja katsoo, niin edes näköpiirissä ei ole korvaavaa tuotetta.

Tietysti on ihmisiä, jotka eivät aseta valon laadulle sen kummempia vaatimuksia.
He voivat kyllä käyttää näitä säästölamppuja.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Lissu the cat

Katsokaapa Osramin sivuilta vaikkapa 20 kW halogeenilamppua.
Käyttöjännite on 230 V, joka tarkoittaa että lampun kohtiossa kulkee virtaa melkein 100 ampeeria.

Aika hurja lamppu.

Nimim. Eilen keittiötuolin maalit 500 W:n halogeenilla pilannut.

Lissu the cat
Dredex
Energiansäästölamput ovat tulleet tilalle
- -
Tietysti on ihmisiä, jotka eivät aseta valon laadulle sen kummempia vaatimuksia.
He voivat kyllä käyttää näitä säästölamppuja.

Australiassa on jo kielletty hehkulamppujen käyttö. Että kyllä kohta muuallakin.

Lissu the cat

Tietysti on ihmisiä, jotka eivät aseta valon laadulle sen kummempia vaatimuksia.
He voivat kyllä käyttää näitä säästölamppuja.

Itse ainakin käytän 20 W ESL:a juuri luonnollisen valon takia. loistevalaisimet ja monimetallivalaisimet luovat luonnollisimmat valaistukset, siitä ei voi kiistellä.

Dredex

Australiassa on jo kielletty hehkulamppujen käyttö. Että kyllä kohta muuallakin.

Eihän ole, vasta 2009. Eikä Australia ole kieltämässä kaikkia hehkulampputyyppejä. Ja käyttöä ei voida kieltää, korkeintaan myynti.

Hehkulamppuja on mahdollisuus ostaa varastoon kymmenien vuosien tarvetta varten ja säännöksiä on helppo muutenkin kiertää..

tiäremiäs
miten hehkulampun saa auki että sen voi korjata.

Auki varmaan saa helposti, mutta sulkeminen on jo toinen juttu. Kannattaa myös huomioida, että hehkulampussa on tyhjiö.

Mikä muuten loisteputket hajoavat?

Volitans
Tuppu L
Kannattaa myös huomioida, että hehkulampussa on tyhjiö.



Hehkulampussa ei ole tyhjiötä, vaan kaasua: typpeä ja argonia.

Riippuu varmaan lampusta?

"Kuvun sisällä on joko tyhjiö tai se on täytetty inertillä jalokaasulla, kuten argonilla (Ar), mikä nykyään on yleisintä. Inertti kaasu hidastaa volframin haihtumista. Erityisesti hehkulangan ohuemmat kohdat kuumenevat enemmän kuin paksummat, jolloin niistä haihtuu enemmän metallia, mikä ohentaa niitä entisestään. Seurauksena on lopulta langan katkeaminen." -wikipedia

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Jos hehkulankoja olisi vierekkäin useita ja virroitin olisi hento jousi, joka painaa hehkulankaa keskeltä. Tuo jousi vapautuisi aina liikahtamaan seuraavaa lankaa vasten, kun edellinen katkeaa. Kuinkahan hento jousen pitäisi olla? Valkohehkuinen hehkulanka tuskin ihmeitä kestää mekaanisesti.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Tuppu L
Volitans
Tuppu L
Kannattaa myös huomioida, että hehkulampussa on tyhjiö.



Hehkulampussa ei ole tyhjiötä, vaan kaasua: typpeä ja argonia.



Riippuu varmaan lampusta?

"Kuvun sisällä on joko tyhjiö tai se on täytetty inertillä jalokaasulla, kuten argonilla (Ar), mikä nykyään on yleisintä. Inertti kaasu hidastaa volframin haihtumista. Erityisesti hehkulangan ohuemmat kohdat kuumenevat enemmän kuin paksummat, jolloin niistä haihtuu enemmän metallia, mikä ohentaa niitä entisestään. Seurauksena on lopulta langan katkeaminen." -wikipedia

Ja Wiki on aina oikeassa?
Ei ole tyhjiötä missään hehkulampussa. Pienehkö alipaine sen sijaan joissain on.

Paul M
Jos hehkulankoja olisi vierekkäin useita ja virroitin olisi hento jousi, joka painaa hehkulankaa keskeltä. Tuo jousi vapautuisi aina liikahtamaan seuraavaa lankaa vasten, kun edellinen katkeaa. Kuinkahan hento jousen pitäisi olla? Valkohehkuinen hehkulanka tuskin ihmeitä kestää mekaanisesti.

valkohehkuista hehkulamppua olekkaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ril ... %C3%B6tila

Donald L. Klipstein explains it this way: "An ideal thermal radiator produces visible light most efficiently at temperatures around 6300 °C (6600 K or 11,500 °F). Even at this high temperature, a lot of the radiation is either infrared or ultraviolet, and the theoretical luminous efficiency [sic] is 95 lumens per watt."[10] No known material can be used as a filament at this ideal temperature, which is hotter than the sun's surface.

http://en.wikipedia.org/wiki/Incandescent_light_bulb

Hege
Tuppu L
Volitans
Tuppu L
Kannattaa myös huomioida, että hehkulampussa on tyhjiö.



Hehkulampussa ei ole tyhjiötä, vaan kaasua: typpeä ja argonia.



Riippuu varmaan lampusta?

"Kuvun sisällä on joko tyhjiö tai se on täytetty inertillä jalokaasulla, kuten argonilla (Ar), mikä nykyään on yleisintä. Inertti kaasu hidastaa volframin haihtumista. Erityisesti hehkulangan ohuemmat kohdat kuumenevat enemmän kuin paksummat, jolloin niistä haihtuu enemmän metallia, mikä ohentaa niitä entisestään. Seurauksena on lopulta langan katkeaminen." -wikipedia




Ja Wiki on aina oikeassa?
Ei ole tyhjiötä missään hehkulampussa. Pienehkö alipaine sen sijaan joissain on.

mitä on pienehkö alipaine?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat