Kansanedustaja ehdokkaat ei tiedä mitään mielenhäiriöistä

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Nykyiset kansanedustajat tai tulevat ehdokkaat eivät oletettavasti tiedä mitään mielenterveysongelmista, kyselyssä moni ehdokas arvio esimerkiksi kustannukset liian pieniksi.

Myöskään vaalikoneesta ei löytänyt yhtään mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Mielenterveydenhoitoon panostamisessa olisi vain hyötyä yhteiskunnalle mutta siitä ei haluta edes puhua, eikä se kiinnosta ihmisiä.

Jos mielenterveyshoitoihin panostettaisiin, niin siitä olisi vain positiivisiä ilmiöitä yhteiskunnan kannalta.

Rikollisuus vähenisi, työttömyys, päihteiden käyttö, pahoinvointi ja ihmiset tästä johtuen tuottaisi enemmän työelämässä. jne...

Nyt säästöillä ja sillä että ei panosteta ongelmiin, aiheutetaaan isompia kustannuksia. Suomesta tulisi kilpailukykyisempi ja työvoimapulakin olisi pienempi jos ihmiset ymmärtäisivät mielenterveyhäiriöiden haittoja ja päättäjät panostaisivat niiden hoitamiseen.

400000 ihmistä on jossain työelämästä pois, kuinka paljon tässä porukassa on mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä.

Kommentit (7)

Vierailija

Kyllä he varmasti jotakin tietävät mutta eivät koko kuvaa. Ennaltaehkäisevä työ, kuten nuorisotyö ja perhepalvelut ovat paras muoto "sijoittaa" tulevaisuuteen. Ajoissa kun asioihin tartuttaisiin ja esimerkiksi vanhemmuutta tuettaisiin, voitaisiin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi.

Valitettavasti budjetoinnissa aina yhden hallituskauden aikana tälläiset säästömuutokset eivät näy. Se, että ennaltaehkäisevä ja parempi mieleterveyspalveluiden tason nosto näkyisi todella terveyskulujen vähenemisenä, veisi useita kymmeniä vuosia. Valitettavasti näin kauaskatseisia ei päättävillä tahoilla usein olla. Useinmiten pyritään hoitamaan vain näkyvillä ja selvästi häiritsevällä tasolla olevat ongelmat ja sairaudet, unohtaen ennaltaehkäisevän sekä tukevan työn näkökulmat.

Iso osa mielenterveysongelmista ovat "periytyviä". Vanhemmuuden roolit ja mallit välittyvät usein sukupolvelta toiselle. Samoin esimerkiksi suhtautuminen alkoholiin- ja päihteisiin saatta periytyä. varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat leimata hoitaja-lapsisuhdetta. Tällöin on usein vaara vanhemman sairastumisesta mutta myös lapsen sairastumisesta.

(ajatus menee ihan liian sekavasti kun on tullut töistä, mutta eiköhän tämä tästä... muokkaillaan myöhemmin )

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Neiti
Kyllä he varmasti jotakin tietävät mutta eivät koko kuvaa. Ennaltaehkäisevä työ, kuten nuorisotyö ja perhepalvelut ovat paras muoto "sijoittaa" tulevaisuuteen. Ajoissa kun asioihin tartuttaisiin ja esimerkiksi vanhemmuutta tuettaisiin, voitaisiin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi.

Valitettavasti budjetoinnissa aina yhden hallituskauden aikana tälläiset säästömuutokset eivät näy. Se, että ennaltaehkäisevä ja parempi mieleterveyspalveluiden tason nosto näkyisi todella terveyskulujen vähenemisenä, veisi useita kymmeniä vuosia. Valitettavasti näin kauaskatseisia ei päättävillä tahoilla usein olla. Useinmiten pyritään hoitamaan vain näkyvillä ja selvästi häiritsevällä tasolla olevat ongelmat ja sairaudet, unohtaen ennaltaehkäisevän sekä tukevan työn näkökulmat.

Iso osa mielenterveysongelmista ovat "periytyviä". Vanhemmuuden roolit ja mallit välittyvät usein sukupolvelta toiselle. Samoin esimerkiksi suhtautuminen alkoholiin- ja päihteisiin saatta periytyä. varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat leimata hoitaja-lapsisuhdetta. Tällöin on usein vaara vanhemman sairastumisesta mutta myös lapsen sairastumisesta.

(ajatus menee ihan liian sekavasti kun on tullut töistä, mutta eiköhän tämä tästä... muokkaillaan myöhemmin )

Uuden tutkimuksen mukaan eivät mielenterveysongelmat kiinnosta kansanedustajia, koska olettavat että niillä ei pääse eduskuntaan.

Vierailija

Mielestäni aika hyvin on ollut eri puolueilla esillä sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden tulevaisuus. Näihin lukeutuvat myös mielenterveyspalvelut. Yksittäistä asiaa, kuten erikoissairaanhoitoa mt- puolella taikka neurologisista vaivoista kuten aivoverenvuotopotilaista on vaikeaa nostaa "vaaliteemaksi". En usko että mt- puolta on unohdettu, valitettavasti se tuntuu olevan yhtä surkealla jamalla kuin muukin sosiaali- ja terveyspuolen tilanne.

Ei ole rahaa eikä täten henkilökuntaa joilla tarjota laadukasta sekä kattavaa palvelua. Perseestähän se on, mutta toisaalta, äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millainen viesti ehdokkaasi kautta menee. Kansanedustajiin/ehdokkaisiin voi myös suoraan ottaa yhteyteyttä esim. sähköpostilla ja kysellä heidän kantaansa. Samoin ehdokkaita voi tavata eri vaalitilaisuuksista ja näin keskustella sekä herättää mielenkiintoa aiheeseen. Se taasen on eri asia miten nämä lupauksensa pitävät virkakaudellaan, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Kyllä kohta loppuu sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit tykkänään, kun asiakkaita on vain liikaa! (kaikilla kentillä, ei vain mt- puolella)

Vierailija

Asiakkaita liikaa???!!!

Suomessa ei ole liikaa edes asukkaita, kuinka voisi olla liikaa asiakkaita terveydenhuollossa. Rahaa löytyy, jos on tahtoa. Tahtoa vaan ei tunnu olevan. Ennen vaaleja ollaan turvaamassa palvelut, mutta vaalien jälkeen ääni kellossa muuttuu ja rahat on lopussa.

Ajatelkaamme asiaa oikeasta perspektiivistä. Suomi on kansainvälisen kilpailukyvyn osalta kärkimaita, mutta se ei riitä omistavalle luokalle, vaan työ on teetettävä Suomeakin halvemmassa maassa, jolloinka maksimoidaan voitto ja osingot sekä osakkeitten arvo.

Ihminen ei ole kapitaalille muuta kuin työn tuoton arvoinen.

Vierailija

Helsingissä tehtävä selvitys psykiatrisen avohoidon tilasta
Kaupunginvaltuutettu Sirpa Puhakka teki valtuustoaloitteen aikuisten psykiatrisesta avohoidosta. Hän jätti aloitteen 17.1.2007 valtuuston kokouksessa.

Malmin P1-osaston sulkemisesitys nostatti keskustelua kaupungin psykiatrisen avohoidon tilasta. Hoidon saatavuutta voi arvioida tarjolla olevien hoitoyksiköiden näkökulmasta, jolloin arvioidaan poliklinikan, päiväosaston, avo-osaston ja suljetun osaston toimintaa. Toinen näkökulma on hoidon tarpeen vastaavuus. Onko hoitoa potilaiden tarvetta vastaavasti? Vastaako hoito laadullisesti ja määrällisesti potilaiden tarpeisiin? Lisäksi on huomioitava jatkohoito: miten toimii mielenterveyskuntoutujien tukiasumis- ja muut asumispalvelut?

Aikuisten psykiatrinen hoito on muutettu laitospainotteisesta hoidosta avohoitopainotteiseksi. Avohoidon määrästä, laadusta ja potilaiden kohtaamisesta on hyvin erilaisia käsityksiä etenkin julkisuudessa.

Terveyslautakunnalle tehtyjen selvitysten mukaan hoidossa ei juuri ilmene ongelmia. Myöskään vakavia budjettiongelmia ei ole ilmennyt; päinvastoin esimerkiksi vuoden 2006 seurannassa joissain hoitomuodoissa budjetti jopa alitettiin.

Yhtenä ongelmana on nähty psykiatriapula: loppuvuodesta oli vajaan 10 psykiatrin paikkaa avoinna rekrytointiongelmien vuoksi. Psykiatrista hoitoa on myös kehitetty muun muassa palkkaamalla terveysasemille psykiatrisia sairaanhoitajia, ja myös erityisesti masennuspotilaiden hoitoon on ohjattu varoja.

Huolimatta hyvistä tavoitteista psykiatrinen hoito puhuttaa. Julkinen viesti on, että hoitoon ei pääse silloin kun siihen on tarvetta. Hoitoon hakeutuminen ja pääseminen varhaisessa vaiheessa koetaan vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi.

Esitänkin, että aikuisten psykiatrisen avohoidon tilasta tehdään auditointi, jossa selvitetään aikuisten psykiatrisen hoidon

- hoitoketjun toimivuutta

- varhaisen hoitoon pääsyn toimivuutta

- ennalta ehkäisevän hoidon toimivuutta

- hoidon vastaavuutta potilaiden tarpeisiin

- hoitohenkilöstön mitoitusta ja rekrytointia

- uudistuneen organisaation toimivuutta

- mielenterveyskuntoutujin tukiasuminen

Edellä esittämäni kysymykset ovat laajoja. Aikuisten avohoidon kehittäminen on tapahduttava harkiten ja pitkällä aikavälillä. Tätä työtä varten tarvitaan kokonaisvaltaista selvitystä nykytilanteesta ja hoidon tarpeesta. Myös tiedot psykiatri- ja hoitohenkilöpulasta ovat huolestuttavia. On varauduttava avohoidon kehittämiseen ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseen. Selvityksen pohjalta tulee tehdä terveyslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle aikuisten psykiatrisen avohoidon kehittämisesitykset.
Helsingissä 17. tammikuuta 2007

Menee mainostamisen puolelle, mutta tässä ainakin edustajaehdokas tietää paljonkin mielenterveyspalveluista!

http://personal.inet.fi/koti/sirpa.puha ... stossa.htm

Uusimmat

Suosituimmat