Risto Ryti. Sankari vai konna!?!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oliko Risto Ryti sankari vai konna?!?
- Risto Ryti toimiessaan Suomen tasvallan presidenttinä Suomi liittoutui hitler- Saksan kanssa toisessa maailmansodassa.
- Risto Ryti solmi Ribbentrop-sopimuksen.

Wikipedia lainattu:
”19. huhtikuuta 1944 Hitler kielsi aseiden viennin Suomeen. Tällöin Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tarjosi sotilaallisesti ahtaalla olevalle Suomelle liittosopimusta, joka takaisi Saksan toimitukset Suomeen, mutta lupaisi, että Suomi ei tekisi erillisrauhaa vaan jatkaisi sotaa loppuun asti Saksan rinnalla.
Saksan häviö oli tuolloin jo varma, joten sopimus olisi estänyt Suomea tarvittaessa irrottautumasta sodasta. Väitetään, että Ryti olisi juristina keksinyt allekirjoittaa sopimuksen omissa nimissään, jotta hän voisi erollaan vapauttaa Suomen sopimuksesta – Suomihan ei olisi sopimusosapuoli. Toisaalta Ryti olisi mieluummin löytänyt jonkin toisen ratkaisun, mutta Marsalkka Mannerheim ja pääministeri Edwin Linkomies olivat sopimuksen kannalla. Ryti lensi tapaamaan Mannerheimia, keskusteli tämän kanssa, ja sitten pohti asiaa yksikseen kunnes päätyi allekirjoittamaan tämän ns. Ribbentrop-sopimuksen omissa nimissään, vaikka hyvin tiesi sen voivan johtaa kuolemantuomioon sodan päätyttyä. Ryti olisi halunnut viedä Ribbentrop-sopimuksen eduskuntaan mutta ei voinut tehdä niin, koska sen käsittely lainmukaisessa järjestyksessä olisi sitonut Suomen tasavallan siihen.
Näin ollen sopimus oli juridisesti vain tasavallan presidentti Rytin kirjoittama yksityiskirje, vakuutus siitä, ettei hänen ollessaan presidenttinä Suomi tee erillisrauhaa Saksasta riippumatta.”

Oliko tuo teko sankarillista toimintaa?
Myönnän, että kettumaista.

Minusta Risto Rytin arvostus kyseenalaistuu hänen aikaisempien valtiollisten virhearviointien takia.

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

En lähtisi yksiselitteisesti määrittelemään ketään tuon ajan johtajaa sankariksi tai konnaksi, jopa Hitlerin voidaan nähdä toimineen isänmaallisesta rakkaudesta Saksaan, aivan kuten suomalaistenkin johtajien rakkaudesta Suomeen. Kaikki johtajat tekivät virheitä, eikä kukaan ole sodassa puhtoinen, vaikka jostain syystä usein johtajien erinomaisuuteen halutaan kivenkovaan uskoa. Ihmisillä on tarve uskoa pelastajiin ja messias-hahmoihin, vaikka näistä kuvitelmista seuraisikin enemmän pahaa kuin hyvää.

Vierailija

Risto Rytistä tehtiin konna sota-ajan jälkeisinä vuosina.
SSSR:n hajoamisen jälkeen hänen ylleen asenneltiin sankariviittaa.
Kui on?
Sankari vai konna vai ei kumpaakaan?

Vierailija

markent kirjoitti:
"Sankari vai konna vai ei kumpaakaan?"

Samael kirjoitti:
"Vähän molempia."

Siis se oli sankarillisuutta, että hän vei maamme suursotaan.
Konnamaisuutta olisi Ribbentrop-sopimuksen solmiminen.

Vierailija

Mutta harhaanjohtavasti viittaat Rippentrop sopimukseen, joka liitti Suomen sotaan ja jakoi Baltianmaat ja Suomen Stalille.

Vierailija

markent kirjoitti:
"Siis se oli sankarillisuutta, että hän vei maamme suursotaan.
Konnamaisuutta olisi Ribbentrop-sopimuksen solmiminen."

Nagarjuna:
"Mutta harhaanjohtavasti viittaat Rippentrop sopimukseen, joka liitti Suomen sotaan ja jakoi Baltianmaat ja Suomen Stalille."

Wikipedia"
"Ryti olisi halunnut viedä Ribbentrop-sopimuksen eduskuntaan mutta ei voinut tehdä niin, koska sen käsittely lainmukaisessa järjestyksessä olisi sitonut Suomen tasavallan siihen..."

Tarkoitin tätä sopimusta v.1944 solmittua sopimusta
En Neuvostoliiton ja Saksan välistä sopimusta vuodelta 1939, joka myös tunnetaan Ribbentrop-sopimuksena.

Vierailija

Ryti hoiti hommansa, niinkuin miehen pitääkin ...

Suomen oli täysin välttämätöntä varmistaa asemansa ja asehuoltonsa sodan kaikissa käänteissä, silloin ei jollakin paperilla ole mitään merkitystä ...

Mannerheim painosti Rytin allekirjoittamaan sopimuksen, tällä teolle pelastettiin eduskunta sotasyyllisyydeltä, koska Ryti allekirjoitti sen ilman eduskunnan hyväksyntää.
Jos näin ei olisi menetelty, niin linnaan olisi lähtenyt kaksisataa kansanedustajaa sodan jälkeen, tai pahimmassa tapauksessa oikeudenkäynnit olisi vielä pidetty Moskovassa ...
Silloin jätkät olisi hirtetty.

Vierailija
Lapin Mies
Suomen oli täysin välttämätöntä varmistaa asemansa ja asehuoltonsa sodan kaikissa käänteissä, silloin ei jollakin paperilla ole mitään merkitystä ...

Tätä hokemaahan voi soveltaa maailmanhistoriassa vähän tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vaihda Suomen tilalle vain jokin toinen valtio tai johtaja. Vaihtoehdottomuuden myytti on helppo käyttää ja suosittu vastuunpakoilijoiden keskuudessa.

Vierailija
SAMAEL
Lapin Mies
Suomen oli täysin välttämätöntä varmistaa asemansa ja asehuoltonsa sodan kaikissa käänteissä, silloin ei jollakin paperilla ole mitään merkitystä ...



Tätä hokemaahan voi soveltaa maailmanhistoriassa vähän tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vaihda Suomen tilalle vain jokin toinen valtio tai johtaja. Vaihtoehdottomuuden myytti.

Kyllä, kyllä, valtiolla ei ole ideologiaa, valtion tärkein tehtävä on pysyä olemassa.

Vierailija
Lapin Mies
Kyllä, kyllä, valtiolla ei ole ideologiaa, valtion tärkein tehtävä on pysyä olemassa.

Valtio on tyypillisesti ideologian seuraus, joten sillä on jokin suuntaa-antava ideologia. Yleensä siihen liittyy näkemys jonkin tietyn kansan erityislaatuisuudesta, tms. romanttinen moska.

Vierailija

Lainaus toisen ketjuun tarkoitetusta Samaelin lainaamasta lainauksesta.

"Tuore tutkimus romuttaa jatkosodan loppuvaiheisiin
liittyviä myyttejä. Tutkija Markku Jokisipilä
todistaa väitöskirjassaan, ettei presidentti Risto
Rytin olisi tarvinnut kesäkuun lopulla 1944 tehdä
Saksalle henkilökohtaista sitoumusta pidättäytyä
erillisrauhasta Neuvostoliiton kanssa. Tähän ei
ollut sotilaallista eikä myöskään poliittista
pakkoa. Saksan vaatimus Suomen virallisesta
liittymisestä Saksan rinnalle oli hyvin pitkälle
valtakunnanulkoministeri
Joachim von Ribbentropin yksityinen hanke.

Jokisipilä korostaa, että tämä ns. Rytin-Ribbentropin
sopimus romutti myös Suomen poliittisen johdon
tarkkaan varjellun erillissotateesin. Suomi liittyi
sotaan Saksan rinnalle kesäkuussa1941 ilman
muodollisia sopimuksia, mutta viimeistään
Rytin-Ribbentropin sopimuksen jälkeen puheet
suomalaisten taistelun erityisluonteesta olivat
täysin turhia. Väitöskirja tarkastetaan lauantaina
Turun yliopistossa."

Kaverilta taitaa löytyä myös faktaa väitteidensä tueksi.
Elämme tässä suhteessa mielenkiintoisia aikoja.

Vierailija

Enpä tiedä häntä, sillä Riston ja Manne R. Heimin(Malmin mustalaisia) välinen ystävyyssuhde oli hyvin syvällistä

Vierailija
markent
Enpä tiedä häntä, sillä Riston ja Manne R. Heimin(Malmin mustalaisia) välinen ystävyyssuhde oli hyvin syvällistä

HÖPSISTÄ, homoutta ei ollut tuolloin vielä Suomessa keksittykään,
ruottalaiset toivat sen 50-luvulla samalla kun muutkin pervot tapansa,
mällin ja setsuurileivän .

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat