Seuraa 
Viestejä45973

Yritä vapaasti kumota seuraavat väitteeni.

Mikään asia ei voi saavuttaa ääretöntä, ei edes lähestyä sitä.
-vaikka asia saisi täydennystä IKUISESTI

Joku ajattelee että täytyyhän esimerkiksi niin valtavan luvun kuin
10 potenssiin 80 olla jo lähellä äärettömyyttä mutta se ei ole sen lähempänä kuin luku 1.
Joka lisäyksenkin jälkeen, suuntana äärettömän suuri, luku olisi tarkka, äärellinen ja äärettömän kaukana äärettömyydestä vaikka lisäystä tapahtuisi loputtomasti.

On melko ahdasmielistä ajatella että maailmankaikkeuttamme suurempaa kokonaisuutta ei ole tai pienimmiksi maailmankaikkeuden "rakennuspalikoiksi" väitettyjä supersäikeitä pienempiä asioita ei ole.
Tuohon väliin mahtuva maailmankaikkeus sattuu vain olemaan ihmisen tajunnan "vankila".

Maailmankaikkeutemme on vain äärettömän pieni osa äärettömyyttä vaikka se olisi kuinka suljettu kokonaisuus fysiikan lakeineen.

Jos kykenet kuvittelemaan myös käsitteen äärettömän pieni, niin huomaat että jokainen mahdollinen kuviteltavissa oleva asia on sekä äärettömän suuri että äärettömän pieni.

Väitän että katsoit minne tahansa, edessäsi on myös sisempään "suuntaan"(äärettömän pieneen päin) jatkuva ääretön maailmankaikkeus.

Kun sanot että kaikenmaailman supersäikeet tai kvarkit ovat pienimmät mahdolliset rakennuspalikat maailmankaikkeudessamme niin väität samalla että ne eivät koostu mistään.
Tottakai kuljettaessa tarpeeksi kauan kohti äärettömän pientä(tietenkään lähestymättä sitä) jossakin kohti tulee "tilataso" josta ei tule enää käytännössä vaikutteita "meidän" fysiikkaan.

Aivan turha yrittää tervettä järkeä kahlita hienoilla matemaattisilla kaavoilla.
Kukaan ihminen ei voi ymmärtää äärettömyyttä vaikka olisi Palkittu fyysikko, kuuluisa filosofi tai kopiovastaavan apulainen.
Ihmiset voivat ainoastaan ymmärtää paremmin sen, kuinka älytön äärettömyys on.

Lupaan, että kun tästä syntyy keskustelua, niin paksummaksi menee
Ontuvia vertauskuvia saa häpeilemättä käyttää.

Sivut

Kommentit (187)

Väitän että katsoit minne tahansa, edessäsi on myös sisempään "suuntaan"(äärettömän pieneen päin) jatkuva ääretön maailmankaikkeus.

Puhut siis tavallaan fraktaalimaailmankaikkeudesta. Voi ollakin niin, moni on ollut sitä mieltä, esim. Arthur C. Clarke.

Siinä on vielä multiversumeihin kytkettynä sellainen kiva jippo, että on olemassa myös äärettömän monta todellisuutta. Sekin on fraktaalista, ja hajaantuu joka hetki äärettömän moniin kaikkeuksiin. Se on vain harhaa että elämä tuntuu olevan jokin kiinteä kokonaisuus, vaikka tämä tunne aiheutuu vaan siitä että edelliset hetket ovat jättäneet muistijälkiä päähämme, jotka sitten koemme olevan jotenkin looginen tapahtumaketju nimeltä menneisyys.

todellisuudessa meitä ei siis edes ole.

Hieno aloitus.

Olen samaa mieltä. Olenkin tullut siihen lopputulemaan, että tiede tulee vaatimaan aina vain suurempia, tehokkaampia JA kalliimpia kiihdyttimiä ja teleskooppeja, koska milloinkaan tiede ei voi olla löytämättä vieläkin suurempaa ja vieläkin pienempää.

Pian toimintansa aloittava LEP-kiihdytin tulee varmasti todistamaan, ettei tiedemieihillä ole vieläkään lopullista teoriaa. Ja sen jälkeen aletaan vakavasti harkita kati sinenmaan ehdotusta, että universumi on suunnattoman suuri älyllinen kopiokone, johon voi soveltaa vain yhtä tekniikkaa; sopimusta.

Meidän on vain sovittava, mikä on pienin, ja mikä on suurin, koska mikään muu ei ole mahdollista, koska se kaikkeus, jota tutkimme, on meidän oma mielemme, joka luo meille jatkuvasti uuden pelitason.

Tieteen on siis talouden tähden hyväksyttävä, että se universumi, jota tiede tutkii, pakenee ikuisesti sinne, mihin tiede ei ole vielä päässyt, koska tiedemiehen oma tietoisuus luo sen sinne.

Kun olemme saaneet sovittua, että pienin on Ultimaton, niin silloin me löydämme sen luonnosta. Meidän on tehtävä universumin kanssa älyllinen sopimus, joka tarkoittaa sitä, että me annamme aineen osille ja assosiaatioille merkityksellisen nimen, jonka merkitys on sama koko kaikkeudessa.

Siksi juuri tieteen on lopulta pakosta annettava pienimmälle sovitulle hiukkaselle Perimmäisen ja Jumalan merkitys, koska muutoin tiedemies ei ole voinut osoittaa universumin olevan suorassa vuorovaikutukssa tiedemiehen oman tietoisuuden kanssa; että mitä tahansa tiedemies ajattelee, niin universumi tietää sen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
kati sinenmaa
Hieno aloitus.

Olen samaa mieltä. Olenkin tullut siihen lopputulemaan, että tiede tulee vaatimaan aina vain suurempia, tehokkaampia JA kalliimpia kiihdyttimiä ja teleskooppeja, koska milloinkaan tiede ei voi olla löytämättä vieläkin suurempaa ja vieläkin pienempää.

Pian toimintansa aloittava LEP-kiihdytin tulee varmasti todistamaan, ettei tiedemieihillä ole vieläkään lopullista teoriaa. Ja sen jälkeen aletaan vakavasti harkita kati sinenmaan ehdotusta, että universumi on suunnattoman suuri älyllinen kopiokone, johon voi soveltaa vain yhtä tekniikkaa; sopimusta.




Kyseessä lienee ensinnäkin LHC-kiihdytin (Large Hadron Collider) sikäli kun LEP (Large Electron-Positron collider) on ja on voinut hyvin jo vuosia. Toisekseen se mitä tuo laite sanoo lopullisista teoriaoista on yhtä tyhjän kanssa. Nämä "lopulliset asiat" kun eivät ole luonnontiedettä vaan filosofiaa/uskontoa.

kati sinenmaa
Meidän on vain sovittava, mikä on pienin, ja mikä on suurin, koska mikään muu ei ole mahdollista, koska se kaikkeus, jota tutkimme, on meidän oma mielemme, joka luo meille jatkuvasti uuden pelitason.

Te voitte sopia.

PS. Immanuel kant ei ole määrännyt sitä mitä on oikea todellisuuskäsitys puhumattakaan luonnontieteestä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Hyvin lopullisesti tiede kuitenkin aina julistaa jopa tässä aloituksessa sanotun äärettömyyden olevan huuhaata.

Ei tarvita kuin hieman jatkaa tätäkin keskustelua, kun tieteen lopullinen totuus tulee tässäkin asiassa ilmi täysin selvästi.

PS.
Mikähän yhteys I. Kantilla tähän on?

Luulin, että tämän juonteen aloittaja on yhtä viisas kuin kuka tahansa todellinen ajattelija, joten en ajatellut sekottaa tähän kuolleita ajattelijoita.

kati sinenmaa olet oikeassa sanoessasi että universumiin(tai sanotaanko "aivankaikkeuteen") voi soveltaa vain sopimusta.
Tämä sopimuksesi pitää juuri sisällään ihmisen tajunnan vankilan.

Mikään, ei tiede eikä filosofia voi koskaan todistaa sitä vastaan.
Ne voivat vain "hienosäätää" tietämystämme.

Armitage on myös oikeilla jäljillä puhuessaan fraktaalimaailmankaikkeudesta, paitsi siltäosin, että äärettömyydessä mikään ei voi jakaantua uusiin kokonaisuuksiin (siis tulla lisäystä äärettömyyteen).

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
kati sinenmaa
Hyvin lopullisesti tiede kuitenkin aina julistaa jopa tässä aloituksessa sanotun äärettömyyden olevan huuhaata.

Ei tarvita kuin hieman jatkaa tätäkin keskustelua, kun tieteen lopullinen totuus tulee tässäkin asiassa ilmi täysin selvästi.




1.) Kuka mahtaa olla tämä "tiede"?
2.) mikä on lopullinen totuus tässä keskustelussa?

kati sinenmaa
PS.
Mikähän yhteys I. Kantilla tähän on?

Kantilla oli monilla tavoin vastaavanlainen käsitys siitä mitä todellisuus on. Tosin hieman pidemmälle ajateltuna.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

-:)lauri
Kantilla oli monilla tavoin vastaavanlainen käsitys siitä mitä todellisuus on. Tosin hieman pidemmälle ajateltuna.

Mistä ihmeestä tiedät kuinka "pitkälle" olemme ajatelleet todellisuuden ?
Tai kuinka pitkälle Kant sen ajatteli ?

Aloitukseni muuten oli vasta lämmittelyä, jotta kaikki lukijat pääsisivät kärryille siinä mitä loppujenlopuksi ajan takaa(kirjaimellisesti).

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
Rantsu
-:)lauri
Kantilla oli monilla tavoin vastaavanlainen käsitys siitä mitä todellisuus on. Tosin hieman pidemmälle ajateltuna.



Mistä ihmeestä tiedät kuinka "pitkälle" olemme ajatelleet todellisuuden ?
Tai kuinka pitkälle Kant sen ajatteli ?

hä? Kuinka pitkälle Kant taikka te olette asiaa sitten ajatelleet?

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Koska äärettömyyteen(johon tuntemamme maailmankaikkeus kuuluu häviävän pienenä osana), ei voida lisätä mitään, niin miten nämä meidän tapahtumat ovat mahdollisia?
Eiväthän ne voi olla uusiakaan tapahtumia?
Mikä on aikakäsitteen rooli tässä kaikessa?

Äärettömyyskäsitteen olemassaolo itsessään on kiistaton todiste aivan kaiken sisältämästä äärettömyydestä.
Voiko äärettömyydessä olla mahdoton tapahtuma?
Koska äärettömyys ei voi syntyä tai kasvaa, täytyy kaikki mahdolliset tapahtumat olla tapahtunut.
Ihmisen tilatasolta katsottuna(tai miltä tahansa tilatasolta) äärettömyys jatkuu sisempään ja ulompaan "suuntaan". Eli äärettömän pieni ja äärettömän suuri käsitteet ovat vain yhtä samaa äärettömyyttä.

Onko ajankulku ylipäätänsä vain järjestyksen muutosta äärettömyydessä?

Tämä on kuulkaas kaikki tai ei mitään tilanne. Muistaen äärettömän luonteen/idean, jos aivankaikkeus ei jatkuisi kumpaankin mainitsemaani suuntaan loputtomasti, ei olisi yhtään mitään!
Ahdistava ei-mitään-tila jota moni on varmasti lapsenakin miettinyt.

Kuinka pitkälle Kant taikka te olette asiaa sitten ajatelleet?

Minä olen ajatellut aktuaalisen äärttömyyden.

Entä, oletteko te muut vielä siinä vaiheesa, että lisäilette jonkun luvun perään numeroita?

Aktuaalinen äärettömyys; että on jokin persoonallinen olento, joka on on kaikkialla ja jonka isyys on infiniittistä, eli jonka Poika on myös kaikki, mutta eri tavalla.

En voi ajatella ääretöntä, joka olisi heteroa, eli ääretöntä, jonka yhdessä nurkassa on älyä, presoonallisuutta

Armitage
Tarkoitatko että asioitakin voi ajatella äärettömän pitkälle?

En, vaan sitä että mikä on se mittauspiste johon verrata, kun kysytään kuka ihminen on miettinyt asiaa pidemmälle kuin toinen..

Armitage;
Vihjaatko että Jumala on homo?

Jos asiaa tarkastellaan miehen näkökulmasta, niin kyllä.

Kun kerron tarinaa Jumala Isästä ja Hänen ainoasta Pojasta, niin joko kyseessä on yksinhuoltaja, tai sitten Hän on Pojan synnyttäjä --näin karkeasti ja lyhykäisesti asia sanottuna, jota en tavallisesti tee, mutta olkoon tämä nyt se poikkeus, joka kumoaa tavallisuuden.

Ideana on kuitenkin huomata se, että kun ajatellaan ääretöntä ja loputonta, niin emme voi lähteä siitä, että siinä on älyä vain tässä kohtaan, eikä sekään ole mielekäs ajatus, että vain täällä on persoonallisuutta, vaan meidän on rohkeasti pidettävä faktana koko infiniittisyyden täyttävä persoonallinen infiniittinen.

Aktuaalinen infiniittisyys on ainoa mahdollinen tapa ajatella äärettömyyden tosiasiaa, eli infiniittisyyden aktuaalisuus lepää persoonallisuuden infiniittisyydessä; ettei ole olemassa nurkkaa, josta puuttuisi sellainen persoonallisuus, joka on isä. Joten siitä heti huomataan, että missä on isyys, siellä on myös poikaus

Jaa että miksi ei muka äärettömyyksiä voi olla? Ei ole yhtä ja yksittäistä ääretöntä, vaan äärettömyydetkin voivat olla erisuuria! Äärettömyydet voivat olla myös äärellisiä, mutta silti äärettömiä ja tämmöttisiä hommeleita on luonto täynnä. En jaksa kirjailla kovin pitkään asiaa selventääkseni, kun oikeita töitäkin pitäisi tehdä välillä, mutta hyvä arkipäivän esimerkki äärettömästä on pallo, jonka pinta on 2-ulotteisesti ääretön, mutta silti äärellinen, vai löytääkö joku pallon 2D pinnalta äären?

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
Rantsu
-:)lauri
hä? Kuinka pitkälle Kant taikka te olette asiaa sitten ajatelleet?

Pointtini piilee juuri tuossa..

Niin ja missähän kohtaa "tuota" se tarkalleen ottaen piilee? Ja laita tuosta kohdasta se katin ajattelusta joku lyhykäinen referointi. En nimittäin ole päässyt hänen sepustuksistaan yhtään pidemmälle kuin, että kanssaihmiset ja yhteiskunta on äärimmäisen paha. Ja tiedemiehet yhdessä poliittisten päätäjien kanssa ovat kaikkein pahimpia. Kati on anarkisti mikä sinällään on ihan oikeutettua mutta jatkuva vihanpito muita ihmisiä kohtaan vaikkakin vain nyt tiedepalstalla konteksiin usein kuulumattomilla julistuksilla ei mielestäni osoita asioiden pitkälle ajattelemista.

Avausviestisi mitä äärettömyyksiin tulee sisältää myös vallitseva säijeteoria huomioon ottaen hieman epätarkkuuksia. Säijeteorioissa kun ei ole pienintä kokoa taikka suurinta kokoa. Nämä luvut on säijeteoriaan syötettävä. Tosin näillä luvuilla ei ole merkitystä sikäli kun riippuen katsantokannasta ne ovat yksi ja sama asia. Toisaalta voidaan myös vielä osoittaa, että säijeteorian taustalla pätee fraktaalimatemaattinen logiikka, jolloin kaikki syötetyt luvut ovat suhteessa havaitsijaan (noin niinkuin hieman ympäripyöreästi ilmaistuna) mutta ymmärtänet, että numeroilla ei ole mitään itseisarvoa - syvempää merkitystä. Säijeteoriastakaan ei tiedetä vielä riittävästi, jotta sen arvosta luonnontieteellisenä teoriana voisi kovin paljoa mitään mainita ts. vielä vaikuttaa siltä, että se nimenomaan on kaiken teoria siis myös kaikkien älyttömyyksienkin.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

EDIT:

En, vaan sitä että mikä on se mittauspiste johon verrata, kun kysytään kuka ihminen on miettinyt asiaa pidemmälle kuin toinen..

Ei siinä kait muuta voi kun ajatella ajatuksia loogisena ketjuna, jossa on haaroja, mutta jotkut haarat poikii enemmän uusia haaroja ja vaan yks (tai ristiriitatilanteessa enemmän) on se missä ajatus kantaa kritiikin. jos sitten joku ajatus vaatii ennen kun on mahdollista ajatella määrätyllä tavalla jonkunmoisen päättelyketjun, jossa sitten toinen on "pidemmällä", eli on jo käynyt läpi ne ajatukset mitä toinen vasta käy läpi, niin eikö sillä tavalla ajateltuna voisi sanoa toisen ajatelleen pidemmälle kuin toisen? Eli viisaampi on jo aiemmin ajatellut samaa kuin vähemmän viisas, ja päätynyt sitä kautta, pitkällisen pohdinnan tuloksena, ajatukseen, joka on pidemmällä kuin toinen.

Mutta yleensä ollaan, kun mennään pintaa syvemmälle, sen verran laaajoilla vesillä, että rantaa ei enää näy...

Olen jossakin todistanut, että positiiviset kokonaisluvut ovat aktuaalisesti ääretön lukujoukko; ettei ole mitään, mikä ei kuuluisi järjestykseen.

Kaikki reaaliluvut, kaikki rationaaliluvut, kaikki negatiiviset luvut, kaikki mahtiluvut, gardinaalit sun muut on jo nimilaputettu ordinaalisesti.

Ja ei siinä kaikki; kaikki atomit, oliot, persoonallisuudet, universumit, enkelit, alkeishiukkaset on jo numeroitu.

On siis mahdotonta, että olisi jotakin, joka yltäisi pidemmälle kuin järjestyslukujen joukko, paitsi yksin se, joka käyttää lukuja.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
kati sinenmaa
Olen jossakin todistanut, että positiiviset kokonaisluvut ovat aktuaalisesti ääretön lukujoukko; ettei ole mitään, mikä ei kuuluisi järjestykseen.

Kaikki reaaliluvut, kaikki rationaaliluvut, kaikki negatiiviset luvut, kaikki mahtiluvut, gardinaalit sun muut on jo nimilaputettu ordinaalisesti.

Ja ei siinä kaikki; kaikki atomit, oliot, persoonallisuudet, universumit, enkelit, alkeishiukkaset on jo numeroitu.

On siis mahdotonta, että olisi jotakin, joka yltäisi pidemmälle kuin järjestyslukujen joukko, paitsi yksin se, joka käyttää lukuja.

Ei luonnontiede yksinomaan mihinkään numeroihin perustu, olivat ne sitten kokonaislukuja, murtolukuja yms. Numeroilla ei ole merkitystä muuten kuin matemaattisloogisessa mielessä jonkin loogisen rakennelman ristiriidattomuuden osoittajana. Matematiikka on vain yksinkertaisesti laajin ja parhaiten tunnettu looginen käsitejärjestelmä, jossa lopputulos ei riipu siitä kuka matematiikkaa käyttää.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat