Titan

Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Aslakki on antanut ittellensä muistella , että ny non löytänhet Titanista
hiilivetymeren ,tai piru ties useammanki.
Nyt se minulla tilttas ,elikkä mitä se hiilivety oikeasthan on ?
Pyssyykö se nesthenä avaruuven kylmyyvessä, ja minkälaatunen son
lämpötila Titanissa ?

Sitte se tärkejämpi asija, onko siittä tietoa , tai ees hajua voisko se tuommosessa meressä muovostua niitä pitkäketjusia hiilivetymolekyylejä ?
Olisko tuo samantapanen hiilivetymeri ollu maassaki joskus ?
Piruko sen nyt varmuuvella tietäs minkälaisija koikkaajia se siellä Titanin
merissä uiskentellee ?
Oliskhan ne ulkomuovoltans niinku maan merissä ne läpinäkyvät maneetit
vai oliko ne maneettija ?
Löytö saattaa muovostua isoksikki arvotukseksi .
Mitä jos joku pirun iso meteori törmääki siihen merhen ja se vähäsen pärskähtää yli laitojen ? Oliskhan se mitenkhän mahollista että muutama "pärske " päätys mejänki vaivaselle pallille ?
Mitä mie olen ymmärtäny niin juuri hiilivety on yks tärkeimmistä elämän rakennusainheita, vai mitä ?
Häätyykhän sitä vanhoillapäivillä alkaa pölkäämhän Titaania ?
Piruties vaikka Titaanin kautta syntys Dinosaurukset uuvesthan, ja
T-rexit laukkos ja hyppelis täälläki.
Varsinkiku ilmastoki on lämpenemässä.

Kommentit (13)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Aslakki on antanut ittellensä muistella , että ny non löytänhet Titanista
hiilivetymeren ,tai piru ties useammanki.
Nyt se minulla tilttas ,elikkä mitä se hiilivety oikeasthan on ?
Pyssyykö se nesthenä avaruuven kylmyyvessä, ja minkälaatunen son
lämpötila Titanissa ?



Titanissa on äärimmäisen todennäköisesti hiilivetyjärviä. Nissä virrannee pääasiassa metaania ja etaania. Metaani on maapallollakin tavattava aine, mm. maakaasun pääaineosa. Matala lämpötila, noin -180 °C pitää nuo aineet nesteimäisinä Titanin pinnalla.


Sitte se tärkejämpi asija, onko siittä tietoa , tai ees hajua voisko se tuommosessa meressä muovostua niitä pitkäketjusia hiilivetymolekyylejä ?



Se tuskin on mahdollista. Tiettävästi massiiviset molekyylit ovat aika kranttuja olosuhteissaan.


Olisko tuo samantapanen hiilivetymeri ollu maassaki joskus ?



Ei, Maassa ei ole koskaan ollut niin kylmää. Metaani esiintyy Maassa vain kaasuna.

Piruko sen nyt varmuuvella tietäs minkälaisija koikkaajia se siellä Titanin merissä uiskentellee ?



Varmuutta ei tietysti ole ennen kuin järvet tutkitaan perin pohjin, mutta kyllä nykytiedon valossa vaikuttaa hirvittävän epätodennäköiseltä, että minkäänlaista elämää niissä oloissa voi olla. Matalassa lämpötilassa kemialliset reaktiot ovat äärimmäisen hitaita. Eliöiden pitäisi elää ja kehittyä geologisessa aikaskaalassa, tuhansien tai miljoonien vuosien kuluessa.

Mitä jos joku pirun iso meteori törmääki siihen merhen ja se vähäsen pärskähtää yli laitojen ? Oliskhan se mitenkhän mahollista että muutama "pärske " päätys mejänki vaivaselle pallille ?



Avaruudessa metaani kaasuuntuu. Sen valuminen Saturnuksen seudulta lähelle Aurinkoa kestää niin kauan, että Auringon säteily pilkkoo kaikki molekyylit alkuaineikseen. Aurinkotuuli- ja säteilypaine vaikuttavat myös siihen suuntaan, että ajavat kaasuja ulos Aurinkokunnasta. Joku kiventapainen voisi periaatteessa kestääkin matkan, mutta hirvittävän epätodennäköistä sekin on, että kappale selviäisi ohi Jupiterin radan.

Mitä mie olen ymmärtäny niin juuri hiilivety on yks tärkeimmistä elämän rakennusainheita, vai mitä ?



Hiilivetyjä tarvitaan, mutta ne eivät suinkaan ole ainoa edellytys. Hiilivedyt ovat avaruudessa varsin yleisiä.

Häätyykhän sitä vanhoillapäivillä alkaa pölkäämhän Titaania ?
Piruties vaikka Titaanin kautta syntys Dinosaurukset uuvesthan, ja
T-rexit laukkos ja hyppelis täälläki.
Varsinkiku ilmastoki on lämpenemässä.

Luulen, että muita elukoita kuin H. sapiensia ei ole tarvis pelätä. Titanin -180 °C lämpötilaan sopeutuneet otukset tuskin kaipaisivat Maan pinnalla lisälämpöä. Sellainenkin ongelma titanilaisilla väistämättä olisi, että hapettomiin oloihin sopeutuneille eliöille reaktiivinen happi on yleensä tappavaa myrkkyä. Ja ellei muu auta, onhan sinulla hirvikivääri. Eiköhän tyrannosauruskin tottele, kun keuhkoon lasauttaa. Siitä riittää sopan ainesta hetkekesi aikaa, ja kallosta saa komean seinäkoristeen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

En mie Asimov hyvä ymmärtäny tuosta linkistäs mithän.
Nekkö ne siniset olit niitä merijä ?

Vai että mettaania ? Voisko sitä käyttää polttoainhena jossaki
raketissa ? Eiku mie vain haaveilin jos olis menossa vähä eemmäs, niin
kävis siellä Titaanissa tankaamassa.

Muuten yksi kysymys vielä pöljältä.
Miten nuissa olosuhtheissa ylhens syntyy metaania ?
Eikö se ainaki meillä ole eloperäistä tuotetta ?
Jota syntyy kasvillisuuven "määtessä" , suht' koht' suljetussa tilassa ?
Vai olenko mie ymmärtäny metaanin syntyprosessin ihan väärin ?

Vierailija
Aslak
Vai että mettaania ? Voisko sitä käyttää polttoainhena jossaki
raketissa ? Eiku mie vain haaveilin jos olis menossa vähä eemmäs, niin
kävis siellä Titaanissa tankaamassa.

Jaa jaa.... jos titanilla olisi huoltoasema, polttoainetta varmastikin olisi lähes rajattomasti. Polttoaineen palaminen raketin moottorissa tarvitsee kuitenkin myös happea ja sen tankkaaminen Titanilla ei onnistu. Avaruus on käytännössä tyhjiö joten polttoaineen lisäksi happikin pitää kuljettaa mukanaan.

Hesarin sivuilla näyttää olevan hieman tietoa Titanista suomeksi parin kuvan kera. Vilkaisepa vaikka alkuun sieltä.

Vierailija
MarsMan
Aslak
Vai että mettaania ? Voisko sitä käyttää polttoainhena jossaki
raketissa ? Eiku mie vain haaveilin jos olis menossa vähä eemmäs, niin
kävis siellä Titaanissa tankaamassa.

Jaa jaa.... jos titanilla olisi huoltoasema, polttoainetta varmastikin olisi lähes rajattomasti. Polttoaineen palaminen raketin moottorissa tarvitsee kuitenkin myös happea ja sen tankkaaminen Titanilla ei onnistu. Avaruus on käytännössä tyhjiö joten polttoaineen lisäksi happikin pitää kuljettaa mukanaan.

Hesarin sivuilla näyttää olevan hieman tietoa Titanista suomeksi parin kuvan kera. Vilkaisepa vaikka alkuun sieltä.

Happea on kuitenkin paljon helpompi kuljettaa painesäiliössä suuriakin määriä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Aslak
En mie Asimov hyvä ymmärtäny tuosta linkistäs mithän.
Nekkö ne siniset olit niitä merijä ?



Kyllä. Ne eivät kuitenkaan kuvaa nesteen väriä, vaan ovat keinotekoisesti värjättyjä tutkakuvia. Nyt niitä järviä näköjään kutsutaan jo meriksi.

Täällä lisää kuvia:
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm

Vai että mettaania ? Voisko sitä käyttää polttoainhena jossaki
raketissa ? Eiku mie vain haaveilin jos olis menossa vähä eemmäs, niin
kävis siellä Titaanissa tankaamassa.



Kyllä voi, paperilla ainakin. Käytännössä raketti vaatii hapetinta ja polttoainetta. Hapetinta ei Titanin pinnalta löydy. Titanissa voisi happea ja hapettavia aineita käyttää kuin polttoaineita maassa.

Aivan suoraviivaista välitankkaus ei kuitenkaan avaruudessa ole. Tankkaamiseksi pitää aluksen nopeus hidastaa suhteessa Titaniin samalla kun laskeudutaan Titanin painovoimakuoppaan. Sitä varten pitää kuluttaa paljon polttoainetta. Tankkaamisen jälkeen pitää jälleen kuluttaa paljon polttoainetta ennen kuin saavutetaan vauhti, joka aluksella oli ennen hidastusta. Tankkaamisen hyötysuhdetta heikentää huomattavasti myös se, että koko operaatiosa tarvittava hapetin pitää ensin jarruttaa ja sitten kiihdyttää, ellei sitten Titaniin perusteta tehdasta joka tekee myös happea pinnan jäästä.

Sellaisia tehtaita on spekuloitu, ja aurinkokunnan ulko-osien kuista riittäisi jäätä rajattomasti. Tankkauspiste kannattaisi kuitenkin perustaa paljon Titania pienemmälle kappaleelle, jonka pinnalta polttoaineen voi nostaa vähemmällä työllä.

Muuten yksi kysymys vielä pöljältä.
Miten nuissa olosuhtheissa ylhens syntyy metaania ?



Metaania tuppaa syntymään siellä, missä on runsaasti hiiltä ja vetyä, eikä metaania hajoittavia ilmiöitä ole.

Eikö se ainaki meillä ole eloperäistä tuotetta ?
Jota syntyy kasvillisuuven "määtessä" , suht' koht' suljetussa tilassa ?
Vai olenko mie ymmärtäny metaanin syntyprosessin ihan väärin ?

Metaania syntyy myös geologisissa prosesseissa. Maan hapettavassa ilmakehässä metaani hajoaa nopeasti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Siksi sitä ei pääse kertymään. Käsittääkseni arvellaan, että ennen happea tuottavien sinibakteerien kehittymistä Maan syntyprosessissa ja sen jälkeisissä geologisissa ilmiöissä muodostunutta metaania olisi ollut merkittäviä pitoisuuksia Maan ilmakehässä. Aurinkokunnan ulko-osissa alkuperäinen metaani on voinut säilyä planeettojen kaasukehissä ja pienemmissäkin kappaleissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Wolfram
Happea on kuitenkin paljon helpompi kuljettaa painesäiliössä suuriakin määriä.

Avaruudessa happea ei kuljetella painesäiliöissä. Kaasun tiheys on aivan liian pieni. Happi on aina nesteytettynä. Nestehapella on kuitenkin paha tapa haihtua sisäaurinkokunnan lämmössä, ja siksi sitä ei käytetä kuin kantorakettien polttoaineena. Kantoraketeissa riittää, että polttoaine pysyy säiliössään maksimissaankin muutaman tunnin ajan.

Pitkäkestoisemmilla matkoilla käytetään korkeammissa lämpötiloissa haihtuvia polttoaineita ja hapettimia. Hydratsiinia, tai jotain sen johdannaista, ja dityppitetroksidia kai nykyään useimmiten.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mutta voihan se " huoltoaseman " perustaa vaikka sopivalle kiertoraalle.
Luulis kuitenki , että sinne asti rakettipolttoainhen rahteeraaminen maasta on kallista. Saattas olla halvenpaa se Titanialainen metaani.
No piruko sen tietää, eikä kylläkhän minua paljoa hetkahuta, ei ne näin vanhoja pieruja kuitenkhan kyytille ota.
Niin että lennelkhön ihan rauhassa , ja tankakhon eli ei.

Niin tai ,,,jos joku alkas raahata sitä metaania tänne,, eikö se muuttas
asijaa ?

Vierailija
Aslak
Mutta voihan se " huoltoaseman " perustaa vaikka sopivalle kiertoraalle.
Luulis kuitenki , että sinne asti rakettipolttoainhen rahteeraaminen maasta on kallista. Saattas olla halvenpaa se Titanialainen metaani.
No piruko sen tietää, eikä kylläkhän minua paljoa hetkahuta, ei ne näin vanhoja pieruja kuitenkhan kyytille ota.
Niin että lennelkhön ihan rauhassa , ja tankakhon eli ei.

Niin tai ,,,jos joku alkas raahata sitä metaania tänne,, eikö se muuttas
asijaa ?

Parempi ois varmaan asteroidivyöhyke. Aurinkopaneelien avulla sähköä ja sillä hajottaen jää vedyks ja hapeks.

Vierailija
Neutroni
Aslak

Mitä mie olen ymmärtäny niin juuri hiilivety on yks tärkeimmistä elämän rakennusainheita, vai mitä ?



Hiilivetyjä tarvitaan, mutta ne eivät suinkaan ole ainoa edellytys. Hiilivedyt ovat avaruudessa varsin yleisiä.

Ei hiilivetyjä tarvita elämän rakennusaineena, päin vastoin, niistä on pelkkää haittaa.
Yksinkertaisimmat hiilivedyt ovat kaasuja, pitempiketjuiset mm. bensaa ym.
Ei avaruudessa tarvitse tankata, alus kulkee saavutetulla nopeudella niin kauan kun se törmää johonkin tai vastaan tulee jonkun muun galaksin keskustasta auennut astetta pienemmän aineen kuumasti viileä kolmiulotteisesti laajeneva energiakimppu.

Vierailija
Aslak
Piruko sen nyt varmuuvella tietäs minkälaisija koikkaajia se siellä Titanin
merissä uiskentellee ?
Oliskhan ne ulkomuovoltans niinku maan merissä ne läpinäkyvät maneetit vai oliko ne maneettija ?

Tuskin Titanissa mitään monimutkaisempia elämänmuotoja esiintyy, mutta onhan siellä typpeä, metaania ja muita elämälle tärkeitä perusrakenneosia.

Wikipedia:
"Titan's bulk composition is half water ice and half rocky material. It is probably differentiated into several layers with a 3400 km (2,040 mi) rocky center surrounded by several layers composed of different crystal forms of ice.[10] Its interior may still be hot and there may be a liquid layer consisting of water and ammonia between the ice crust and the rocky core."

On siis epäilty että Titanin sisemmät osat voisivat silti olla vielä kuumia. Ja syvemmältä pinnan alta saattaa löytyä jopa sulaa vettä ja ammoniakkia.

Titanin kylmissä oloissa evoluutio ja liike olisivat tietenkin todella hitaita, mutta voisiko Titanissakin olla jonkinlaisia kuumia lähteitä, tai voisiko lähempänä pintaa löytyä ikäänkuin horroksessa uinuvia mikrobeja, jotka ovat jääneet odottamaan suotuisampia olosuhteita?

Eläähän tällä meidänkin pallollamme extremofiilejä erittäin kylmissä, kuumissa tai muuten epätodennäköisissä olosuhteissa. Jopa useiden kilometrien syvyyksissä mikrobit saattavat selviytyä. Ei ole mitenkään mahdotonta etteikö Titanistakin voisi löytyä meille vielä tuntematonta elämää, ehkäpä jonkinlaisia mikrobeja tai pieneliöitä. Mielenkiinnolla jään odottelemaan lisätietoa ja uusia tutkimuksia Titanista ja sen olosuhteista.

Lisää luettavaa Titanista ja elämän etsinnästä:
HS - Elämää Titanilla?
ESA - Life in Space (Englanniksi)
Wikipedian sivu Titanista (Englanniksi)

Uusimmat

Suosituimmat