Mikropiiri hakusessa.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tarttis jostain löytää sellainen puolijohdekytkin jonka ns. ensiö kestää 230v AC tai tasasuunnattua.

Kommentit (14)

Vierailija
timppa1984
Tarttis jostain löytää sellainen puolijohdekytkin jonka ns. ensiö kestää 230v AC tai tasasuunnattua.

eikös tyristorit käy kytkimenä, ainakin tasavirralle? Niitä saa ainakin 800V ja muutamalle ampeerille.

Tuo 230Vac on tehollisarvo. Kerro se 1.41 niin saat huippuarvon.

Vierailija

Tyristorissa liipaisu tapahtuu (anodin/katodin) ja hilan välisellä virralla ja tämän takia on yhteydessä kuormaan. Tarkoitin ennemminkin sellaista puolijohdekytkintä jossa ohjaava jännite ei ole minkäänlaisessa galvaanisessa yhteydessä kytkinosaan. Eli tarvitsisi ohjata 230V jännitteellä piiriä jonka jännite on alle 10V. Piiri johtavana se oikosulkee pari vastusta jolloin virtapiiri muuttuu. Opto kytkimissä ohjaus jännite ja ohjattava on ainakin galvaanisesti erillään. Onko muita vaihtoehtoja?

Toi 1.41 tuntuu vähä oudolta käyttää ennemmin tykkään käyttää sqroot(2) :sta.

Vierailija
timppa1984
Tyristorissa liipaisu tapahtuu (anodin/katodin) ja hilan välisellä virralla ja tämän takia on yhteydessä kuormaan. Tarkoitin ennemminkin sellaista puolijohdekytkintä jossa ohjaava jännite ei ole minkäänlaisessa galvaanisessa yhteydessä kytkinosaan. Eli tarvitsisi ohjata 230V jännitteellä piiriä jonka jännite on alle 10V. Piiri johtavana se oikosulkee pari vastusta jolloin virtapiiri muuttuu. Opto kytkimissä ohjaus jännite ja ohjattava on ainakin galvaanisesti erillään. Onko muita vaihtoehtoja?



Katso sitten ihan googlella 'puolijohdekytkin' - näin joitakin kirjoituksia asiasta, mutta en tiedä miten hyvin sulle sopii. voihan tällekin palstalle ilmestyä joku aiheen asiantuntija, joten odottele.[/quote]


Toi 1.41 tuntuu vähä oudolta käyttää :D ennemmin tykkään käyttää sqroot(2) :sta.
pidin vain tärkeänä muistuttaa jännitekestosuudesta. Ilmeisen turhaan. No, kuitenkin: vielä reilusti tuon yli.

Vierailija

Laita suuri vastus(=jännitteenjako eli parikin vastusta) siihen 230V ohjaukseen ja siitä edelleen optoerottimelle. Opto puolestaan ohjaa sitä 10V piiriä.

Vierailija

Juuh voishan tuota kokeilla. Kyseessä on piirikortti jonka patentti on mennyt umpeen ja nyt olen kopioimassa sitä omaan käyttöön, mutta yhdestä mikropiiristä on textit hinkattu hiekkapaperilla pois... Piirin muiden osien perusteella vaan olen päätellyt että kyseessä on jonkinsortin puolijohdekytkin.. pitää vielä mittailla niin saa vähän varmempaa tietoa. Antaa tämän viestin hautua täälä vähänaikaa, kun on vähän muutakin kiirettä.. kokeisiin pitäis lujaa vauhtia olla lukemas tälläkin hetkellä...
Mutta kiitos kaikille vastanneille.

Vierailija
timppa1984
Juuh voishan tuota kokeilla. Kyseessä on piirikortti jonka patentti on mennyt umpeen ja nyt olen kopioimassa sitä omaan käyttöön, mutta yhdestä mikropiiristä on textit hinkattu hiekkapaperilla pois... Piirin muiden osien perusteella vaan olen päätellyt että kyseessä on jonkinsortin puolijohdekytkin.. pitää vielä mittailla niin saa vähän varmempaa tietoa. Antaa tämän viestin hautua täälä vähänaikaa, kun on vähän muutakin kiirettä.. kokeisiin pitäis lujaa vauhtia olla lukemas tälläkin hetkellä...
Mutta kiitos kaikille vastanneille.
Kerro lisää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
timppa1984
Eli tarvitsisi ohjata 230V jännitteellä piiriä jonka jännite on alle 10V. Piiri johtavana se oikosulkee pari vastusta jolloin virtapiiri muuttuu. Opto kytkimissä ohjaus jännite ja ohjattava on ainakin galvaanisesti erillään. Onko muita vaihtoehtoja?

Optoerotin on halpa ja luultavasti hyvä ratkaisu. Laitat sellaisen etuvastuksen, että ledin läpi kulkee 230 voltilla sopiva virta. Ledin rinnalle tarvitaan diodi päästämään väärän suunnan virta läpi. Tuo katkoo 50 Hz:n taajuudella, mikä pitää huomioida.

Unohda puolijohdereleet. Ne on tarkoitettu 230 V vaihtojännitteen ohjaamiseen suurilla kuormitusvirroilla.

Vierailija

http://www.vishay.com/docs/83606/cny17.pdf
Hmmph. tollanen varmaan käy.. 230Vrms = 325 max jännite.
tos oli 10 - 60 mA se ledin virtanen eli näin yhtäkkiä laskien vaikka turvallisella 40mA arvolla vastukseksi käy 8k eli. jos laittaas diodin ja sen jälkeen jonku vastuksen lataamaan pientä konkkaa joka syöttää 8k läpi sille piirille virtasta.. toimiskoha. pitää kaivaa kaavasto johnai välis esille ja laskeskella ne konkan purkautumis arvot yms.
hmm konkan jännitteensietoisuus pitää kans muistaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
timppa1984
http://www.vishay.com/docs/83606/cny17.pdf[/quote]


Kyllä se käy.

Hmmph. tollanen varmaan käy.. 230Vrms = 325 max jännite.
tos oli 10 - 60 mA se ledin virtanen eli näin yhtäkkiä laskien vaikka turvallisella 40mA



Ehkä kannattaa käyttää vieläkin pienempää virtaa. 40 mA:lla tasasuunnatusta verkkojännitteestä tulee tehohäviötä 12 W. Kannattaisi varmaan harkita jotain herkempää darlingtonfototransistorillista optoerotinta ja huomattavasti pienempää virtaa. Katso vaikka 4N32.

jos laittaas diodin ja sen jälkeen jonku vastuksen lataamaan pientä konkkaa joka syöttää 8k läpi sille piirille virtasta.. toimiskoha.



Kokoaaltotasasuuntaus ja pieni polyesterikonkka syöttämässä etuvastuksellista lediä voisi olla hyvä ratkaisu. Sarjakapasitanssia voi myös käyttää virtarajoitukseen. Se ei lämpene, mutta päästää mahdolliset ylijännitepiikit esteettä rikkomaan diodin. Niiltä pitää suojautua kunnolla.

pitää kaivaa kaavasto johnai välis esille ja laskeskella ne konkan purkautumis arvot yms.
hmm konkan jännitteensietoisuus pitää kans muistaa.

Kyllä, ja vastuksen tehonkesto. Keraamiset tehovastukset käyvät nimellistehollaan todella kuumina (ne sulavat irti juotoksistaan, jos johdot ovat lyhyet). Kannattanee käyttää vain kolmasosaa nimellistehosta, jos juotat vastuksen piirilevylle.

Toinen mahdollinen ja hyvin yksinkertainen tapa turvalliseen galvaanisesti eristettyyn verkkovirran detektointiin on käyttää pikkuriikkistä piirilevylle asennettavaa verkkomuuntajaa. Parin watin muuntaja on kooltaan ehkä noin 3*3*2 cm^3, mitä pienemmäksi optoerotettua ohjaustakaan on vaikea harrastusoloissa tehdä. Verkkomuuntaja on hieman kalliimpi, ehkä noin vitosen hintainen, mutta pienellä tuurilla kaupassa on joku piirilevymuuntaja poistotuotteena. Tuossahan ei toision jännitteillä ole käytännössä väliä.

Vierailija
Neutroni
Sarjakapasitanssia voi myös käyttää virtarajoitukseen. Se ei lämpene, mutta päästää mahdolliset ylijännitepiikit esteettä rikkomaan diodin. Niiltä pitää suojautua kunnolla.

Sarjakapasitanssilla voi muuten tehdä kaikenlaista jäynää. Piilottaa vaikka pistorasian sisään pikku muovikonkan. Sitten paikalle tulee joku, joka haluaa käyttää jotain laitetta ja kytkee sen rasiaan: "Mitä ihmettä - ei toimi!" Hakee yleismittarin ja tarkistaa: "Ei tässä mitään vikaa ole, pitäisi toimia"

Yleismittarin suuri ottoimpedanssi ei huomaa kondensaattoria, kaikki 230V näyttää olevan tallella. Kuitenkaan sen läpi ei saa tehoa juuri nimeksikään ja sähkövehkeet lakkaavat mystisesti toimimasta.

Vierailija

Doddii takaasi projektin pariin.
Huomasin itsekkin vastusten tehonkulutuksen aiheuttavan ongelman, jos piirin virraksi asettaisi 40mA. Eli darlington kytkentäinen optokytkin taitaa olla järkevin vaihtoehto.

Kokoaaltotasasuuntaus ja pieni polyesterikonkka syöttämässä etuvastuksellista lediä voisi olla hyvä ratkaisu. Sarjakapasitanssia voi myös käyttää virtarajoitukseen. Se ei lämpene, mutta päästää mahdolliset ylijännitepiikit esteettä rikkomaan diodin. Niiltä pitää suojautua kunnolla.

Toi sarjakapasitanssi taitaa olla hyvä vaihtoehto, kuten alkuperäisessäkin kytkennässä on toteutettu.

Elikkäs alkuperäinen kytkentä olis seuraavan lainen.

Tarttis ton virran laplace muunnos saada ratkaistua, koska sarjakapasitanssin käyttäminen hankaloittaa aikalailla laskemista.

jos kyseessä olisi tasajännitelähde niin osaisin kyllä laskea:
I(s)= (325/s)/(164+(1/0,22µ*s))
mutta kuinkas tohon jännite termiin otetaan huomioon että se on vaihtovirtaa.
u * sin(wt) ----> ???

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Laske impedanssien kaavoilla. Xc=2piif/C ja summaat geometrisesti. Tuo Xc on 90 asteen vaihesiirrossa vastuksiin nähden eli Z on neliöjuuri Xc:n ja vastusten neliöitten summasta. Ja virtahan on sitten aivan triviaalisti U/Z.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Juu noillahan ton saaki helpoimmalla. Koulus on vaan ollu noita laplaceja justiinsa ja päässy noi aiemmat opit jo unohtumaan

Laske impedanssien kaavoilla. Xc=2piif/C ja summaat geometrisesti. Tuo Xc on 90 asteen vaihesiirrossa vastuksiin nähden eli Z on neliöjuuri Xc:n ja vastusten neliöitten summasta. Ja virtahan on sitten aivan triviaalisti U/Z.

Btw toi reaktanssin kaava ei mee noin. se on kondensaattorin kohdalla: Xc = 1/(2pii f C) ja kelan kohdalla XL = 2pii f L
Laskin konkan reaktanssin ja summasin sen geomertisesti vastusten kanssa ja tulokseksi sain 164,637 kohmia. Aika pienen eron näyttää tekevän kokonais impedanssiin, mutta tarkoitus varmaankin on häiriönsuojauksessa tai jtn. Tästä laskin tehollisen virran ja siitä tehoksi sain 320 mW.


Kyllä, ja vastuksen tehonkesto. Keraamiset tehovastukset käyvät nimellistehollaan todella kuumina (ne sulavat irti juotoksistaan, jos johdot ovat lyhyet). Kannattanee käyttää vain kolmasosaa nimellistehosta, jos juotat vastuksen piirilevylle.

Eli jos 2 kappaletta 0.5W vastusta niin homma pitäis toimia siinä tulee 3 kertainen tehonkesto.

Vielä kun ymmärtäis kunnolla noita optocouplerien datasheettejä.

Uusimmat

Suosituimmat