D-vitamiini

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tänään luin SVT:n tekstitv:sta, että tutkijat ovat huolissaan D-vitamiinin saanista talvisaikaan. Seurauksena mm. osteoporoosi ja mahd. muitakin terveyteen vaikuttavia tekijöitäkin on.

Kommentit (7)

Vierailija
liis@
Tänään luin SVT:n tekstitv:sta, että tutkijat ovat huolissaan D-vitamiinin saanista talvisaikaan.

Niinpä niin, ei sen kesäaikaisesta saannista kannata huolestuakaan.

Vierailija

Miten Suomessa on ylipäätään selvitty auringottomina talvikuukausina, silloin kun D-vitamiinista ei vielä tiedetty mitään? Ei aina kovin hyvin, sillä tunnetuin D-vitamiinin puutteesta johtuva sairaus, riisitauti, on ennen ollut hyvin yleinen. Erään teorian mukaan vaalea ihonväri on seurausta sopeutumisesta elämään pohjoisilla leveysasteilla. Tummaihoisilla on enemmän melaniinia ihossaan kuin valkoihoisilla. Melaniini vähentää ultraviolettivalon vaikutusta. Tuottaakseen saman määrän D-vitamiinia tumma iho tarvitsee 10 - 50 -kertaisen ajan auringossa verrattuna vaaleaan ihoon . Tummaihoisille lapsille suositellaankin D-vitamiinilisää 5 ikävuoteen saakka, kun vaaleaihoisille on ajateltu riittävän 3 ikävuotta (2). D-vitamiinilisää olisi syytä tosin jatkaa sen jälkeenkin, sillä esimerkiksi afroamerikkalaisista, 15 - 49 -vuotiaista naisista jopa 42 % kärsii D-vitamiinin puutteesta lopputalvella .

D-vitamiinia saadaan myös ravinnosta, mutta vain harvat ruoka-aineet sisältävät sitä mainittavia määriä. Näitä ovat lähinnä rasvainen kala, jotkut metsäsienet sekä D-vitamiinilla täydennetyt tuotteet. Nykyään lehmänmaitoon lisätään D-vitamiinia Suomessa. Lisäykseen päädyttiin, kun useat tutkimukset paljastivat D-vitamiinin puutteen olevan paljon luultua yleisempää . Tämä ei tietenkään hyödytä vegaaneja tai muita maitoa käyttämättömiä. Myöskään luomumaitoa ei täydennetä D-vitamiinilla.
Jos D-vitamiini keksittäisiin nyt, se luultavasti luokiteltaisiin hormoniksi, eikä vitamiiniksi. D-vitamiini kuitenkin löydettiin aikakautena, jolloin muitakin vitamiineja vasta saatiin selville. Aluksi D-vitamiinista tiedettiin vain, että se pystyi estämään siihen aikaan yleistä riisitautia ja että sitä oli pieniä määriä joissain ruoka-aineissa, kuten voissa .

Myöhemmin kertyvä tieto on paljastanut D-vitamiinin toimivan hormonin tavoin. Sillä on olennainen rooli elimistön kalsiumaineenvaihdunnassa. Ilman D-vitamiinia ravinnon kalsiumista imeytyy vain noin 10 %, kun imeytyminen on normaalisti keskimäärin 30 %. Kasvun, imetyksen ja raskauden aikana imeytymistehokkuus nousee 80 % iin. Lapsuusiässä D-vitamiinin puute johtaa riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan eli luun pehmenemiseen. D-vitamiini on myös yksi tärkeimmistä osteoporoosin riskiä vähentävistä tekijöistä. Uusi tutkimustieto on paljastanut D-vitamiinilla olevan muitakin tehtäviä kuin luuston ylläpito. D-vitamiinilla voi olla merkitystä syövän, ykköstyypin diabeteksen ja sydäntautien ehkäisyssä.

(Edellä oleva teksti on sitaatti vegaaniliiton kotisivuilta)

Vierailija

Odottavan äidin runsas D-vitamiinin saanti vähentää syntyvän lapsen riskiä sairastua astmaan ja allergioihin, kertoo kaksi uutta tutkimusta. Niistä kertoo johtava ravitsemuslääketieteen lehti American Journal of Clinical Nutrition maaliskuun numerossaan. D-vitamiinin nykyinen saantisuositus on ilmeisesti liian pieni odottaville äideille. Suomalaiset terveysviranomaiset ja tiedotusvälineet ovat turhaan pelotelleet D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, sillä turvallinen yläraja aikuisille on 250 µg/vrk (peräti 33-kertainen nykyiseen saantisuositukseen verrattuna).

Ensimmäinen tutkimus
Tohtori Carlos A. Camargon johdolla tehdyssä tutkimuksessa 1194 odottavaa naista täytti ruokatapojaan koskevan kyselylomakkeen, jonka perusteella laskettiin heidän päivittäin saamansa D-vitamiinimäärä. Keskimääräiseksi päivän saanniksi saatiin 548 ky (13,7 µg). mikä on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Suomen viranomaissuositus (7,5 µg/vrk). Yhteensä 186 näiden äitien lapsista diagnosoitiin toistuvia hengitystieoireita, hengityksen vinkunaa (astmaa). Tutkijat vertasivat äitien D-vitamiinin saantia lasten astmaoireisiin.

Hengitystieoireita oli vähiten lapsilla, joiden äidit kuluivat, joiden D-vitamiinin saanti oli suurinta (he kuuluivat ylimpään neljännekseen). Näiden lasten riski oli 61 % pienempi kuin alimpaan neljännekseen kuuluvien äitien lapsilla. Jokaista 100 ky:n (2,5 µg) lisäystä kohti lapsen riski väheni 19 %. Tutkimus tehtiin arvostetussa bostonilaisessa sairaalassa nimeltään Massachusetts General Hospital.

Camargo CA, Jr, Rifas-Shiman, SL, Augusto A Litonjua AA, et al. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of recurrent wheeze in children at 3 y of age Am J Clin Nutr 2007 85: 788-795.
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/3/788

Toinen tutkimus
Bostonilainen Channing Laboratory ja skotlantilainen Aberdeen Maternity Hospital tutkivat tohtori Augusto A. Litonjuan johdolla minkälainen vaikutus äidin raskauden aikana saamalla D-vitamiinilla oli lasten astmaan ja allergiaan 5 vuoden iässä.. Tähän tutkimukseen osallistui 1212 äiti-lapsi -paria.

Eniten D-vitamiinia saaneiden äitien lapsilla oli yli puolta (52-61 %) pienempi riski sairastua astmaan kuin vähiten D-vitamiinia syöneiden äitien lapsilla. Runsaasti D-vitamiinia saaneiden äitien astmaan sairastuneet lapset reagoivat paremmin keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen kuin vähiten D-vitamiinia syöneiden äitien astmaan sairastuneet lapset.

"Tuloksemme ovat kansanterveyden kannalta merkittäviä koska niiden perusteella voitaisiin suhteellisen pienin kustannuksin - antamalla odottaville äideille D-vitamiinilisää - vähentää huomattavasti pikkulasten tulevaa sairastumista astmaan", päättelevät tutkijat.

Devereux G, Litonjua AA, Turner SW, et al. Maternal vitamin D intake during pregnancy and early childhood wheezing Am J Clin Nutr 2007 85: 853-859
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/3/853

Johtavien asiantuntijoiden käsityksiä
Samassa lehdessä ravitsemuslääketieteen huippuasiantuntijat suosittavat kiireesti korjaamaan D-vitamiinin saantisuosituksen sellaiselle tasolle, joka on ihmisille terveellinen (Vieth ym. 2007). Hollantilaiset asiantuntijat pitävät lähes mahdottomana saada ravinnosta tai edes ravintolisistä riittävästi D-vitamiinia maissa, joissa viranomaiset ovat määränneet niiden enimmäispitoisuudet liian pieniksi (van Dam ym. 2007). Tällaisia maita ovat mm. Hollanti ja Suomi. Edellä selostamiani tutkimuksia uutisoi myös Reutershealth 21.3.2007 http://tinyurl.com/2lyl7g%20

Vieth R, Bischoff-Ferrari H, Boucher B et al. The urgent need to recommend an intake of vitamin D that is effective Am J Clin Nutr 2007 85: 649-650
http://www.ajcn.org/cgi/reprint/85/3/649

van Dam RM, Snijder MB, Dekker JM, Potentially modifiable determinants of vitamin D status in an older population in the Netherlands: the Hoorn Study Am J Clin Nutr 2007 85: 755-761
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/3/755

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Millaisia eroja D-vitamiinivalmisteiden imeytymisessä on? Onko järkevää ottaa D-vitamiininsa mm. kalkkivalmisteiden mukana vaiko pitääkö ottaa jotain erillistä lisää siihen päälle.

Onko muuten poretabletit paremmin imeytyvää kamaa kuin multitabsit jne? Olen aina miettinyt tätä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Uusimmat

Suosituimmat