Seuraa 
Viestejä45973

Koulutuszydeemit on mylleröity monesti sitten Papan ja Mummon nuoruuden. Silloin alempia akateemisia tutkintoja olivat humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaattitutkinnot ja ekonomin tutkinto. Ylempiä taas esim. maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot.

Mitenkäs on nyt? Lasketaanko ammattikorkeakoulututkinto akateemiseksi tutkinnoksi? ja jos, niin alemmaksi vai ylemmäksi?

Sivut

Kommentit (30)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olbe
Seuraa 
Viestejä1447

Akateemiset tutkinnot = ylemmät korkeakoulututkinnot = kaikki, mitä tulee korkeakouluista (ei ammatti-) ja yliopistoista: DI, FM, KTM, VM yms.

Ammattikorkeakoulututkinto = alempi korkeakoulututkinto = kaikki, mitä tulee ammattikorkeakouluista (entisistä opistoista) = insinööri, tradenomi, sairaanhoitaja yms.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Riversmouthissa ammattikorkeakouluakin nimitetään North Carelia Universityksi. Yeah.

http://www.ncp.fi/english/default.htm

Voin myös sanoa, että paikallisilla käymilläni 'sekakursseilla' vaatimustaso on usein ihan eri planeetalta samoilla kursseillakin AMK-ihmisille ja YO-opiskelijoille. Olet AMK:sta, teet muutaman sivun liirumia aiheesta mistä haluat. Olet yliopistosta, teet 15 sivun luentopäiväkirjan.

EDIT: Tietämättömyyden tunnustukset poistettu.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Ei ainakaan ylemmäksi, en tiedä vastaako se alempaa nykyisin. Siinä mielessä ei ehkä vastaisi, että akateemisuus on perinteisesti mielletty liittyvän yliopistoihin ja korkeakouluihin, jotka ovat osa yliopistolaitosta ja "akateemista perinnettä". Mutta maailma muuttuu, ehkä joku tietävä osaa kertoa että mikä se akateeminen nykyisin tarkalleen ottaen on? Palkoissa eivät erot ainakaan näy...

ammattikorkeakoulusta saatu tutkinto taitaa olla alempi korkeakoulututkinto kun yliopiston, kauppakorkean, teknisen korkeakoulun tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Englanninkielinen käännös Polytechic viittaa tekniseen opistoon. Sitä se ammattikorkeakoulu on edelleen vaikka nimi ja opiskelu onkin muuttunut jonkun verran. Esimerkiksi ammattikorkeakouluinssi jatko-opiskelee niin pääsee/joutuu maisteriksi tai dippaksi.

EDIT: Polytechnic käännöstä käytetään Suomessa Ammattikorkeakouluista mutta mm. Englannissa Polytechnic on muuttunut Universityksi monen koulun kohdalla vaikka koulusta edelleen valmistutaan teknisen opiston eli ammattikorkean opintosuunnitelmilla ja sisällöillä. Englannissa nimitykset alkavat tosissaan sekoittua, osasyynä on Polytechnic schoolien ja Universityjen liitot, kursseja/luentoja jaetaan ristiin rastiin.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Merteuil
ehkä joku tietävä osaa kertoa että mikä se akateeminen nykyisin tarkalleen ottaen on? Palkoissa eivät erot ainakaan näy...

No eivät näy ei. Pikemmin ero näkyy siinä, että akateemiset eivät saa töitä ja AMK-kouluttautuneet saavat.

Akateemisen koulutuksen perustava ero lienee koulutuksen 'syvyydessä', vaatimustasossa, kurssinkäyntityyleissä ja etenkin teoreettisuudessa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Neonomide
Merteuil
ehkä joku tietävä osaa kertoa että mikä se akateeminen nykyisin tarkalleen ottaen on? Palkoissa eivät erot ainakaan näy...

No eivät näy ei. Pikemmin ero näkyy siinä, että akateemiset eivät saa töitä ja AMK-kouluttautuneet saavat.

No ei se nyt ihan noin mene.

Alakohtaisesti eroja tietysti löytyy, mutta ainakin DI:t, KTM:t, lääkärit ja luonnontieteellisten alojen maisterit työllistyvät edelleen korkeilla prosenteilla ja jokaisen keskimääräinen alkupalkka on suurempi kun suomalaisen palkansaajan keskiarvo.

Tradenomien työttömyysprosentti taas on kymmeniä prosentteja, ja työllisistä osa työskentelee kauppojen kassoilla. Myös inssit tekevät kunnossapitotehtäviä, jotka "kuuluisivat" ammattikoulusta valmistuneille. Molempien sisäänottoa oltaneenkin pienentämässä.

Toki yliopistoista löytyy myös näitä ns. "turhia" maistereita, joista ei ole kaupallista hyötyä, eli eivät saa (ainakaan hyväpalkkaista) työtä muualta kuin valtiolta. Palkkaisitko itse omaan tulosta tekevään firmaasi yli 3000 euron kuukausipalkalla maisterin, joka on opiskellut pääaineenaan jazzlaulantaa, Zimbabwen kulttuurihistoriaa tai Ruotsin kieltä?

Mummo
Koulutuszydeemit on mylleröity monesti sitten Papan ja Mummon nuoruuden. Silloin alempia akateemisia tutkintoja olivat humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaattitutkinnot ja ekonomin tutkinto. Ylempiä taas esim. maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot.

Mitenkäs on nyt? Lasketaanko ammattikorkeakoulututkinto akateemiseksi tutkinnoksi? ja jos, niin alemmaksi vai ylemmäksi?

Normaali ammattikorkeakoulututkinto lasketaan noin käytännön maailmassa alemmaks korkeakoulututkinnoks. Insinööri ( AMK ) on selvästi alempi käytännössä. Alotuspaikkoja on niin käsittämättömän paljo liikaa että insinööriksiki lukenu voi olla aivan tumpelo duunari. Sen takia alkaa kannattaa Master-tutkinnon lukeminen, laajemman AMK-tutkinnon.

No eivät vastaa toisiaan mitenkään.
Yliopistossa ja korkeakoulussa voi suorittaa alempia- ja ylempiäkorkeakoulututkintoja. Jatkotutkintoina lisensiaatti tai tohtori.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon. Jatkona ylempiAMK.

Mistä sellanen idea on edes syntynyt, että ne vastaisivat jotenkin toisiaan kun sisällöt on ihan erilaisia. AMK:n nimi sekoilua?

Jaykkis
No eivät vastaa toisiaan mitenkään.
Yliopistossa ja korkeakoulussa voi suorittaa alempia- ja ylempiäkorkeakoulututkintoja. Jatkotutkintoina lisensiaatti tai tohtori.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon. Jatkona ylempiAMK.

Mistä sellanen idea on edes syntynyt, että ne vastaisivat jotenkin toisiaan kun sisällöt on ihan erilaisia. AMK:n nimi sekoilua?

Eihän niitä muuten toisiinsa verrattukaan ku sillä että lasketaanko kaikki akateemisiks tutkinnoiks?

Ainaki inssit on niin inflaatiossa et huh, samoin ku tradenomit. Aivan liian helpolla sellasen tutkinnon kyllä suorittaaki

Tuossa pari vuotta sitten yliopistoihin otettiin takaisin alemmaksi korkeakoulututkinnoksi kanditaatin tutkinto. Tämähän oli pitkään aikaan sama kuin ylempikorkeakoulutuktinto, siis maisterin tutkinto. Nykyään tutkinnot yliopistoissa ovat siis:

- kanditaatin tutkinto, 120 opintoviikkoa, alempi tutkinto
- maisterin tutkinto, 160 opintoviikkoa, ylempi tutkinto
- lisensiaatin ja tohtorin jatkotutkinnot

Tuo vuoden 2005 uudistus aiheuttaa välistä hieman sekaannuksia kun nyt yhtäaikaa on olemassa "ylempiä ja alempia" kandeja. Nimittäin läheskään kaikki vanhan systeemin mukaiset kandit eivät ole rahapulassaan maisterin arvoa ostaneet.

Neonomide
Riversmouthissa ammattikorkeakouluakin nimitetään North Carelia Universityksi. Yeah.

Niin.. Onhan täällä Savossakin kuvataideakatemiaa, Savonia instituuttia, soveltavan biotekniikan instituuttia jne.. osa on yliopistoa, osalla ei mitään tekemistä sen kanssa. En tiedä kenen etuja palvelee tuollainen päämäärätön nimipolitiikka. Ihmeellistä akateemisten nimikkeiden ihannointia ammattikouluilta. Kohta varmaan puolustusvoimissakin aletaan jääkäreistä tekemään majureita 6kk aikana ja tykkimiehet ylennetään peräti alokkaiksi

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Snaut

- kanditaatin tutkinto, 120 opintoviikkoa, alempi tutkinto
- maisterin tutkinto, 160 opintoviikkoa, ylempi tutkinto
- lisensiaatin ja tohtorin jatkotutkinnot

Viikkoa = nykyään pistettä.

Olbe
Snaut

- kanditaatin tutkinto, 120 opintoviikkoa, alempi tutkinto
- maisterin tutkinto, 160 opintoviikkoa, ylempi tutkinto
- lisensiaatin ja tohtorin jatkotutkinnot



Viikkoa = nykyään pistettä.

Molemmat käytössä, siinähän on yksikäsitteinen muuntosääntö pisteiden ja viikkojen välillä.

Minä olen aina ollut vähän ulalla tutkintojen suhteen. En edes tiedä paljonko itse olen opiskellut.

Minun aikanani lääket.kand. ja hum. kand. olivat alempia korkeakoulututkintoja. Uudistuksissa en ole pysynyt mukana.
Yritän vain opiskella lisää, jatkumona.

Ehkä tuon 250 ov olen ainakin suorittanut plus vähän muutakin.

Lääketieteen peruskoulutuksen tavoitteena on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkinnon laajuus on vähintään 360 opintopistettä / 250 opintoviikkoa ja sen suorittamiseen kuluu noin 6 vuotta. Lääketieteen opinnoissa perehdytään kahden ensimmäisen vuoden aikana terveen ihmisen rakenteeseen ja toimintaan. Myöhemmässä opintovaiheessa opitaan käytännön lääkärin työssä tarvittavia taitoja. Tällöin opiskelu ja harjoittelu tapahtuu pääasiassa opetussairaalassa.

Silloin kun siirryttiin opintoviikkojärjestelmään, kävin päivittämässä opintokirjani. Tarkoitukseni oli jatkaa toisen pääaineen laudaturopinnot loppuun.

Opintoviikkoja oli silloin kertynyt 240 (kehukehu). En sitten kumminkaan ruvennut uusopiskelijaksi, kun en olisi siitä mitään hyötynyt. Oliskos se nykyrahassa 360 opintopistettä...

Nyt kumminkin sain yliopistosta uhkauskirjeen, jotta opinto-oikeuteni pättyy 2009, joten gradu tarttis tehrä valmiiksi. Armahdin heitä ja ilmoitin vapaaehtoisesti luopuvani opinto-oikeudestani. Nyt pitäis kertalaakista lyhentyä tilastolliset valmistumisajat

Mummo
Silloin kun siirryttiin opintoviikkojärjestelmään, kävin päivittämässä opintokirjani. Tarkoitukseni oli jatkaa toisen pääaineen laudaturopinnot loppuun.

Opintoviikkoja oli silloin kertynyt 240 (kehukehu). En sitten kumminkaan ruvennut uusopiskelijaksi, kun en olisi siitä mitään hyötynyt. Oliskos se nykyrahassa 360 opintopistettä...

Nyt kumminkin sain yliopistosta uhkauskirjeen, jotta opinto-oikeuteni pättyy 2009, joten gradu tarttis tehrä valmiiksi. Armahdin heitä ja ilmoitin vapaaehtoisesti luopuvani opinto-oikeudestani. Nyt pitäis kertalaakista lyhentyä tilastolliset valmistumisajat

PÖÖ!!!

Mitä menit tekemään. Nyt on vasta vuosi 2007 ja alkuvaiheessa.

Minä ainakin pidän opinto-oikeuteni (en tiedä onko minulla edes enää sellaista) ad 5007.

Sain juuri muistutuksen, että minun pitäisi uudistaa PayPal-tilini, koska se menee pian umpeen eli vuonna 5007. Täytyy muistaa ennen sitä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat