Sivut

Kommentit (140)

David
Seuraa 
Viestejä8880
tulihevonen

Et voi saada tasaisessa liikkeessä pysymään laseria peilien välissä, jos peilit ovat suorassa toisiaan vastaan, kuin tasan sen ajan jonka peilin koko antaa myöten.

Suosittelenpa kokeilemaan, olettaen tietysti että se laserlaite on alun alkaen liikkunut samalla nopeudella kuin peilitkin, eli on lähtötilanteessa ollut levossa peilien suhteen.

Olen minäkin sitä joskus miettinyt vähän tarkemmin ja suunnilleen samoista lähtökohdista kuin sinä nyt.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 1bb91d399e

Olen kuitenkin alkanut tutkimustulosten perusteella uskoa, että valon nopeus on todella vakio ja riippumaton muista asioista. Näyttää vain siltä, että se johtaa hieman erilaiseen käsitykseen kuin on annettu ymmärtää.

derz
Seuraa 
Viestejä2469

tulihevonen: palataanpa aikaisempaan viestiisi:

tulihevonen

Tässä Einsteinin näkemys aikadilaatiosta:

Albert Einstein didn't think so. His idea was that, theoretically, the closer we come to traveling at the speed of light (186,000 miles per second), the more time would appear to slow down for us from the perspective of someone who, in relation to us, was not moving. He called the slowing of time due to motion time dilation.

Tuo itseasiassa on täysin oikein sanottu. Näyttää hidastuvan. Nykyteoreetikot ovat vääristäneet tuon tarkoittamaan samaa kuin time would slow down from us...


Oikeastaan lainaamasi teksti juuri puoltaa sitä, että Einsteinin mielestä aika tosiaankin dilatoituu. Tämä käy ilmi siitä, mitä lukee ennen lainaamaasi tekstipätkää:

-- But you can't actually speed time up or slow it down—it always flows at the same rate, right?

Albert Einstein didn't think so. --

tulihevonen
Derz! Tiedän minäkin, että aikadilaatio on faktaa. Vai tiedämmekö?

Kyllä tiedämme. Kaiken lisäken lisäksi aika dilatoituu juuri suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla.

http://www.physlink.com/Education/AskExperts/ae433.cfm
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hb ... irtim.html

tulihevonen
Nimittäin en mielelläni halua ainakaan uskoa madonreikäajatteluun tai aikamatkusteluun, joita suhteellisuusteorian väärinymmärtäjät mielellään ryhtyvät.

Onhan aikadilataatiokin eräänlaista aikamatkustusta, tosin vain tulevaisuuteen suuntautuvaa.
Madonreiät ovat taas yleisen suhteellisuusteorian matemaattisia kummajaisia, joita tuskin on olemassa. Meillä pitäisi olla toimiva kvanttigravitaation teoria, jotta tietäisimme varmuudella.

∞ = ω^(1/Ω)
- Georg Cantor

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikadillaatio on mielestäni erittäin mielenkiintoista.

Miettikääpä tätä:

Sinulla on rata, joka on kaksi valosekuntia pitkä (noin 600'000 km) ja kulkee siinä fysiikan mahdottomassa tilassa, jossa on täydellinen tyhjiö ja joka on vapaa kaikista kentistä, painovoima mukaan lukien. Radan toisessa päässä sinulla on tarkka tieto, että atomi a lähettää liikkeelle fotonin ajan hetkellä t=0 ja sinulla on varsin epä-Heisenbergiläinen tieto siitä, että juuri syntyvä fotoni seuraa rataa tarkasti.

Nyt sinulla on tarkka kello. Missä fotoni on ajan hetkellä t=+1s
a) Sinun kannaltasi katsoen?
b) Fotonin kannalta katsoen?

David
Seuraa 
Viestejä8880
Harrastelija-Ajattelija
Aikadillaatio on mielestäni erittäin mielenkiintoista.

Miettikääpä tätä:

Sinulla on rata, joka on kaksi valosekuntia pitkä (noin 600'000 km) ja kulkee siinä fysiikan mahdottomassa tilassa, jossa on täydellinen tyhjiö ja joka on vapaa kaikista kentistä, painovoima mukaan lukien. Radan toisessa päässä sinulla on tarkka tieto, että atomi a lähettää liikkeelle fotonin ajan hetkellä t=0 ja sinulla on varsin epä-Heisenbergiläinen tieto siitä, että juuri syntyvä fotoni seuraa rataa tarkasti.

Nyt sinulla on tarkka kello. Missä fotoni on ajan hetkellä t=+1s
a) Sinun kannaltasi katsoen?
b) Fotonin kannalta katsoen?

Minun kannaltani puolessa välissä rataa, jos kerran minun kellostani katsotaan. Periaatteessa kuitenkin se minun kelloni lukema lähestyy sitä fotonia myös nopeudella c, eikä siis ole ehtinyt silloin siihen puoleen väliin kun fotoni jo siinä on. Nämä fotonit kohtaavat siis puolessa välissä tuota loppuosaa, eli fotonin kannalta minun kelloni sekunti on kulunut 450,000 km kuluttua sen fotonin lähdöstä.

Fotonin omasta kellosta ei ole aikaa kulunut yhtään. Koska mikään prosessi ei toimi enää valon nopeudella.

David
Harrastelija-Ajattelija
Aikadillaatio on mielestäni erittäin mielenkiintoista.

Miettikääpä tätä:

Sinulla on rata, joka on kaksi valosekuntia pitkä (noin 600'000 km) ja kulkee siinä fysiikan mahdottomassa tilassa, jossa on täydellinen tyhjiö ja joka on vapaa kaikista kentistä, painovoima mukaan lukien. Radan toisessa päässä sinulla on tarkka tieto, että atomi a lähettää liikkeelle fotonin ajan hetkellä t=0 ja sinulla on varsin epä-Heisenbergiläinen tieto siitä, että juuri syntyvä fotoni seuraa rataa tarkasti.

Nyt sinulla on tarkka kello. Missä fotoni on ajan hetkellä t=+1s
a) Sinun kannaltasi katsoen?
b) Fotonin kannalta katsoen?




Minun kannaltani puolessa välissä rataa, jos kerran minun kellostani katsotaan. Periaatteessa kuitenkin se minun kelloni lukema lähestyy sitä fotonia myös nopeudella c, eikä siis ole ehtinyt silloin siihen puoleen väliin kun fotoni jo siinä on. Nämä fotonit kohtaavat siis puolessa välissä tuota loppuosaa, eli fotonin kannalta minun kelloni sekunti on kulunut 450,000 km kuluttua sen fotonin lähdöstä.

Fotonin omasta kellosta ei ole aikaa kulunut yhtään. Koska mikään prosessi ei toimi enää valon nopeudella.

Oletko varma tuosta: "fotonin kannalta minun kelloni sekunti on kulunut 450,000 km kuluttua sen fotonin lähdöstä"- osasta? Jos fotonin kannalta aikaa ei kulu, mitä se tarkoittaa fotonin nopeuden suhteen? Eikö nopeus ole matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla? Onko tälläisessä tilanteessa edes loogista sijaintia matkan ja ajan suhteella?

Tarkoitan, että loogisesti mikä tahansa, joka liikkuu valonnopeudella liikkuu ajan ulkopuolella. Eikö tästä seuraa, että vaikka meidän suhteellinen aikamme sanoo 300'000 km/s, niin valo liikkuu itseasiassa matka jaettuna nollalla, joka on joko ääretön tai määrittelemätön nopeus?

Mielestäni koko valonnopeudessa on paljon vähemmän kysymys nopeudesta 300'000 km/s ja enemmän kysymys ajasta ja sen suhteellisuudesta. Tästä ajatuksesta lähtien sellaista kuin maksiminopeus ei ole olemassakaan. Jos kiihdytät, aika hidastuu ja matkan suhde aikaan, eli nopeus, kohoaa aina äärettömyyksiin asti.

Parempi kysymys on mielestäni, onko olemassa sellaista asiaa, kuin nolla nopeus? Tarkoitan, että jos aika hidastuu valonnopeutta lähestyttäessä, mitä sen käyrän toisessa päässä on? Mekö? Eikö planeetta Maakin liiku jollakin nopeudella? Eikö yksinkertainen käveleminen korttelin ympäri muuta aikaasi vieressä seisovaan nähden? Mikä on nopein mahdollinen aika, joka aineella voi olla, eli toisin sanoen hitain nopeus?

David
Seuraa 
Viestejä8880

Niin tuo vastaus perustuikin siihen, että tilannetta katsottin koko ajan minun kelloni osoittimien mukaan. Sekunnin kuluttua kelloni aikaa se valo oli puolivälissä ja siinä kohtaa se viisarin informaatio lähti vastaan sitä tulevaa fotonia. Kun ne nyt sitten kaiken järjen mukaan kulkevat samaa vauhtia toisiaan kohti, niin ne kohtaavat loppumatkan puolessavälissä, jolloin se fotoni siis voi "lukea" sen kelloni ajan. Et kyllä ajanut ihan tuota takaa, mutta vastasin siihen mitä kysyit.

Harrastelija-Ajattelija

Mielestäni koko valonnopeudessa on paljon vähemmän kysymys nopeudesta 300'000 km/s ja enemmän kysymys ajasta ja sen suhteellisuudesta. Tästä ajatuksesta lähtien sellaista kuin maksiminopeus ei ole olemassakaan. Jos kiihdytät, aika hidastuu ja matkan suhde aikaan, eli nopeus, kohoaa aina äärettömyyksiin asti.



Olen miettinyt joskus vähän samaa siitä lähtökohdasta, että fotonin saapuessa auringosta maahan, maapallo pyörii siis äärettömällä nopeudella fotonin aikaskaalassa. Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien välillä, ja jos kerran aika on nolla niin ....

Harrastelija-Ajattelija

Parempi kysymys on mielestäni, onko olemassa sellaista asiaa, kuin nolla nopeus? Tarkoitan, että jos aika hidastuu valonnopeutta lähestyttäessä, mitä sen käyrän toisessa päässä on? Mekö? Eikö planeetta Maakin liiku jollakin nopeudella? Eikö yksinkertainen käveleminen korttelin ympäri muuta aikaasi vieressä seisovaan nähden? Mikä on nopein mahdollinen aika, joka aineella voi olla, eli toisin sanoen hitain nopeus?

En tiedä, tätäkin olen miettinyt, mihin meidän pitäisi mennä että aikamme kuluisi nopeammin kuin se nyt tekee, lakata pyörimästä maapallon mukana, lakata kiertämästä aurinkoa, lakata kiertämästä auringon mukana aurinkokuntaa jne...

Tästä syystä oletankin, että kyse on vain prosessointisuhteista, eikä ajasta varsinaisesti. Kun kierrät korttelia, sisäiset prosessisi vain hidastuvat seisovaan kaveriisi nähden. Aikaa ei voi pysäyttää, mutta prosesseja voi hidastaa, esim. pakastamalla tai esim. kiertämällä huimaa vauhtia maapallon ympäri SUHTEESSA paikallaan olevaan.

David
Seuraa 
Viestejä8880
David
tulihevonen

Et voi saada tasaisessa liikkeessä pysymään laseria peilien välissä, jos peilit ovat suorassa toisiaan vastaan, kuin tasan sen ajan jonka peilin koko antaa myöten.



Suosittelenpa kokeilemaan, olettaen tietysti että se laserlaite on alun alkaen liikkunut samalla nopeudella kuin peilitkin, eli on lähtötilanteessa ollut levossa peilien suhteen.

Olen kuitenkin alkanut tutkimustulosten perusteella uskoa, että valon nopeus on todella vakio ja riippumaton muista asioista. Näyttää vain siltä, että se johtaa hieman erilaiseen käsitykseen kuin on annettu ymmärtää.

Tarkennan tätä vielä sillä, että kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa tapahtumat kuitenkin etenevät samalla tavalla. Eli junassa laser käyttäytyy samalla tavalla kuin maassakin.

Se, että lepokoordinaatiston kannalta valo tekee pidemmän matkan liikkuvan järjestelmän piirissä on vain periaatteellinen kuvaus tilanteesta. Meillähän olisi muuten eetterimäinen tilanne, jos tuota pitäisi pelkästään lepokooridinaatiston kannalta tulkita.

Toisaalta liikkuvassa järjestelmässä ne sisäiset vuorovaikutukset eivät tapahdu kohdistetuilla lasereilla, joten periaatteseen se ei tältä osin vaikuta. Esimerkillä on vain mielikuvallista arvoa.

Sen verran myönnän, että mistä me sitten voimme olla varmoja ettei suhteemme valon nopeudella kulkevan järjestelmän piirissä kuitenkin jotain voi tapahtua vaikka emme sitä huomaisikaan.

David
Olen miettinyt joskus vähän samaa siitä lähtökohdasta, että fotonin saapuessa auringosta maahan, maapallo pyörii siis äärettömällä nopeudella fotonin aikaskaalassa. Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien välillä, ja jos kerran aika on nolla niin ....

Tuo on aika hyvä huomio. Toisaalta se sai minut ajattelemaan tuota lausetta: "Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien.."

Onko ajan ollessa nolla sellaisia asioita, kuin alku ja loppuhetki?

Jos aika on nolla ja siten fotonin nopeus ääretön, niin eikö siitä seuraa, että fotoni on jokaisessa kulkemansa reittin jokaisessa pisteessä samanaikaisesti, lähtö ja päätöspiste mukaanlukien? Mitä tapahtuisi, jos yrittäisit paikantaa sitä ajallisista lähtökohdista?

Olisiko tulos kuin Zenon ammoinen paradoksi lentävästä nuolesta, joka on paikallaan, kuin kuvassa joita seuraa ja edeltää toiset kuvat samasta nuolesta, vaikka nuoli itse näyttää olevan paikallaan?

David
Seuraa 
Viestejä8880
Harrastelija-Ajattelija
David
Olen miettinyt joskus vähän samaa siitä lähtökohdasta, että fotonin saapuessa auringosta maahan, maapallo pyörii siis äärettömällä nopeudella fotonin aikaskaalassa. Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien välillä, ja jos kerran aika on nolla niin ....



Tuo on aika hyvä huomio. Toisaalta se sai minut ajattelemaan tuota lausetta: "Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien.."

Onko ajan ollessa nolla sellaisia asioita, kuin alku ja loppuhetki?




Tuo nolla-aika on tietysti vähän hankala periaatteessa, mutta ajatellaan asiaa hieman alle valon nopeudella lähestyvän kannalta. Nythän sen aika on suhteessa maapalloon mennyt lähes nollaan, jolloin maapallon pyörimisnopeus sen suhteen on siis lähes ääretön. Ei tässä muuta ole vikana, mutta kun se max. nopeus saikin olla vain c.

Toisaalta, vaikka ei olisi alku ja loppuhetkeä, on joka tapauksessa olemassa lähtö- ja maalipaikka, vähintäänkin suhteellisina suureina. Tässä tapauksessa fotonin etenemän ja maapallon pyörähtämän matkan osalta.

Harrastelija-Ajattelija

Jos aika on nolla ja siten fotonin nopeus ääretön, niin eikö siitä seuraa, että fotoni on jokaisessa kulkemansa reittin jokaisessa pisteessä samanaikaisesti, lähtö ja päätöspiste mukaanlukien? Mitä tapahtuisi, jos yrittäisit paikantaa sitä ajallisista lähtökohdista?



Periaatteessa mikä tahansa, joka ei reagoi ajallisesti on kaikissa reittinsä pisteissä samanaikaisesti, oli se sitten jäämöhkäle tai fotoni.

Harrastelija-Ajattelija

Olisiko tulos kuin Zenon ammoinen paradoksi lentävästä nuolesta, joka on paikallaan, kuin kuvassa joita seuraa ja edeltää toiset kuvat samasta nuolesta, vaikka nuoli itse näyttää olevan paikallaan?

Zenonin ongelma oli tietysti suhteellisen liikkeen näennäinen pysäyttäminen, reaalimailmassa sellaista tilannetta ei ole olemassa.

David
Harrastelija-Ajattelija
David
Olen miettinyt joskus vähän samaa siitä lähtökohdasta, että fotonin saapuessa auringosta maahan, maapallo pyörii siis äärettömällä nopeudella fotonin aikaskaalassa. Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien välillä, ja jos kerran aika on nolla niin ....



Tuo on aika hyvä huomio. Toisaalta se sai minut ajattelemaan tuota lausetta: "Koskapa maapallo on eri asennossa alku- ja loppuhetkien.."

Onko ajan ollessa nolla sellaisia asioita, kuin alku ja loppuhetki?




Tuo nolla-aika on tietysti vähän hankala periaatteessa, mutta ajatellaan asiaa hieman alle valon nopeudella lähestyvän kannalta. Nythän sen aika on suhteessa maapalloon mennyt lähes nollaan, jolloin maapallon pyörimisnopeus sen suhteen lähestyy siis ääretöntä. Ei tässä muuta ole vikana, mutta kun se max. nopeus saikin olla vain c.

Toisaalta, vaikka ei olisi alku ja loppuhetkeä, on joka tapauksessa olemassa lähtö- ja maalipaikka, vähintäänkin suhteellisina suureina. Tässä tapauksessa fotonin etenemän ja maapallon pyörähtämän matkan osalta.

Harrastelija-Ajattelija

Olisiko tulos kuin Zenon ammoinen paradoksi lentävästä nuolesta, joka on paikallaan, kuin kuvassa joita seuraa ja edeltää toiset kuvat samasta nuolesta, vaikka nuoli itse näyttää olevan paikallaan?



Zenonin ongelma oli tietysti suhteellisen liikkeen näennäinen pysäyttäminen, reaalimailmassa sellaista tilannetta ei ole olemassa.

Sait minut ajattelemaan noita alle valonnopeuden kappaleita.

Mieti seuraavaa: Jos otetaan taas se 2:n valosekunnin rata, sanotaan nyt vain esimerkin vuoksi tasan 600'000 km ja tällä kerralla ajetaankin se avaruusaluksella, jonka nopeus on 0,1 c. Nyt raketin nopeus on siis tasaluvuilla ajatellen 30'000 km/s ja se siis kiitää radan ajassa 20 sekuntia. Paitsi että raketin oma ajanotto radan alku ja lähtöpisteen välillä on noin 19,9s, eikä 20 ja siten raketin oma nopeus olisikin 30'150 km/s, eikä 30'000. Aikadillaatio 1,005.

Tämä on täysin suhteellisuusteorian mukainen ns. relativistic rocket, joka on sekä teoriassa, että käytännössä mahdollinen. Sama voidaan laskea muillekkin nopeuksille 0,2c, 0,3 jne aina 0,9999...c:hen asti. Esimerkiksi nopeudella 0,97 c aikadillaatio olisi pikkuisen alle 4, eli 3,99.

0,97 c:tä kulkeva avaruusalus selvittäisi matkan Auringosta Maahan oman kellonsa mukaan noin kahdessa minuutissa ja 10 sekunnissa vaikka valolta meidän kannaltamme siihen kuluu noin 8 minuuttia. Missä avaruusalus oikeasti on 2 minuutin 10 sekunin kohdalla? Sehän ohittaa maata samaan aikaan, kun se on vasta vajaan neljänneksen matkasta taittaneena.

Muistaakseni aluksen kannalta kysymyksessä on horisontti, eli aluksen edessä aika nopeutuu, kunnes alus ohittaa pisteen ja sitten aika hidastuu samalla, kun taakse jäävät tapahtumat tippuvat näkyvistä ns. horisonttiin. Tuo kuitenkin vaatisi tarkistusta.

Mitä tapahtuu, kun c = 1? Sen tapauksessa aikadillaatio olisi täydellinen, eli ääretön. Eikö ääriarvoilla todella kävisi niinkuin sanoit, eli maapallon pyörimisnopeudesta tulee ääretön? Eli tapahtumat fotonin edessä olisivat samanaikaisia ja tapahtumat fotonin takana pysähtyneitä?

derz

tulihevonen
Derz! Tiedän minäkin, että aikadilaatio on faktaa. Vai tiedämmekö?

Kyllä tiedämme. Kaiken lisäken lisäksi aika dilatoituu juuri suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla.

Kyllä aikadilataatio on fakta. Mutta mikä ilmiö on sen takana? Ilmeisesti liikkeessä olevat yksittäiset atomit hidastavat toimintaansa. Mieleeni tulee vastaava ilmiö, kun lämpötilassa lähestytään absoluuttista nollaa. Tähän liittyen seuraava suhteellisuusteoriaan liittyvä ihmettelyni.

Aiheuttaako lämpötila aikadilataatiota?
Itse asiassa miksi kaavassa energia on yhtäkuin massa kertaa valon nopeus ei tarvitse massan lämpötilaa ja ominaislämpökapasiteettia ottaa huomioon? Vai onko ne piilotettu jonnekin. Massaan varastoitunut lämpötila on energiaa.

tulihevonen

tulihevonen
derz

tulihevonen
Derz! Tiedän minäkin, että aikadilaatio on faktaa. Vai tiedämmekö?

Kyllä tiedämme. Kaiken lisäken lisäksi aika dilatoituu juuri suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla.



Kyllä aikadilataatio on fakta. Mutta mikä ilmiö on sen takana? Ilmeisesti liikkeessä olevat yksittäiset atomit hidastavat toimintaansa. Mieleeni tulee vastaava ilmiö, kun lämpötilassa lähestytään absoluuttista nollaa. Tähän liittyen seuraava suhteellisuusteoriaan liittyvä ihmettelyni.

Aiheuttaako lämpötila aikadilataatiota?
Itse asiassa miksi kaavassa energia on yhtäkuin massa kertaa valon nopeus ei tarvitse massan lämpötilaa ja ominaislämpökapasiteettia ottaa huomioon? Vai onko ne piilotettu jonnekin. Massaan varastoitunut lämpötila on energiaa.

tulihevonen

E = sqrt[p^2c^2 + m^2c^4]

Kun liikemäärä on 0 niin tuo supistuu perinteiseksi E=mc^2 lausekkeeksi. Lämpöhän on atomien liikettä. Joten siitä tuleva energia sisältyy tuohon liikemäärän lauseeseen. Joten kyllä. Kokonaisenergiaa tarkastelteaessa tulee myös lämpötila otettua huomioon.

Tuo ajan hidastuminen on mielenkiintoinen, koska sitä on mitattu atomikelloilla, voidaan yksinkertaisesti päätellä, että atomit käyttäytyvät eri nopeudessa erilailla..

Niin itseasiassa juuri tuo atomien käyttäytyminen on aikaa...

Vaikuttaisiko se sitten muuten, paitsi mittaajiin, mutta valon nopeuteen?

hmk
Seuraa 
Viestejä1105
tulihevonen

Kyllä aikadilataatio on fakta. Mutta mikä ilmiö on sen takana? Ilmeisesti liikkeessä olevat yksittäiset atomit hidastavat toimintaansa. Mieleeni tulee vastaava ilmiö, kun lämpötilassa lähestytään absoluuttista nollaa.



Mitä tarkoitat "liikkeessä olevalla"? Suhteellisuusteoriassa kappaleilla on vain suhteellista liikettä: jos A liikkuu B:n suhteen niin myös B liikkuu A:n suhteen. Tasaisen liikkeen tapauksessa, jos B toteaa A:n kellon käyvän hitaasti, niin A toteaa B:n kellon käyvän hitaasti.

tulihevonen

Tähän liittyen seuraava suhteellisuusteoriaan liittyvä ihmettelyni.

Aiheuttaako lämpötila aikadilataatiota?
Itse asiassa miksi kaavassa energia on yhtäkuin massa kertaa valon nopeus ei tarvitse massan lämpötilaa ja ominaislämpökapasiteettia ottaa huomioon? Vai onko ne piilotettu jonnekin. Massaan varastoitunut lämpötila on energiaa.

tulihevonen

Kyllä kappaleen lämpöenergia kasvattaa sen massaa ja sitä kautta gravitationaalista aikadilataatiota.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

hmk

Mitä tarkoitat "liikkeessä olevalla"? Suhteellisuusteoriassa kappaleilla on vain suhteellista liikettä: jos A liikkuu B:n suhteen niin myös B liikkuu A:n suhteen. Tasaisen liikkeen tapauksessa, jos B toteaa A:n kellon käyvän hitaasti, niin A toteaa B:n kellon käyvän hitaasti.

Ihmettelinkin jo, että mikä ilmiö on tuon todellisen aikadilaation takana.
En minä voi muuta tuumata kuin että A:n atomien on tiedettävä olevansa liikkeessä ei pelkästään suhteessa B:hen, vaan...niin mihin? Olisiko avaruus täynnä esim. taustasäteilyä, energiaa tms. johon vertailla. Mitään eetteriähän ei ole olemassa.

Muutoinhan todellinen aikadilaatio olisi mahdotonta. Sillä niinkuin sanoit, jos A liikkuu B:n suhteen niin myös B liikkuu A:n suhteen. Miten A:n atomit silloin ikäänkuin osaisivat hidastaa toimintaansa.

Ei tämä ole helppoa. Onneksi en olekaan hakemassa Cambridge Universityn seuraavaksi Lucasin matematiikan professoriksi, sitten kun se vakanssi joskus vapautuu!

tulihevonen

henkka
Tuo ajan hidastuminen on mielenkiintoinen, koska sitä on mitattu atomikelloilla, voidaan yksinkertaisesti päätellä, että atomit käyttäytyvät eri nopeudessa erilailla..

Niin itseasiassa juuri tuo atomien käyttäytyminen on aikaa...

Vaikuttaisiko se sitten muuten, paitsi mittaajiin, mutta valon nopeuteen?

Ei taida vaikuttaa.

Mietin tuota tuossa jo aiemmin. Jos aikadillaatio todellakin vaikuttaa siten, että valonnopeutta lähestyttäessä aika hidastuu itse liikkujassa, tapahtumat nopeutuvat liikkujan edessä ja hidastuvat sen takana, niin tästähän seuraisi loogisesti, että valonnopeudella jossa aikadillaatio on täydellinen, eli aika on pysähtynyt, liikkujan edessä olevat tapahtumat ovat äärettömän nopeita, eli jokainen tapahtuma on samanaikainen ja liikkujan taakse jäävät tapahtumat pysähtyvät välittömästi.

Joten mitä se voisi tarkoittaa? Itse mietin tapahtumaa tuollaisen 97% valonnopeudesta kulkevan avaruusaluksen kannalta, jota seuraa fotoni. Eli fotonin edessä olisivat kaikki tapahtumat ovat samanaikaisia. Myös tilanne, jossa fotoni ohittaa aluksen ja tilanne jossa se ohittaa paikallaan olevan avaruusaseman hivenen kauempana.

Eikö tämä tarkoita, että niin 0,97 c nopeudella kulkevasta aluksesta nähden samoin kuin asemalta nähden, fotonin nopeus on c, huolimatta siitä, että alus kulkee vain 3% hitaammin, kuin fotoni?

Tilanne on jopa helpompi hahmottaa, kun fotoni ohittaa aluksen ja aseman. Koska aikadillaation ääriarvolla aika ei tyydy vain hidastumaan fotonin takana vaan yksinkertaisesti pysähtyy, fotoni etääntyy tietenkin kummastakin, sekä aluksesta, että asemasta nopeudella c.

Tämä on mielestäni looginen selitys väitteelle, että valonnopeus on tarkkailijasta riippumaton. Huomaako joku epäloogisuuksia?

Niin näin olen myös ymmärtänyt, kaikki liike alle valonnopeuden, on siis suhteellista, muuttuvaa, ja myös se ajan hidastuminen on tuossa kentässä tapahtuvaa mukautumista.

Itse valonnopeus ei siis muutu, sitä voisi siis kutsua, tai pitää aikana nykyhetkessä....

Raivomielen Unet

E = sqrt[p^2c^2 + m^2c^4]

Kun liikemäärä on 0 niin tuo supistuu perinteiseksi E=mc^2 lausekkeeksi. Lämpöhän on atomien liikettä. Joten siitä tuleva energia sisältyy tuohon liikemäärän lauseeseen. Joten kyllä. Kokonaisenergiaa tarkastelteaessa tulee myös lämpötila otettua huomioon.





Kun massan atomien liikemäärä on 0 niin silloin massa on absoluuttisen kylmä ja kaava toimii. Miten on kun kappale on lämmin, onko lämpöenergia otettu huomioon?

hmk

Kyllä kappaleen lämpöenergia kasvattaa sen massaa

Onko faktaa?

tulihevonen

David
Seuraa 
Viestejä8880
hmk

Mitä tarkoitat "liikkeessä olevalla"? Suhteellisuusteoriassa kappaleilla on vain suhteellista liikettä: jos A liikkuu B:n suhteen niin myös B liikkuu A:n suhteen. Tasaisen liikkeen tapauksessa, jos B toteaa A:n kellon käyvän hitaasti, niin A toteaa B:n kellon käyvän hitaasti.

Näytäppä toteen tuollainen tapahtuma, jossa pelkän suhteellisen liikkeen osoitetaan synnyttävän aikadilataatiota. Itse ainakin pidän sitä mahdottomana. Kaikki kokeet joudutaan tekemään kiihdyttämällä joku objekti liikkeeseen suhteessa johonkin toiseen ja näiden välillä voidaan vertailu tehdä. Tällöin siis se kiihdytetty on eri nopeustasossa ja aikadilataatio on selviö, jos valon eli vuorovaikutusten nopeus on vakio.

Jos lähetämme pisteestä A kaksi kappaletta B,C eri suuntiin samalla nopeudella suhteessa A:han, niin B ja C:b kellot käyvät tietysti samalla nopeudella suhteessa A:han. Toistensa suhteen ne kellot tietysti näyttävät käyvän eri aikaa, mutta jos ne palaavat A:han niillä on sama aika. Jos B menee C:n tai C menee B:n luo, niin silloin ne taas joutuvat kiihdyttämään joten taas se liike on todellista sen toisen suhteen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat