Sademetsät

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eiköhän imastonmuutosta parhaiten pystyisi estämään sademetsien hakkuiden lopettamisella?

Jokaisen valtion pitäisi maksaa "Maailman keuhkoille" tuotantopalkkiota pruttokansantuottensa mukaan. Tällä pustyttäisiin estämään hakkuut.

Lisäksi jokaisessa kaupungissa pitää olla vähintään yhtä monta puuta kuin on ihmisiäkin. Tämä pitää ottaa huomioon suunittelussa.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Sehän olisikin nastaa. Se pitäisi vain sanoa metsäyhtiöille ja alkuperäiskansoille sun muille sidosryhmille. Monen leipä on sademetsässä kiinni.

Taigat ja tundrat ovat massiivisempia, laitan uskoni mieluummin niihin.

Vierailija
A. Ankka
Sehän olisikin nastaa. Se pitäisi vain sanoa metsäyhtiöille ja alkuperäiskansoille sun muille sidosryhmille. Monen leipä on sademetsässä kiinni.

Taigat ja tundrat ovat massiivisempia, laitan uskoni mieluummin niihin.

Lainsäädännöllä pitää varmistaa että hakatun puun tlalle istutetaan vähintään yhtä paljon lisää.

Sempä takia juuri siitä pitää maksaa. Paljonko olisit valmis maksamaan vuositasolla jos tuo toteutuisi?

Vierailija

En tiedä. Jos saisin takuut siitä että sademetsiin ei kosketa, voisin maksaa jotain. Näin ei tule ikinä tapahtumaan.

Vierailija
A. Ankka
En tiedä. Jos saisin takuut siitä että sademetsiin ei kosketa, voisin maksaa jotain. Näin ei tule ikinä tapahtumaan.

Mä olisin muutama sata euroa valmis maksamaan.

Kaupunkeihin pitäis myös joka saatanan tien varteen istuttaa puita ja pensaita. Olis viihtysämpää ja ilma puhtaampaa.

Vierailija
Maukka Perusjatka
Eiköhän imastonmuutosta parhaiten pystyisi estämään sademetsien hakkuiden lopettamisella?



Kyllä, tai siis ei. Pelkkä hakkuiden lopettaminen ei hidasta ilmastonmuutosta, vaan samalla pitäisi istuttaa miljoonia hehtaareita uutta metsää.

A. Ankka
Sehän olisikin nastaa. Se pitäisi vain sanoa metsäyhtiöille ja alkuperäiskansoille sun muille sidosryhmille. Monen leipä on sademetsässä kiinni.



Niinpä. Ennen kuin sademetsäalueilla asuville viljelijöille sekä suuryrityksille ryhdytään maksamaan kansalaispalkkaa, on aika vaikea kuvitella hakkuiden loppumista.

A. Ankka

Taigat ja tundrat ovat massiivisempia, laitan uskoni mieluummin niihin.

Sademetsät tuottavat vuodessa biomassaa muistaakseni 2200 g / m², taigat 1400 g / m² ja tundrat rapiat 900 g / m². Tundrien kasvialueet on muutenkin niin auttamattoman pieniä sademetsäalueisiin verrattuna, ettei niistä ole pelastajiksi.

Vierailija
Tollo
Sademetsät tuottavat vuodessa biomassaa muistaakseni 2200 g / m², taigat 1400 g / m² ja tundrat rapiat 900 g / m². Tundrien kasvialueet on muutenkin niin auttamattoman pieniä sademetsäalueisiin verrattuna, ettei niistä ole pelastajiksi.

Parin viikon takainen avara luonto kehui muistaakseni päinvastaista, tosin saatan muistaa väärin ja kyse oli pinta-alasta. Sitähän taigalla piisaa. Tundrassa sama vika, lääniä piisaa, puita ei niin paljon.

Vierailija

Lähes koko Eurooppa on hakattu paljaaksi, joten jospa aloitetaan se metsittäminen Euroopasta. Esimerkiksi Islanti oli noin tuhat vuotta sitten koivumetsien peitossa, ja Välimeren alueilla, jotka nyt ovat piikkipensaikkoa, kasvoi kunnon metsää.

Lisäksi sanonta "maailman keuhkot" on loogisesti väärin. Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa hiilidioksidia.

Vierailija
geena
Lähes koko Eurooppa on hakattu paljaaksi, joten jospa aloitetaan se metsittäminen Euroopasta. Esimerkiksi Islanti oli noin tuhat vuotta sitten koivumetsien peitossa, ja Välimeren alueilla, jotka nyt ovat piikkipensaikkoa, kasvoi kunnon metsää.

Sopii mulle, joka ikinen pakettipelto pajua kasvamaan...

Vierailija

Koivu valtaa Suomen metsät
[Tomi Savolainen 22.3.2007]

Suomessa lämpötila kohoaa 2-9 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja etenkin talvet leutonevat reilusti. Lämpeneminen on puolitoistakertaista maapallon keskiarvoon verrattuna. Arviosta riippuen sademäärä kasvaa kymmenestä jopa 80 prosenttiin.

Kasvi- ja eläinlajit sopeutuvat helpommin itä-länsi-suuntaiseen siirtymään kuin etelä-pohjois-muutokseen. Tämä on osasyy siihen, että Euraasian yhteiskunnat ovat kukoistaneet kuluneiden vuosituhansien aikana.

Ilmastonmuutos vie Suomen Etelä-Suomen ilmaston ensin Tanskasta tutuksi ja vuosisadan lopulla valutaan kohti nykyistä Keski-Saksaa, hienolle viljelyvyöhykkeelle. Tundran raja valuu pohjoiseen, lauhkea lehti- ja sekametsävyöhyke valtaa alaa.

Muutos on suuri, mutta Suomen metsät kestävät.

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puut ovat geneettisesti sopeutuneet lämpötilojen suuriin vaihteluihin, Tiede-lehti kirjoittaa. Lisäksi Suomi käyttää metsiään reilusti, joten koko puusto uudistuu vauhdilla, 30 vuodessa. Metsän viljelyssä ilmastonmuutos voidaan huomioida lajikkeiden valinnalla.

Lämpeneminen kiihdyttää kasvien ja puuston kasvua, joten metsänomistajan tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaiken kukkuraksi hän on ekoalalla, sitoohan puusto hiilidioksidia, joka lämmittää ilmastoa.

Sademetsien puut varjostavat kuitenkin tulevaisuutta - eikä kysymys ole pelkästään alueen metsien vähenemisestä.

Havupuun pitkä kuitu on suomalaisen metsän valtti - ainakin vielä. Koivu ja mänty vievät tilaa kuuselta, josta metsäyhtiöt maksavat parhaiten. Koivun lyhyt kuitu taas häviää paperikäytössä jopa laadultaan eukalyptukselle, joka kasvaa kaatokuntoon jopa alle kymmenessä vuodessa.

Metsät pursuavat pian koivua, mutta mitä siitä tehdään?

Ehkä metsäteollisuus työntää koivun autojen tankkiin. Esimerkiksi Neste Oil ja Stora Enso kertoivat viime perjantaina puuperäisen biodiesel-koelaitoksen rakentamisesta. Viiden vuoden päästä tavoitteena on kaupallinen 250 megawatin laitos.

Suomessa metsästä vain pieni osa on vakuutettua. Esimerkiksi myrskytuhojen vakuutus on 30 prosentilla metsistä.

Myrskyn arvet lisääntyvät, sillä ilmastoon ja meriin varastoitunut lämpöenergia etsii purkautumisteitä. Lisäksi routapäivät vähenevät, joten puut ovat ankkuroituneena jäähän nykyistä harvemmin.

Sateet keskittyvät vuoden talvipuoliskoon. Etelä-Suomessa ropina ilmeisesti harvenee kesäisin, joten metsäpalot yleistyvät.

Sadan vuoden jaksolla lumisten päivien määrä vähenee selvästi ja lumipeite ohenee puoleen. Kasvukausi pitenee, mutta kysymys kuuluu, miten puu saadaan metsistä harvoina pakkaspäivinä. Vetisillä alueilla vain routa kannattelee raskasta korjuukalustoa, muulloin metsäautotie murtuu suomalaiseen suohon.

Ilman Golf-virtaa tulisi kylmyys

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon varoitti vuonna 2004 skenaariosta, jonka mukaan ilmastonmuutos saattaa pysäyttää Golf-virran. Ilmiö voisi tuoda Suomeen Siperian olosuhteet.

Skenaario oli Pentagon-raportin mukaan mahdollinen mutta ei todennäköinen.

Suomen viranomaiset pitävät lämpövirran kääntymistä epätodennäköisenä, vaikka virtauksen hiipumisesta on jo tehty havaintoja.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Lopetethan paperin käyttö.
Ainakhan mie en tillaa yhthän sanomalehteä , tällä toosalla
pystyy lukemhan lehtiä , senverran ku ne kiinnostavat.
Aikakausilehtiä ,tuota "roskalehistöä" meille ei tule.

Saatanat houkutelthin tillaamhan sen National Geographic lehen.
No nyt on kaks numeroa tullu ja pikkunen kiikari, mithäntekemätön romu, ihan heitto. Eikä lehissäkhän tähänsaakka ole ollu juuri yhthän luettavvaa artikkelia , juuri ja juuri jakso haukotuksien lomassa
lukea jutun Etruskeista . Elikkä kahessa numerossa yks pikkunen
hyvin pintapuolisesti asiaa käsittelevä, lukemisen arvonen juttu.
Tilaus loppuu nyt.

Muutenki meillä käytethän hyvin vähän paperia , jos vaikka jotaki joutuu tulostamhan niin mie ainaki tulostan kahenpuolin paperia.

Vain paperinkäyttöä vähentämällä voimma me tavalliset vaikuttaa asijhoin. Helevathun sanomalehet nuo paperin ja näin myös mettien suurkäyttäjät. Jo mie olen ihmisten uutisnälkää joutunu ihmettelemhän, televisiosta tullee samat uutisen vishin tunnin välein, ratiossa sama nauha pyörii koko päivän , ja se vielä yölläki kerrathan.
Ja vielä jokamökhin tullee lehti pari. On se ihminen ihmhellinen otus.

Jos nuita alkas kaikkia kuuntelemhan niin illalla varmasti ossais joka jutun ulkoa , ja vieläpä ossais matkia uutistenlukijaa täyvellisesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
A. Ankka
Sehän olisikin nastaa. Se pitäisi vain sanoa metsäyhtiöille ja alkuperäiskansoille sun muille sidosryhmille. Monen leipä on sademetsässä kiinni.

Taigat ja tundrat ovat massiivisempia, laitan uskoni mieluummin niihin.

Kaikkien elämä on metsistä kiinni.

Ilmastonmuutos tuhonnee taigan ensimmäiseksi. Keskieuroopan pyökit muuttavat tilalle.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aslak
Lopetethan paperin käyttö.
Ainakhan mie en tillaa yhthän sanomalehteä , tällä toosalla
pystyy lukemhan lehtiä , senverran ku ne kiinnostavat.
Aikakausilehtiä ,tuota "roskalehistöä" meille ei tule.

Saatanat houkutelthin tillaamhan sen National Geographic lehen.
No nyt on kaks numeroa tullu ja pikkunen kiikari, mithäntekemätön romu, ihan heitto. Eikä lehissäkhän tähänsaakka ole ollu juuri yhthän luettavvaa artikkelia , juuri ja juuri jakso haukotuksien lomassa
lukea jutun Etruskeista . Elikkä kahessa numerossa yks pikkunen
hyvin pintapuolisesti asiaa käsittelevä, lukemisen arvonen juttu.
Tilaus loppuu nyt.

Muutenki meillä käytethän hyvin vähän paperia , jos vaikka jotaki joutuu tulostamhan niin mie ainaki tulostan kahenpuolin paperia.

Vain paperinkäyttöä vähentämällä voimma me tavalliset vaikuttaa asijhoin. Helevathun sanomalehet nuo paperin ja näin myös mettien suurkäyttäjät. Jo mie olen ihmisten uutisnälkää joutunu ihmettelemhän, televisiosta tullee samat uutisen vishin tunnin välein, ratiossa sama nauha pyörii koko päivän , ja se vielä yölläki kerrathan.
Ja vielä jokamökhin tullee lehti pari. On se ihminen ihmhellinen otus.

Jos nuita alkas kaikkia kuuntelemhan niin illalla varmasti ossais joka jutun ulkoa , ja vieläpä ossais matkia uutistenlukijaa täyvellisesti.

Onkohan kukaan laskenut monenkohan kiintokuution edestä menee puuta jalostukseen pelkästään keskivertotalouden perseenpyyhkimiseen vuositasolla?

Turkkilaiset pytyt säästäis luontoa ja paperia.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Maukka Perusjatka

Muutos on suuri, mutta Suomen metsät kestävät.

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puut ovat geneettisesti sopeutuneet lämpötilojen suuriin vaihteluihin, Tiede-lehti kirjoittaa. Lisäksi Suomi käyttää metsiään reilusti, joten koko puusto uudistuu vauhdilla, 30 vuodessa. Metsän viljelyssä ilmastonmuutos voidaan huomioida lajikkeiden valinnalla.

Lämpeneminen kiihdyttää kasvien ja puuston kasvua, joten metsänomistajan tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaiken kukkuraksi hän on ekoalalla, sitoohan puusto hiilidioksidia, joka lämmittää ilmastoa.

Aika ristiriitainen oli tämä kyseinen artikkeli. Ensin siinä vakuuteltiin parin sivun ajan, kuinka hyvin suomalainen metsä kestää ilmastomuutoksen ja kuinka monimuotoisuus siitä vain hyötyy, ja sitten sanottiinkin jo, että nykyinen luonto katoaa, mutta korvautuu toisella, siis Keski-Eurooppalaisella. Eli siis suomalainen metsä ei kestä.

Mistä olivatkin löytäneet viisi alan tutkijaa, joiden nimiä (yhtä lukuunottamatta) ei löytyyt tutkijoiden kirjeestä? tarkoitushakuisuutta?

Noh, ko. artikkeli oli kirjoitettu puhtaasti metsäteollisuuden näkökulmasta, ja luontoarvoja siinä sivuttiin vähän, tuskin ollenkaan. Mutta ehkä siinä jotain paikkansapitävääkin oli. Ainakin se, että saasteita paremmin sietävinä lehtipuut varmaankin syrjäyttävät havupuut.

Onnetontahan on se, että nuo tiedot metsien kiihtyvästä kasvusta jne. ovat toistaiseksi pelkkää spekulaatiota. Valitettavasti metsähallitukselle ja -teollisuudelle mieluisa spekulaatio on samaa kuin tapahtunut tosiasia (kuten ennenkin) ja luottaen noihin kristallipallosta katsojiin hakkuut uusiutumattomilla ja hidaskasvuisilla tunturialueilla on jo aloitettu. Ja sitten vedotaan näihin pölkkypäihin, jotka ovat saaneet parissa tutkimuksessa puun kasvamaan nopeammin, kun sille on annettu lisää hiilidioksidia.

Bushin hallinnon aloitteesta yritettiin saada vastaavia tuloksia, koska se olisi ollut hyvä lyöntiase ympäristöväkeä kohtaan. Aluksi puiden kasvu nopeutuikin, mutta hidastui sitten entiselle tasolleen. Tulosta ei syntynyt. Amerikkalaistutkimukset eivät siis tue väitettä ilmastonmuutoksen puiden kasvua vauhdittavasta vaikutuksesta.

Lisäksi täysin arvaamattomia tekijöitä ovat ilmaston saastuminen, joka aiheuttaa solutasolle muutoksia (Suomessa ei ole enää ainuttakaan puuta eikä havunneulasta, jonka solukkoa saastuminen ei olisi muokannut), lisääntyvien sateiden ja lämmön aiheuttamat sairaudet ja tuhoeläinten leviäminen. Näistä tekijöistä aiheutuva kasvun hidastuminen voi hyvinkin kumota kaiken sen hyödyn, mitä hiilidioksidin lisääntyminen voi aiheuttaa.

Sitten on vielä sekin, ettei metsäteollisuus tarvitse niin paljon puuta. Nykyisetkin hakkuut ovat liian suuret, koska valtava ylikapasiteetti syö tehtaiden tuoton. Parhaimmillaan jokainen tuotettu paperirulla aiheuttaa tuottajalleen pelkkää tappiota (HS:n taloussivut tällä viikolla).

Enkä kyllä ymmärrä tuota lausahdusta, jossa sanotaan suomalaisen metsän uusiutuvan 30 vuoden välein. Mitä sillä tarkoitetaan? Metsän uusiutuminen hakkuukypsäksi Suomessa vie sijainnista riippuen 80 - 250 vuotta. Pajukostako se puhuu?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Maukka Perusjatka

Muutos on suuri, mutta Suomen metsät kestävät.

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puut ovat geneettisesti sopeutuneet lämpötilojen suuriin vaihteluihin, Tiede-lehti kirjoittaa. Lisäksi Suomi käyttää metsiään reilusti, joten koko puusto uudistuu vauhdilla, 30 vuodessa. Metsän viljelyssä ilmastonmuutos voidaan huomioida lajikkeiden valinnalla.

Lämpeneminen kiihdyttää kasvien ja puuston kasvua, joten metsänomistajan tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaiken kukkuraksi hän on ekoalalla, sitoohan puusto hiilidioksidia, joka lämmittää ilmastoa.




Aika ristiriitainen oli tämä kyseinen artikkeli. Ensin siinä vakuuteltiin parin sivun ajan, kuinka hyvin suomalainen metsä kestää ilmastomuutoksen ja kuinka monimuotoisuus siitä vain hyötyy, ja sitten sanottiinkin jo, että nykyinen luonto katoaa, mutta korvautuu toisella, siis Keski-Eurooppalaisella. Eli siis suomalainen metsä ei kestä.

Mistä olivatkin löytäneet viisi alan tutkijaa, joiden nimiä (yhtä lukuunottamatta) ei löytyyt tutkijoiden kirjeestä? tarkoitushakuisuutta?

Noh, ko. artikkeli oli kirjoitettu puhtaasti metsäteollisuuden näkökulmasta, ja luontoarvoja siinä sivuttiin vähän, tuskin ollenkaan. Mutta ehkä siinä jotain paikkansapitävääkin oli. Ainakin se, että saasteita paremmin sietävinä lehtipuut varmaankin syrjäyttävät havupuut.

Onnetontahan on se, että nuo tiedot metsien kiihtyvästä kasvusta jne. ovat toistaiseksi pelkkää spekulaatiota. Valitettavasti metsähallitukselle ja -teollisuudelle mieluisa spekulaatio on samaa kuin tapahtunut tosiasia (kuten ennenkin) ja luottaen noihin kristallipallosta katsojiin hakkuut uusiutumattomilla ja hidaskasvuisilla tunturialueilla on jo aloitettu. Ja sitten vedotaan näihin pölkkypäihin, jotka ovat saaneet parissa tutkimuksessa puun kasvamaan nopeammin, kun sille on annettu lisää hiilidioksidia.

Bushin hallinnon aloitteesta yritettiin saada vastaavia tuloksia, koska se olisi ollut hyvä lyöntiase ympäristöväkeä kohtaan. Aluksi puiden kasvu nopeutuikin, mutta hidastui sitten entiselle tasolleen. Tulosta ei syntynyt. Amerikkalaistutkimukset eivät siis tue väitettä ilmastonmuutoksen puiden kasvua vauhdittavasta vaikutuksesta.

Lisäksi täysin arvaamattomia tekijöitä ovat ilmaston saastuminen, joka aiheuttaa solutasolle muutoksia (Suomessa ei ole enää ainuttakaan puuta eikä havunneulasta, jonka solukkoa saastuminen ei olisi muokannut), lisääntyvien sateiden ja lämmön aiheuttamat sairaudet ja tuhoeläinten leviäminen. Näistä tekijöistä aiheutuva kasvun hidastuminen voi hyvinkin kumota kaiken sen hyödyn, mitä hiilidioksidin lisääntyminen voi aiheuttaa.

Sitten on vielä sekin, ettei metsäteollisuus tarvitse niin paljon puuta. Nykyisetkin hakkuut ovat liian suuret, koska valtava ylikapasiteetti syö tehtaiden tuoton. Parhaimmillaan jokainen tuotettu paperirulla aiheuttaa tuottajalleen pelkkää tappiota (HS:n taloussivut tällä viikolla).

Enkä kyllä ymmärrä tuota lausahdusta, jossa sanotaan suomalaisen metsän uusiutuvan 30 vuoden välein. Mitä sillä tarkoitetaan? Metsän uusiutuminen hakkuukypsäksi Suomessa vie sijainnista riippuen 80 - 250 vuotta. Pajukostako se puhuu?

Hyviä pointteja.
Tekniikassa ja Taloudessa oli tuo artikkeli tänään joten teollisuuden näkökulmastahan tuo on kirjoitettu.

Vierailija
A. Ankka

Parin viikon takainen avara luonto kehui muistaakseni päinvastaista, tosin saatan muistaa väärin ja kyse oli pinta-alasta. Sitähän taigalla piisaa. Tundrassa sama vika, lääniä piisaa, puita ei niin paljon.

Sademetsät tuottaa juuri siksi niin paljon, että Auringon säteilyvoima on monia watteja suurempi / m² päiväntasaajalla kuin keskileveyksillä. Kasvien kasvuun vaikuttaa lämpösäteilyn lisäksi tietenkin myös näkyvä valo, tuuli- ja sadeolot sekä osittain maannos, mitkä ovat kasvunopeuden kannalta taigaa paljon edullisemmat. Edellä mainituista syistä esim. eukalyptus-talousmetsät kasvavat hakkuuvalmiiksi n. 30 vuodessa, kun taas taloushavumetsät n. 70-100 vuodessa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat