Pika apua resistanssiin:)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Elikkä oon vähän pihalla resistanssin kanssa, mikä se periaatteessa on? Tai siis piirissähän se "pienentää" jännitettä siten että jännitehäviö on U=RI, mutta millä tavalla se sitä "pienentää". Koska olen aina ymmärtänyt asian että jännite on tämä abstraktimpi käsite ja virta tämä konkreettisempi, joten haluisin virran pienenevän, mutta asiahan ei tietenkään näin ole. Ja siis yo huomenna.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Tuosta voit vähän katsoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Resistanssi
"Resistanssi eli sähkövastus, lyhyemmin vastus (tunnus R) on fysiikassa ja sähkötekniikassa suure, joka yhdessä sähköjännitteen kanssa määrää aineessa kulkevan sähkövirran voimakkuuden. Johteen resistanssi R = U/I, missä U on johteen yli vaikuttava jännite ja I on siinä kulkeva virta. Resistanssin mittayksikkö on ohmi (Ω = V/A).

Resistanssi kuvaa johtimen virranvastustuskykyä."

Koska olen aina ymmärtänyt asian että jännite on tämä abstraktimpi käsite ja virta tämä konkreettisempi, joten haluisin virran pienenevän,

Jännite ei ole mitenkään abstraktimpi käsite. Jännite on mekaniikan puolella sama kuin voima. Virta taas on nopeus. Teho tulee sitten voiman ja nopeuden tulona. Jos pienennät jännitettä, pienennät myös virtaa. Jos pienennät jännitteen puoleen alkuperäisestä, pienennät myös virtaa puoleen, joten teho laskee neljännekseen alkuperäisestä.

Vierailija
Ertsu
Jännite on mekaniikan puolella sama kuin voima. Virta taas on nopeus.

No huh huh, mikä vertaus! Jos jollakin tavalla haluaa analogisesti ajatella jännitettä vaikkapa suhteessa painovoimakenttään lähellä Maan pintaa, jolloin kenttävoimakkuus on likimain vakio, niin jännite on jollakin tavalla analoginen tulon g∙Δh kanssa (vertaa potentiaalienergiaa mgh gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=V ja gh on jotain vastaavaa gravitaatiokentässä.

Vierailija
ifos
Elikkä oon vähän pihalla resistanssin kanssa, mikä se periaatteessa on? Tai siis piirissähän se "pienentää" jännitettä siten että jännitehäviö on U=RI, mutta millä tavalla se sitä "pienentää". Koska olen aina ymmärtänyt asian että jännite on tämä abstraktimpi käsite ja virta tämä konkreettisempi, joten haluisin virran pienenevän, mutta asiahan ei tietenkään näin ole. Ja siis yo huomenna.

Lue kattava selitys tuolta =>

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=10411

Vierailija

Kale kirjoitti:

Ertsu kirjoitti:

Jännite on mekaniikan puolella sama kuin voima. Virta taas on nopeus.

No huh huh, mikä vertaus! Jos jollakin tavalla haluaa analogisesti ajatella jännitettä vaikkapa suhteessa painovoimakenttään lähellä Maan pintaa, jolloin kenttävoimakkuus on likimain vakio, niin jännite on jollakin tavalla analoginen tulon g∙Δh kanssa (vertaa potentiaalienergiaa mgh gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=V ja gh on jotain vastaavaa gravitaatiokentässä.


Jännite on voima, joka liikuttaa elektroneja. En ymmärrä, mistä tempaisit gravitaatiovoiman tuohon yhteyteen, kun sillä ei ole sähkövastuksen eikä tehon kanssa mitään tekemistä.

Sitten nuo suureesi: Gramma kertaa deltatunti, milligrammatunti gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=voltti ja grammatunti jotain vastaavaa gravitaatiokentässä. Mistä keksit tuollaisia ?

Vierailija
Ertsu
Kale kirjoitti:
Ertsu kirjoitti:

Jännite on mekaniikan puolella sama kuin voima. Virta taas on nopeus.

No huh huh, mikä vertaus! Jos jollakin tavalla haluaa analogisesti ajatella jännitettä vaikkapa suhteessa painovoimakenttään lähellä Maan pintaa, jolloin kenttävoimakkuus on likimain vakio, niin jännite on jollakin tavalla analoginen tulon g∙Δh kanssa (vertaa potentiaalienergiaa mgh gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=V ja gh on jotain vastaavaa gravitaatiokentässä.


Jännite on voima, joka liikuttaa elektroneja. En ymmärrä, mistä tempaisit gravitaatiovoiman tuohon yhteyteen, kun sillä ei ole sähkövastuksen eikä tehon kanssa mitään tekemistä.

Sitten nuo suureesi: Gramma kertaa deltatunti, milligrammatunti gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=voltti ja grammatunti jotain vastaavaa gravitaatiokentässä. Mistä keksit tuollaisia ?

Älä hämmennä pieniä trollaamalla. Tuo ei enää ole edes hauskaa.

Varmaan muistat notaatiosta senverran että yleensä käytetään gravitaatiopotentiaalille muotoa gh missä g olet maapallon gravitaation aiheuttama kiihtyvyys (~9,81m/s^2) ja h korkeus (height jos ihmettelet mistä se tulee). Tätä samaa merkintätapaa on käytetty ihan yläasteelta lähtien. Joten älä leiki ettet tunnistaisi sitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
ifos
Elikkä oon vähän pihalla resistanssin kanssa, mikä se periaatteessa on?



Resistanssi on seurausta johteen varauksenkuljettajien ja kidehilan ionien välisistä vuorovaikutuksista. Ne siirtävät varauksenkuljettajien sähkökentältä saamaa energiaa kidehilan värähtelyille, eli lämmöksi.

Tai siis piirissähän se "pienentää" jännitettä siten että jännitehäviö on U=RI, mutta millä tavalla se sitä "pienentää". Koska olen aina ymmärtänyt asian että jännite on tämä abstraktimpi käsite ja virta tämä konkreettisempi, joten haluisin virran pienenevän, mutta asiahan ei tietenkään näin ole.

Sähköpiiri on suljettu reitti, jota pitkin varauksenkuljettajat voivat virrata potentiaalista toiseen. Koska varaus on häviämätöntä, virta on kaikissa piirin osissa vakio (ajan suhteen vakaassa tilassa). Tietyn virran ajamiseksi tietyn johteen läpi vaaditaan tietty sähkökenttä. Sähkökenttä on potentiaalin (jännitteen) derivaatta matkan suhteen. Jos piirin jonkin osan resistanssi kasvaa, saman virran ajamiseksi sen läpi vaaditaan kovempi sähkökenttä, eli suurempi jännite piirin osan yli. Koska yleensä jännitelähteen kokonaisjännite on vakio, se merkitsee muiden osien yli olevan jännitteen pienenemistä. Käytännön sähköpiireissä silloin tapahtuu yleensä myös virran pieneneminen.

Virtapiirissä perustavia suureita ovat sähkökenttä ja varaus. Sähkökenttä kohdistaa varauksiin voiman, mikä johtavassa materiaalissa aikaansaa varauksenkuljettajien virran, eli sähkövirran. Jännite kahden pisteen välillä on sähkökentän integraali pisteestä toiseen. Jännitettä käytetään, koska se on käytännön virtapiirilaskuissa käyttökelpoisempi suure kuin sähkökenttä.

Vierailija
Neutroni

Resistanssi on seurausta johteen varauksenkuljettajien ja kidehilan ionien välisistä vuorovaikutuksista. Ne siirtävät varauksenkuljettajien sähkökentältä saamaa energiaa kidehilan värähtelyille, eli lämmöksi.

Ensimmäinen varsinainen vastaus kysymykseen, avaajalle tiedoksi

Vierailija

Sähköön käy analogiana aika hyvin vesijohdotukset ja altaat.

Eli se määrä vettä, mikä virtaa, on virta, jännite taas putkiston välillä oleva "korkeusero", joka aiheuttaa painetta. Tällä analogialla kondensaattori on uima-allas, jonka "pohja pettää", kun tarpeeksi vettä on altaaseen valunut, eli kondensaattori purkautuu.

Käämikin on kuin rullalle kierretty putki, hidastaa veden kulkua sen alkupäästä loppuun.

Vastus olisi sitten joku putken kavennin.

Vierailija

Nyt voi jo tämänkin heittää, kokeet ovat puolivälissä .

Älä missään nimessä mene laskemaan tehoa Ohmin lain (U=RI) mukaan!

Sitä ei saa tehdä (Vastaaja_24fi)!

Vierailija

Raivomielen unet kirjoitti:

Varmaan muistat notaatiosta senverran että yleensä käytetään gravitaatiopotentiaalille muotoa gh missä g olet maapallon gravitaation aiheuttama kiihtyvyys (~9,81m/s^2) ja h korkeus (height jos ihmettelet mistä se tulee). Tätä samaa merkintätapaa on käytetty ihan yläasteelta lähtien. Joten älä leiki ettet tunnistaisi sitä.

Ensinnäkin minun kouluaikanani oli vain kansakoulu ja keskikoulu ja keskikoulussa opetettiin, että gravitaatiokiihtyvyyttä merkitään isolla G:llä.
Pikku g oli gramman yksikkö, mutta en väitä, etteivätkö käsitteet ole voineet muuttua 38 vuoden aikana.

Toinen juttu. Minun kouluaikanani ei sähköopin tunnilla ollut lainkaan gravitaatiokiihtyvyyttä. Niitä pidettiin eri asioina. Tämän ketjun alkuperäinen kirjoittaja pyysi apua resistanssiin, enkä ainakaan Ohmin laista löytänyt sanaakaan gravitaatiosta.

Kun ala-asteella opetetaan ensimmäisiä kertoja sähköoppia, siellä jännitettä verrataan veden paineeseen. Katsoin lasteni kirjasta ja niin se opetettiin minunkin kouluaikanani.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:

Sähköpiiri on suljettu reitti, jota pitkin varauksenkuljettajat voivat virrata potentiaalista toiseen. Koska varaus on häviämätöntä, virta on kaikissa piirin osissa vakio (ajan suhteen vakaassa tilassa). Tietyn virran ajamiseksi tietyn johteen läpi vaaditaan tietty sähkökenttä. Sähkökenttä on potentiaalin (jännitteen) derivaatta matkan suhteen. Jos piirin jonkin osan resistanssi kasvaa, saman virran ajamiseksi sen läpi vaaditaan kovempi sähkökenttä, eli suurempi jännite piirin osan yli. Koska yleensä jännitelähteen kokonaisjännite on vakio, se merkitsee muiden osien yli olevan jännitteen pienenemistä. Käytännön sähköpiireissä silloin tapahtuu yleensä myös virran pieneneminen.

Virtapiirissä perustavia suureita ovat sähkökenttä ja varaus. Sähkökenttä kohdistaa varauksiin voiman, mikä johtavassa materiaalissa aikaansaa varauksenkuljettajien virran, eli sähkövirran. Jännite kahden pisteen välillä on sähkökentän integraali pisteestä toiseen. Jännitettä käytetään, koska se on käytännön virtapiirilaskuissa käyttökelpoisempi suure kuin sähkökenttä.


Ajattelitko, että tuollainen selostus kelpaisi kenties myös ala-asteen oppikirjaan ?

Suprmies kirjoitti:

Kannattaa muistaa se vanha kunnon

P = U I
U = R I

eli PUI "M" URI


Tiedätkö, mitä tuo "M" tarkoittaa ?
Sitä, että ämmät ei ymmärrä mitään koko jutusta.
Sen sijaan tuo P = UI ei pidä paikkaansa vaihtojännitteellä. Ala-asteen viidettä luokkaa käyville lapsilleni opetan kyllä cosini-fiin käsitteen, mutta en sentään nimimerkki Neutronin sepustuksien kaltaisia juttuja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Ertsu
Ajattelitko, että tuollainen selostus kelpaisi kenties myös ala-asteen oppikirjaan ?



Vastaus oli yksinkertaistettu ylioppilastasolle, tiettävästi yo-kokeet eivät ole ala-astelaisten huolenaiheena. Kyllä siinä vaiheessa ihmisen on syytä pystyä tämän tapaisesta jutusta hahmottamaan varauksenkuljetuksen perusteet kvalitatiivisesti. Jos tuossa oli jotain epäselvää, voi kysyä tarkennusta. Pikaisesti kirjoitettu teksti se on, eikä ollenkaan oppikirjatasolle hiottu.

Sen sijaan tuo P = UI ei pidä paikkaansa vaihtojännitteellä.



Tällaisista yleisistä ehdottomista kommenteistä on usein helppo löytää huomauttamista, niin tuostakin. Mutta alkeistason laskuihin tuo on hyvä oletus.

Ala-asteen viidettä luokkaa käyville lapsilleni opetan kyllä cosini-fiin käsitteen, mutta en sentään nimimerkki Neutronin sepustuksien kaltaisia juttuja.

Et ole kovinkaan monen miksi-kysymyksen päässä kuljetusteoriasta. Viimeistään yläasteella tulee Fermin kultainen sääntö tutuksi.

Vierailija
Raivomielen Unet
Ertsu
Kale kirjoitti:
Ertsu kirjoitti:

Jännite on mekaniikan puolella sama kuin voima. Virta taas on nopeus.

No huh huh, mikä vertaus! Jos jollakin tavalla haluaa analogisesti ajatella jännitettä vaikkapa suhteessa painovoimakenttään lähellä Maan pintaa, jolloin kenttävoimakkuus on likimain vakio, niin jännite on jollakin tavalla analoginen tulon g∙Δh kanssa (vertaa potentiaalienergiaa mgh gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=V ja gh on jotain vastaavaa gravitaatiokentässä.


Jännite on voima, joka liikuttaa elektroneja. En ymmärrä, mistä tempaisit gravitaatiovoiman tuohon yhteyteen, kun sillä ei ole sähkövastuksen eikä tehon kanssa mitään tekemistä.

Sitten nuo suureesi: Gramma kertaa deltatunti, milligrammatunti gravitaatiokentässä ja qEd sähkökentässä, missä Ed=voltti ja grammatunti jotain vastaavaa gravitaatiokentässä. Mistä keksit tuollaisia ?




Älä hämmennä pieniä trollaamalla. Tuo ei enää ole edes hauskaa.

Varmaan muistat notaatiosta senverran että yleensä käytetään gravitaatiopotentiaalille muotoa gh missä g olet maapallon gravitaation aiheuttama kiihtyvyys (~9,81m/s^2) ja h korkeus (height jos ihmettelet mistä se tulee). Tätä samaa merkintätapaa on käytetty ihan yläasteelta lähtien. Joten älä leiki ettet tunnistaisi sitä.


Enpä olisi voinut tuota sen paremmin sanoa. Pisteet Raivomielen Unille!

Vierailija
Ertsu
Raivomielen unet kirjoitti:
Varmaan muistat notaatiosta senverran että yleensä käytetään gravitaatiopotentiaalille muotoa gh missä g olet maapallon gravitaation aiheuttama kiihtyvyys (~9,81m/s^2) ja h korkeus (height jos ihmettelet mistä se tulee). Tätä samaa merkintätapaa on käytetty ihan yläasteelta lähtien. Joten älä leiki ettet tunnistaisi sitä.

Ensinnäkin minun kouluaikanani oli vain kansakoulu ja keskikoulu ja keskikoulussa opetettiin, että gravitaatiokiihtyvyyttä merkitään isolla G:llä.
Pikku g oli gramman yksikkö, mutta en väitä, etteivätkö käsitteet ole voineet muuttua 38 vuoden aikana.

Toinen juttu. Minun kouluaikanani ei sähköopin tunnilla ollut lainkaan gravitaatiokiihtyvyyttä. Niitä pidettiin eri asioina. Tämän ketjun alkuperäinen kirjoittaja pyysi apua resistanssiin, enkä ainakaan Ohmin laista löytänyt sanaakaan gravitaatiosta.

Kun ala-asteella opetetaan ensimmäisiä kertoja sähköoppia, siellä jännitettä verrataan veden paineeseen. Katsoin lasteni kirjasta ja niin se opetettiin minunkin kouluaikanani.


SINUNKIN kouluaikaan varmaan käytettiin merkintää G = gravitaatiovoima ja g = gravitaatiokiihtyvyys (so. gravitaatiokentän kenttävoimakkuus). Ja älä sotke suureiden tunnuksia ja yksiköitä keskenään. KUKAAN ei ole puhunut mistään grammoista yhtään mitään ennen kuin sinä aloit niillä trollaamaan. Ja jos sinun kouluaikanasi ei mainittu, että gravitaatiokiihtyvyys on gravitaatiokentän kenttävoimakkuus aivan niin kuin sähkö- ja magneettikentälläkin on omat kenttävoimakkuutensa, niin se on joko oppikirjan tai opettajan tai molempien vika.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat