Sarjakuvakulttuurin parhaimmistoa

Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005

Palstalla on omat ketjunsa elokuvalle, kirjallisuudelle ja ruokakulttuurille (tosin nämä ketjut ovat viime aikoina olleet valitettavan hiljaisia), mutta sarjakuvista ei juurikaan ole puhuttu.

Suomen kielen sanalla sarjakuva on (ainakin) kaksi englanninkielistä vastinetta; [size=100:2jkrxk1b]comics[/size:2jkrxk1b] ja [size=100:2jkrxk1b]graphic novel[/size:2jkrxk1b]. Oma tuntemukseni sarjakuvista on lähinnä comicsia, Marvelin supersankareita, DC:n Batmania ja tietysti Aku Ankkaa. Kaikkiea mitä tuli luettua lapsena ja teininä.

Graphic noveleja olen lukenut valitettavan vähän, lähinnä muutamaa Frank Millerin teosta. Valitettavan siksi, että olen pitänyt niistä ja tutustuisin tähän sarjakuvan lajiin mielelläni paljon syvemmin. Siksi pyytäisin palstan sarjakuvatuntijoilta hyviä vinkkejä, mielipiteitä ja yleistä kommentointia sarjakuvista.

Mitenkään comics-osastoa vähekysmättä, toivoisin, että keskustelu painottuisi enemmän graphic novelien puolelle.

Sivut

Kommentit (49)

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

IMHO hyviä ja vinkin arvoisia:
Enki Bilalit (joskin nykytuotanto hieman "ylitaiteellista")
ja aivan ehdoton kestosuosikkini on Art Spiegelmanin Maus I ja II.

EDIT: Maus I ja II on saanut kaunokirjallisuuden(!) palkintoja samoin kuin Bilalin "Kylmä päiväntasaaja" (joka on kolmas osa ns. Nikopol-trilogiasta).

Gravity sucks.

Vierailija

Menee ehkä enemmän sinne comicsien puolelle, mutta ainakin Neil Gaimanin Sandmanit ovat oikein mainioita.

Peter O'Connellin Modesty Blaisehan oli myös alunperin sarjakuva, sittemmin siitä tuli menestyksekäs dekkarisarja. Löytyy nykyäänkin albumina, ihan hyvä minusta.

Vierailija

Art Spiegelmanin Maus I ja Maus II lisäksi suosittelen Will Eisnerin Myrskyn silmään.

Ralf König
on myös mainitsemisen arvoinen. Vapautunut mies on tehty myös elokuvaksi, tosin huonolla menestyksellä.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Will Eisner!!! Aivan!!!

Jos Myrskyn silmään ym sen tyyppiset Eisnerit tuntuu raskailta niin aina voi lukea (lyhyitä) Spiritejä: film noir dekkarimaailma, gangsterit, femme fatalet ja lihavat poliisimestarit, kaikki samassa paketissa tosi hilpeällä tavalla!

Gravity sucks.

Vierailija

Allekirjoitan Enki Bilalin ja Will Eisnerin kehut. Bilalilta etenkin sarja, joka alkaa "Jumalattomalla näytelmällä". Mainittu Eisnerin "Myrskyn silmään" on ylittämätön, lukukokemus on lähempänä romaanin kuin sarjakuvan lukemista, sarjakuvaa mitenkään väheksymättä.

Bourgeon'in "Hämärän matkamiehet" on upea sarja keskiaikaisesta Euroopasta, suosittelen lämpimästi.

Moebiuksen eli Jean Giraudin sarja "Tähti", "Aedenan Puutarhat", "Jumalatar" ja "Stel" (tietääkö joku onko viidettä osaa ilmestynyt?) on hienoa scifi-sarjakuvaa jossa se scifipuoli on kuitenkin enemmän kulissina, pääasiana yhteiskunnallinen analyysi.

Puhtaampaa scifi-sarjakuvaa edustaa sitten Mezieresin ja Christinen "Avaruusagentti Valerian".

Milo Manara on vähän vaikeaselkoisempaa ja taiteellisempaa mutta mielenkiintoista. Esimerkiksi Fellinin kanssa tekemänsä "Matka Tulumiin" on tutustumisen arvoinen.

Ja avataressanikin esiintyvä Sokalin "Tarkastaja Ankardo" on huippu.

Comicsin puolelle menee ruotsalainen Charlie Christensen, jonka "Aarne Ankka" on hulvatonta yhteiskuntakritiikkiä taidokkaasti piirrettynä.

Vierailija

Tästä on hyvä aloittaa:

http://www.dccomics.com/vertigo/

Omana hyytävänä suosikkinani on jo muutaman vuoden ollut "100 Bullets", kuten sigistänikin jo näkee.

Sandman on loistava. tarinaa jatkavana spin-offina julkaistu Lucifer tuli juuri päätökseensä. Preacher myy yhä kuin leipä. yms.

Kateeksi käy. Kaikki löytämisen riemu on vasta edessäsi.

asdf
Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005
Sigmund
Ralf König on myös mainitsemisen arvoinen. Vapautunut mies on tehty myös elokuvaksi, tosin huonolla menestyksellä.

Königiä olen jonkin verran lukenut, on toisaan maininnan arvionen. Mieleen tulee ainakin Kuin kanit konsanaan ja joku toinen sarjakuva, jossa Königiä itseään haastateltiin, en muista nimeä. Läppä on todella hyvää ja hauskaa, seksikohtaukset ovat joskus vähän vieraannuttavia. Kenties minulla on jotain epävarmuutta oman suuntautumiseni suhteen.

Vierailija

Kotimaisista sarjakuvanovelleista harvoja on Toivosen ja Varpion tekemä "Om". Piirrosjälki on persoonallista ja tarina unenomaisen hieno. Pääsääntöisestihän suomalainen sarjakuva on painottunut tuonne sanomalehtisarjakuvan puolelle.

Vierailija

Tuossa tulikin jo joitain suurimpia. Bilal, Eisner, Moebius. Gaimanin käiskirjoittamia Sandmaneja kannattaa lukea, vaikka piirrosjälki onkin epätasainen.

Didier Comèsta on myös suomennettu kohtuullisesti 80-90-luvuilla.

Yksi on mielestäni ylitse muiden. Alan Mooren käsikirjoittama ja Dave Gibbonsin piirtämä Watchmen (suomennettu vihdoinkin nimellä Vartijat). Teos on häkellyttävän kokoinen kuvaus rinnakkaisesta historiasta. Vaatii aikaa ja pari lukukertaa. Ainoa tietämäni oikea sarjakuvaromaani.

Jos Tintin piirrosjälki kiinnostaa, niin tsekkaa Belgian ja Hollannin selkeän viivan koulukuntaa. Tunnetuimpia lienevät E.P. Jacobs (Blake & Mortimer), Serge Clerc, Yves Chaland, Daniel Torres, Ever Meulen, Joost Swarte ja Walter Minus. Osalla maailma on paljon raadollisempi kuin Tintissä, mikä luo oudon ristiriidan. Itse pidän erityisesti Joost Swartesta.

Vierailija

Tässäpä sekaisin hyvää sekä erinomaista:

Joakim Pirinen - Sokeri Sakari (Tätä pitäisi luetuttaa kouluissa. Nerokas sarjakuva.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeri-Sakari

Hugo Pratt - Corto Maltese -sarja (esim. Corto Maltese Etelämerellä. Kaunista viivaa ja kiehtovaa mystiikkaa.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Corto_Maltese

Jukka Tilsa - Zärmikkäimmät (Comicsin puolelle menee, mutta absurdissa huumorissa ei ole vanhan Tilsan voittanutta. Nimenomaan siis vanhan Tilsan.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Tilsa

Sitten tietty täällä jo mainitut Eisnerin Myrskyn Silmään Spiegelmanin Maus ovat täyttä rautaa. Kuten myös Robert Crumbin ja vaikkapa Tardin tuotanto... Onhan noita.
Tuli oikein mieli alkaa lämmitellä kauan aikaa sitten hiipunutta sarjakuvainnostusta. Hyvä thread.

Vierailija

Puffina "100 Bullets'ille" pätkä kässäristä:

Mrs. Roach: How are you tonight, hon? Coffee?
Agent Graves: Please.
---
Thank you Mrs. Roach.
Mrs. Roach: Have we met before? You a friend of my husband Phil’s?
Agent Graves: No.
Mrs. Roach: Well, My name tag says Lilly, but you called me by my last name.
How come?
Agent Graves: I know your daughter.
Mrs. Roach: …TINA?
---
My god, how IS she? WHERE is she? Is she…?
Agent Graves: I’d like a piece of pie.
Mrs. Roach: But…
Agent Graves: I’ll tell you all you need to know, but I’m a bit hungry.
---
Please.
---
A piece of pie.
---
Thank you.
Mrs. Roach: Who…
Agent Graves: My name is agent Graves.
Sit down, Mrs. Roach.
Mrs. Roach: I’m working…
Agent Graves: I think you should SIT.
---
That’s better. It’s not easy, raising a child, I gather. I mean, you only want what’s best for them, but you can only do so much…
Mrs. Roach: PLEASE, tell me she’s all right…
Agent Graves: It’s a little LATE for that, isn’t it, Mrs. Roach?
Mrs. Roach: WHAT’re you…?
Agent Graves: The last time you saw her was four years ago. Tina has done a lot living since then.
Mrs. Roach: Is she in some kind of trouble? I’ll do any…
Agent Graves: That’s why I’m here. There is something you can do.
Mrs. Roach: We don’t have much money, but everything we have…
Agent Graves: Tina didn’t have much money either. She had some, but most of it went for a bus ticket.
Mrs. Roach: My baby…
Agent Graves: … was young, attractive…
… and scared. She was all alone in the world.
An EASY mark for a man who knows one when he sees one.
---
He called himself Panda. He promised to take care of her. Treat her
right, like she hadn’t been treated before. He put her up in a tenement
Hotel. You’ve seen the kind. Hourly rates.
---
Besides the rats, there were two mattresses on the floor and three other
girls who also worked for him. Taken on a face value, you’d think a
a bright like Tina would recognize what she was getting into. But he told her she was SPECIAL.
---
And she needed to belive him. When he hit her… which was often, he
said it was because he loved her.
---
She needed to belive that, too. It’s funny how feeling loved can almost dull the pain of a fat lip or a black eye.
Mrs. Roach: This can’t be real.
Agent Graves: It is. Very real.
---
Perhaps too real for Tina. When your reality is having to lay under a stranger in a filthy alley or bend down into his lap in a car, it’s no wonder you look for an escape.
---
Tina found hers in a needle.
Mrs. Roach: Nonono…
Agent Graves: She hated herself, and she hated feeling that way. With heroin, she didn’t feel anything.
---
I don’t have to tell you addiction leads to ALL SORTS of RISKS, Mrs. Roach. Sharing needles, getting into cars with med who seemed shady…
Mrs. Roach: Tina…
Agent Graves: … met Robert Corley one cold november night. She asked him if he was looking for a good time. He said yes.
---
What Tina didn’t realize was that a good time for Mr. Corley consisted of handcuffing girls to a bed, cutting their nipples off with a straight razor and burning their faces with cigarettes.
---
He landed back in an institution. She landed in intensive care.
---
It was there that the attending physician discovered Tina was HIV positive, which came as little surprise, really, given her lifestyle.
---
Of course, she didn’t have any insurance, so she was released from the hospital. One look at her scarred face was all it took for Panda to cut her loose.
---
HIV is one thing, but looking the way she did, she was no use to him.
---
Tina found herself back where she started three years prior. On the streets.
---
That’s where she spent this past year. In that time, due in part to the harshness of her enviroment, you know… eating out of dumpsters, sleeping in doorways…
---
… her immune system was severly compromised. She became a breeding ground for opportunistic diseases… karposi sarcoma, cytomeglia virus, pneumonia, wasting syndrome, you name it.
---
She died last week. In an all-night porno theater.
---
When the usher found her, he noticed that someone had stolen her shoes.
Mrs. Roach: Do you know what today is?
---
Her birthday.
---
She would have been sixteen.
Agent Graves: I can’t give you your daughter back, but I can give you something else…
---
In this attaché, you’ll find irrefutable evidence that what I’m telling is true, a gun, and one hundred rounds of untraceable ammunition.
---
Whatever you choose to do, you’ll be above the law. No law enforcement agency can touch you…
---
You’ll get away with it. You have my word.
Mrs. Roach: Who? Who am I supposed to shoot? The Pimp? The Psycho that hurt my baby? Who?
Agent Graves: I have a photograph that should answer all your questions. Maybe…
Vierailija

Hienoa että nimim. asdf ehti jo aloittaa tämän ketjun, oman pääkoppani taustalla on jo kuukauden päivät hiertänyt ajatus samasta aiheesta.

Aku Ankkoja, Transformerseja, yms. on tullut pentuna luettua, mutta en ole minäkään montaa graphic novelia lukenut. Frank Millerin teoksia sekä Modesty Blaisea pääasiassa.

Jeff Smithin Bone-sarjaa lueskelin joskus. Eli suomeksi Luupäät. Humoristinen ja viihdyttävä sarja, vaikka onkin ehkä lähempänä perinteistä sarjakuvaa kuin novelleja.

Paljon on tullut hienoja suosituksia, lisää kaivataan. Kiitos.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Nykyisin en juuri jaksa sarjakuvia lukea, tuli kyllästyttyä niihin pentuna. Frank Millerin Sin City on jaksanut iskeä, vaikka sarjan taso laskeekin kuin lehmänhäntä.

Suomentamattomana edelleen on sellainen jenkkihirmu kuin Corben. Varsinkin Mutant World on etsimisen ja lukemisen arvoinen, samoin Den.

Hugo Pratt on ikuisuussuosikkini, vaikka möinkin koko hänen tuotantonsa divariin, kun tarvitsin basson. (Haluaisko joku vaihtaa rikkinäisen basson Hugo Prattin tuotantoon?)

Milo Manara oli joskus jotain, Prattin kanssa toteutetut yhteistyöt ja Giuseppe Bergmannin seikkailut, mutta ensimmäisen Clickin jälkeen hän on kylläkin päästänyt itsensä vähällä ja piirtänyt pelkkiä perseitä. Ns. 'taiteellisuus' on pelkkää machosovinismia, joka ei paljon selittelyjä kaipaa. Fellinin kanssa toteutettu yhteisalbumi on mielestäni roskaa, todella tekotaiteellinen ja teennäinen viritys. Aikoinaan Heavy Metal -lehdessä ilmestynyt The Ape oli hyvä, mutta sekään ei ollut Manaran kirjoittama. Kylmä Metalli lehdessä ilmestyi länkkäri Paperimies, joka oli hieno.

Tykkään Moebiuksen Blueberry-sarjasta. Muiden piirtäjien jäljiltä ko. sarja on kamala, joten ilmeisesti Blueberry-albumeiden suuruuskin piilee enemmän piirrosjäljessä kuin Willsonin tekstissä.

Kohtuullisen hyvä on Arktisen Banaanin julkaisema XIII-sarja. William Vancen piirrosjälki on jäykkää, mutta jollain tapaa se viehättää minua. Taisin lapsena jäädä koukkuun Bruno Brazileihin.

Tässä on mainittu jo paljon noita Euroopan alueen vanhoja (Tardi jne.) ja nuoria (König) mestareita, joten ei niistä sen enempää. Königin esikuva Bretecher (Turha joukko) hakkaa kylläkin Königin.

Underground-sarjakuvista tietty kolahtaa Crumb ja Shelton. S. Clay Wilsonista olen tykännyt myös.

Kalervo Palsan sarjakuvat ovat nerokkaita. Parhaimmillaan Kafka huonoimmillaan jää toiseksi.

Will Eisner on hyvä (lue: nerokas) piirtäjä, mutta minua hänen tarinansa eivät kauheasti ole koskettaneet. Olen pitänyt aika tylsänä. Spiriteistä olen kylläkin tykännyt.

Enki Bilalin Jumalaton näytelmä -sarjan ensimmäinen albumi vei järjen, seuraavakin taisi olla aika hyvä, mutta sitten lässähti. Nämä viimeiset taidesuherrokset ovat kylläkin minun mielestäni kömpelöitä, ja niiden taiteellisuuskin on vähän sellaista teiniangstia.

Maus-sarja oli kova. En muista tekijää, mutta albumi nimeltä Palestiina oli vähän vastaavaa kamaa ja todella hyvä. Googlettamalla kai tuo tekijäkin löytyis, jos jaksais.

Ja Joakim Pirinen on hyvä. Pirinen sanoi albumistaan Sokeri Sakari, että hänen mielestään se on surkea sarjakuva, ja että hän toivoo ettei kukaan ostaisi ja lukisi sitä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Tämä trilogia kannattaa katsoa. Taisi joku tuon tarinankertojan nimen mainitakin jo ketjussa. Mielestäni tämä Euroopan keskiaikaan ja suureen vallankumoukseen sekä fantasiamaailman siirtomaa-asemaan nojaama fantasiasarja on yksi hienoimpia kokemuksiani sarjakuvien saralta. En tosin ole sarjakuvien heavy-uuseri, mutta jos ovat tuntemattomia niin hankala kuvitella että näihin voisi pettyä. Eli Kaspar Keskiyöstä on kyse.

http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/kaspar.html

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat