Puukaasu

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Puukaasu perinteisessä merkityksessä on hiilimonoksidia 20% ja 20%vetyä. Muu osa on hiilidioksidia ja typpeä. Tuo vety tulee siitä, että pilkkeitten vesi pelkistyy hehkuvassa hiilikerroksessa siinä häkäpöntössä.

Mutta miten käy jos on puhdasta puuhiiltä kaasutuslaitteessa? Ilmeisesti saadaan vain häkää mutta paljonko? Entä pienellä vesisuihkutuksella vetyä?

Meikällä on edelleen kuvitelma hiilipöntöstä, joka tuottaa häkää. Ja häkävirran ohjaisin dieselin imuilmaan ja pelastaisin näin maailman. Hiilipönttö olisi lämpöeristetty kammio, johon pakotettaisiin hiiltä briketteinä. Sytytys tapahtuisi dieselin hehkutulpalla tai kuumailmapuhalluksella.

Puhtaan puuhiilen käyttö auttaisi tervajutussa ratkaisevasti. Hiilestä ei tulisi lainkaan tervaa. Tervaongelma on oleellinen varsinaisissa autojen häkäpönttövirityksissä.

Terva krakkautuu hyvin toimivassa häkäpöntössä täydellisesti eli puun energiasisällöstä saadaan isompi osa hyötykäyttöön kun käytetään pilkkeitä. Minusta kuitenkin puhdas puuhiili olisi stabiilimpaa tavaraa ja tervajutut voisi unohtaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (15)

Vierailija

Puuhiilen valmistus tuhlaa energiaa, eikä hiilidioksidia tuottavalla laitteella oikein ratkaista hiilidioksidiongelmaa.

Vierailija
Paul M
Puukaasu perinteisessä merkityksessä on hiilimonoksidia 20% ja 20%vetyä. Muu osa on hiilidioksidia ja typpeä. Tuo vety tulee siitä, että pilkkeitten vesi pelkistyy hehkuvassa hiilikerroksessa siinä häkäpöntössä.

Mutta miten käy jos on puhdasta puuhiiltä kaasutuslaitteessa? Ilmeisesti saadaan vain häkää mutta paljonko? Entä pienellä vesisuihkutuksella vetyä?

Meikällä on edelleen kuvitelma hiilipöntöstä, joka tuottaa häkää. Ja häkävirran ohjaisin dieselin imuilmaan ja pelastaisin näin maailman. Hiilipönttö olisi lämpöeristetty kammio, johon pakotettaisiin hiiltä briketteinä. Sytytys tapahtuisi dieselin hehkutulpalla tai kuumailmapuhalluksella.

Puhtaan puuhiilen käyttö auttaisi tervajutussa ratkaisevasti. Hiilestä ei tulisi lainkaan tervaa. Tervaongelma on oleellinen varsinaisissa autojen häkäpönttövirityksissä.

Terva krakkautuu hyvin toimivassa häkäpöntössä täydellisesti eli puun energiasisällöstä saadaan isompi osa hyötykäyttöön kun käytetään pilkkeitä. Minusta kuitenkin puhdas puuhiili olisi stabiilimpaa tavaraa ja tervajutut voisi unohtaa.

Kyllä siinä puukaasussa on muitakin aineita, mm.metanolia.
Kun hehkuvaan hiileen johdetaan vesihöyryä, syntyy vetyä ja hiilimonoksidia.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kirjasin vain aineosat joilla on iso merkitys. Onhan siinä etikkahappoakin ja varmaan typpikin hiukan muuttuu typpioksideiksi 1000 asteessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Veikko
Puuhiilen valmistus tuhlaa energiaa, eikä hiilidioksidia tuottavalla laitteella oikein ratkaista hiilidioksidiongelmaa.

Kerro miten lepikosta harvennetun puun polttaminen tuottaa hiilidioksidia.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Veikko
Puuhiilen valmistus tuhlaa energiaa, eikä hiilidioksidia tuottavalla laitteella oikein ratkaista hiilidioksidiongelmaa.



Kerro miten lepikosta harvennetun puun polttaminen tuottaa hiilidioksidia.

C + O2 => CO2 + energiaa

Ei se hiilidioksidi välittömästi savupiipusta sinne lepikkoon takaisin hyppää. Se kiertää ilmakehässä aikansa ennen kuin päätyy kasvien yhteyttämisprosessiin.

Tuo kierto toimii suurin piirtein vakiovauhdilla ja mitä enemmän hiiltä poltetaan, sitä enemmän hiilidioksidia ilmakehässä kulloinkin on, aivan sama mistä lähteestä se hiili on peräisin. Tämä on yksi asia, jota biopolton kannattajat eivät tule yleensä ajatelleeksi.

Biopoltto oletettavasti polttaa kasvin ennenkuin se lahoaa, jolloin biopoltto vapauttaisi saman määrän hiilidioksidia kuin muutenkin vapautuisi. Erona on vain se, että biopoltto vapauttaa hiilidioksidimäärän kerralla, kun taas lahoaminen kestää vuosia. Ympäröivä kasvusto ehtii vangita lahoavan kasvin hiilidioksidin sitä mukaa kun sitä tulee, mutta savupiippu sylkee sen korkealle taivaalle isona ryöppynä.

Kun yhteyttäminen ei talvella pelaa, mutta biomassaa poltetaan entistä enemmän, hiilidioksidipitoisuudet kasvavat ja lämpöefekti ei katoa mihinkään. Hiilen poltto missä tahansa muodossa horjuttaa tasapainoa kasvimassan ja hiilidioksidin välillä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Älä nyt viitsi. Uusiutuvan biomassassan osalta on turha spekuloida noilla mitättömillä viiveillä. Jos ei lasketa mukaan sademetsien ja vastaavien riistoa, niin uudistuvan biomassan hiilitase pysyy vakiona. Kautta aikain on poltettu nuotioita. Onko kanttia mennä selittämään nuotion polttajalle, jotta tämä aiheuttaa hiilidioksidia ilmakehään? Ei edes veli venäläisen viimekesäinen Karjalan palautus pienhiukkasina muuttanut biohiilitasetta miksikään. Muutaman vuoden päästä biomassat ovat entisellään.

Meikä ottaa puut uudistuvista kasvustoista. Jos en ota, niin pystyyn lahoavat ja jos en niitä käytä ja käytän hiilivoimalan sähköä, niin silloinhan vasta hiili joutuukin ikiajoiksi ilmakehään.

Voin myös antaa miiluhiilestäni pienen osan uhrina luonnolle. Alkuaineinen miiluhiili säilyy tuhansia vuosia tai kymmeniä tuhansia. Noilta osin käytän siten fossiilisten jätösten hiiltä, jota biokasvu on ilmasta repinyt. Hiilitaseeni keikahtaa plussalle tuossa uhrissa, jos käytän vain uusiutuvia. Eli pienellä hiiliuhrilla minun hiilitaseeni onkin poikkeuksellisesti toisen merkkinen kuin muilla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Veikko

Biopoltto oletettavasti polttaa kasvin ennenkuin se lahoaa, jolloin biopoltto vapauttaisi saman määrän hiilidioksidia kuin muutenkin vapautuisi. Erona on vain se, että biopoltto vapauttaa hiilidioksidimäärän kerralla, kun taas lahoaminen kestää vuosia. Ympäröivä kasvusto ehtii vangita lahoavan kasvin hiilidioksidin sitä mukaa kun sitä tulee, mutta savupiippu sylkee sen korkealle taivaalle isona ryöppynä.

Kasvin lahotessa syntyy metaania, joka on 20 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu...

Vierailija
Veikko
Erona on vain se, että biopoltto vapauttaa hiilidioksidimäärän kerralla, kun taas lahoaminen kestää vuosia. Ympäröivä kasvusto ehtii vangita lahoavan kasvin hiilidioksidin sitä mukaa kun sitä tulee, mutta savupiippu sylkee sen korkealle taivaalle isona ryöppynä.

On sinänsä totta, että lahominen kestää vuosia, on myös totta että suhteellisen ohuenkin puunrungon kasvamiseen kuluu vuosia... Mutta entä sitten? Joka hetki Suomen, ja miksei maailmankin, metsissä on niin isoja tukkipuita kuin pieniä taimiakin, ja kaikki kasvavat, ja mikäli kasvu on nopeampaa kuin poltto, niin hiilidioksidin määrä ei poltolla lisäänny. Tämä on kylmää faktaa, eikä muuksi muutu vaikka miten yrittäisi aikaskaaloilla kikkailla. On loppujen lopuksi ihan sama polttaako heinää joka kasvaa takaisin muutamassa viikossa, vai halkooko klapia suuresta tukkipuusta jonka kasvamiseen kului 100 vuotta, oleellista on se että uusiutuuko poltettu biomassa samassa tahdissa sen hajoamisen kanssa. Jos esim. puita on 36500, niin voi kaataa ja polttaa yhden vuoden jokaisena päivänä, ja silti polttaa aina 100 vuotta vanhaa puuta.

Tokihan ainakin näillä leveysasteilla kasvua tapahtuu vain kasvukaudella, eli osan vuotta... Mutta ihan rehellisesti, kuinka paljon luulet että biopoltto heiluttaa CO2-pitoisuuksia vuoden mittaan?

Onhan öljyä ja kivihiiltäkin polteltu oikein isossa mittakaavassa jo vuosikymmeniä, ellei pikemminkin vuosisatoja, ja silti muutoksia lasketaan miljoonasosina.

Vierailija

Sehän riippuu aivan siitä että paljonko sitä biopolttoa aiotaan harrastaa. Jos sitä harrastetaan yhtä laajamittaisesti kuin kivihiilen, öljyn ja kaasun polttoa nykyisin, niin taitaa loppua metsät kesken, tosin.

Mikä nopeuttaa hiilidioksidin siirtymistä savupiipusta takaisin kasvien ulottuville?

Ajattele asiaa vaikka moottoritienä jossa on satasen rajoitus. Tie vetää maksimissaan vaikka tuhat autoa minuutissa. Yksittäinen auto menee minuutissa tien päästä päähän. Tuhat autoa menee minuutissa tien päästä päähän. Kaikki autot kulkevat satasta, mutta kun autoja lasketaan liikkeelle yhtäaikaa enemmän niin tie on täynnä autoja.

Samaan tapaan hiilidioksidia on ilmakehässä sitä enemmän mitä enemmän poltetaan. Kaasut pitäisi laskea putkea pitkin metsänpohjaan todella laajalle alueelle, että kierto olisi yhtä nopea kuin luonnossa.

Kun savupiippu sylkee hiilidioksidia yhteen paikkaan (yläilmoihin) ja kasvi kasvaa toisessa paikassa (maan tasalla) niin ei se kaasu sieltä ylhäältä yhtäkkiä teleporttaa alas, vaan tasapaino heilahtaa. Toisessa paikassa on aina enemmän hiilidioksidia kuin toisessa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Nyt kuule Veikko juttusi ontuu liikaa. Biokierrossa ei tuollaisia juttuja pohdita. Jos poltan kilon puuta ja kasvatan kilon puuta, niin tase on tasan. Kuka käskee ja miksi käyttämään samat atomit?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Nyt kuule Veikko juttusi ontuu liikaa. Biokierrossa ei tuollaisia juttuja pohdita. Jos poltan kilon puuta ja kasvatan kilon puuta, niin tase on tasan. Kuka käskee ja miksi käyttämään samat atomit?

No sitä minä ihmettelenkin että kun ei vaivauduta pohtimaan.

Ennenpitkää ne samat atomit päätyvät sinne kasveille, mutta sitä ennen ne kiertävät jossain pilvien korkeudessa aikansa ja kasvit maan tasalla eivät pääse käsiksi siihen hiilidioksidikiloon.

Se on kuin kaksi ämpäriä joiden välillä on ahdas letku. Jos toisesta ämpäristä jatkuvasti kauhotaan toiseen, niin siellä veden pinta nousee siitä huolimatta että vesi valuu pikkuhiljaa takaisin.

Kivihiilikin on täysin uusiutuvaa polttoainetta, mutta sen kierron nopeus on biopolttoa vielä hitaampi. Koko "uusiutuvat polttoaineen" käsite on vain semantiikkaa, koska mitä enemmän ilmaan syydetään hiilidioksidia, sitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia.

Jotta kasvit voisivat poistaa ilmasta tonnin hiilidioksidia päivässä, tarkoittaa sitä että kasvien ulottuvilla täytyy olla tonni hiilidioksidia, eli ilmassa on jatkuvasti vähintään tonni hiilidioksidia (koska kaikki se ei ole vielä saapunut kasvien ulottuville).

Vierailija
Veikko
Se on kuin kaksi ämpäriä joiden välillä on ahdas letku. Jos toisesta ämpäristä jatkuvasti kauhotaan toiseen, niin siellä veden pinta nousee siitä huolimatta että vesi valuu pikkuhiljaa takaisin.

Kivihiilikin on täysin uusiutuvaa polttoainetta, mutta sen kierron nopeus on biopolttoa vielä hitaampi. Koko "uusiutuvat polttoaineen" käsite on vain semantiikkaa, koska mitä enemmän ilmaan syydetään hiilidioksidia, sitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia.




Vertailusi ontuu pahasti etenkin siksi, että vaikka fossiiliset toki uusiutuvat, niin niitä poltetaan nopeammin kuin ne uusiutuvat.

Ja sikäli toimii, että mikäli puuta poltettaisiin enemmän kuin sitä kasvaa, niin tokihan biomassan määrä supistuisi, jolloin myös hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaisi. Oleellista on uusiutumistahti, koska hiilidioksidia ei poltossa synny, tai syntyy, jos hiilidioksidin synnyksi lasketaan hiilen ja hapen yhtyminen, mutta määritelmällisen ongelman kiertämiseksi voimmekin puhua mieluummin hiilen kierrosta. Poltossa ei siis synny yhtään ainoaa hiiliatomia, kuin ei myöskään kasvien kasvaessa, joten hiilen määrä on vakio.

Jos biomassan määrä ei supistu, ts. biomassaa ei polteta nopeammin kuin sitä kasvaa, ei myöskään biomassaan sitoutuneen hiilen määrä voi supistua. Jos biomassaan sitoutuneen hiilen määrä ei supistu, ilmakehässä olevan hiilen määrä ei myöskään voi kasvaa, ellei se ole sitten jostain muualta pois.

Lisäksi unohdat sen, että biomassan määrä ei normaalioloissa kasva, vaan luonto saavuttaa suhteellisen nopeasti tasapainotilan, jossa biomassaa kasvaa yhtä paljon kuin lahoaakin. Tämän tasapainon syntyminen on oikeastaan väistämätöntä, sillä biomassaa lahoaa sitä enemmän mitä enemmän sitä on, ja niin kauan kuin biomassaa kasvaa enemmän kuin lahoaa sen määrä kasvaa, jolloin myös lahoamistahti "nopeutuu".

Ennenpitkää ne samat atomit päätyvät sinne kasveille, mutta sitä ennen ne kiertävät jossain pilvien korkeudessa aikansa ja kasvit maan tasalla eivät pääse käsiksi siihen hiilidioksidikiloon.

Entä sitten?

Vaikka päästäisimme ilmoille kuutiometrin puhdasta hiilidioksidia, niin sen pitoisuudet laimenisivat keskiarvojen tasolle muutamassa sekunnissa, jos ajatellaan ilmastonmuutosta, niin tällä ei ole mitään merkitystä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei muutu suuntaan eikä toiseen millään merkityksellisellä tarkkuudella vuoden eikä kahden aikana, vaan mitattavien ja edes jossain määrin merkityksellisten erojen syntymiseen kuluu helposti vuosikymmeniä.

Nyt esim. hiiltä on poltettu oikein urakalla viimeiset 200 vuotta, ja merkittäviä eroja alkaa ilmaantua vasta nyt... Mutta jos biopolttoaineista puhutaan, niin tässä ajassa on ehtinyt kasvaa jo ainakin 2 sukupolvea tukkipuita, ja pienempää kuitu- ja energiapuuta sitten sitäkin enemmän, ainoastaan turvesuon uusiutuminen kestää kauemmin, eikä siinäkään ajan pituus ole se mikä ratkaisee, vaan oleellisin asia on edelleenkin se hiilitase.

Jos ilmasta otetaan yksi hiilikilo, niin ilmassa on tasan yksi hiilikilo vähemmän. Jos ilmasta otetaan yksi kilo hiiltä, ja sinne lisätään yksi kilo, niin ilmakehän hiilipitoisuus säilyy muuttumattomana.

Vierailija

Puukaasu on toiminut autoissa sota-aikana ja toimii yhä edelleen. Jokseenkin kaikki polttomoottorit on mahdollista muuntaa käymään puukaasulla, joskin parhaiten soveltuvat matalakierroksiset ja korkeapuristeiset kipinäsytytteiset moottorit. Puukaasu kestää huomattavasti bensiiniä korkeamman puristussuhteen. Merkittäviä etuja puukaasun käytölle ovat polttoaineen edullinen hinta ja sen hyvä saatavuus maailman laajuisesti, varsinkin Suomessa. Puukaasuttimen polttoaineeksi soveltuvat paitsi puu, myös turve ja muukin biomassa sopiviksi kappaleiksi puristettuina ilman kemiallista jalostamista. Mikäli kasvihuoneilmiötä haluataan rajoittaa, energia tulee lopulta tuottaa joko ydivoimalla tai jollakin uusiutuvalla energiamuodolla. Maakaasu, vety ja sähkö eivät ole suoraan mitään ratkaisuja tähän. Puukaasun käytöstä liikenteen energialähteenä voit lukea minun omista kokemuksistani osoitteesta http://www.ekomobiili.fi

Vierailija

Metaanin synteettinen valmistus kivihiilestä ja muusta aineksesta on tehokasta ja autojenkin polttoaineeksi oiva keino, koska keskitetyn tuotannon hyötysuhde on hyvä ja jakelu putkistoja pitkin onnistuu moniin käyttökohteisiin. Samassa kanavassa kulkisi kaasu ja kaukolämpö.

Uusimmat

Suosituimmat