Kaksoisrakokokeessa fotonit vuorovaikuttavat raon kanssa?
Kaksoisrakokokeessa fotonit vuorovaikuttavat raon kanssa?
Viestejä45973
klo 4:29 | 26.3.2007
Kaksoisrakokoe ei taidakaan olla kovin ihmellinen juttu, fotonit varmaankin vuorovaikuttavat raon kanssa, interferenssikuvio syntyy vain kun rako on käytettävän valon aallonpituuden luokkaa.
Lisäksi kuvion osat ovat raon muotoisia.
Tarkemmin sanottuna fotonit vuorovaikuttavat raon reunojen kanssa?
Sivut
Alkaa menemään joillakin teoreetikoilla kuvitelmat aika omituisiksi kun luullaan että yksinkertaisessa asiassa on jotain omituista.
Kun kaksoisrakokokeessa yksitellen lähetetyt fotonitkin muodostavat interferenssikuvion, joku luulee mm. siksi että on olemassa 10E500 päällekkäistä universumia, joissa tapahtuu kaikki mahdolliset asiat ja että jokaisesta yksilöstä on runsaasti kopioita muissa universumeissa.
Eiköhän yksittäisten fotonien muodostama kuvio kerro kuitenkin että avausviestissä oleva tarina vastaa todellisuutta.
Fotonit kulkevat varmaankin satunnaisesti jommasta kummasta raosta, niiden aallonpituus määrää todennäköisen osumakohdan varjostimella niiden emitoituessa raon reunan elektroneista.
Aaltofunktion ei siis tarvitse romahtaa, kuten joku olettaa tapahtuvan, peräti niin että koko maailmankaikkeus katoaa siksi koska joku tarkkailee tähtiä molemmilla silmillä yhtäaikaa.
Naurettavaa..
Laitoin linkin kuukaus-pari avausviestin lähettämisen jälkeen jollekin sivulle, jossa aiheesta on saman suuntainen näkemys, jos joku muistaa missä ketjussa se oli, laita linkki.
Fotonit vuorovaikuttavat raon elektronien kanssa, materiaalin laatu ei siksi vaikuta asiaan.
On olemassa eri reaktiivisia aineita, jotka luovuttavat elektronejaan eri energioilla, joka vaikuttaa myös fotonin energiaan.
Tutkittaessa esim. kiderakennetta röntgendiffraktion avulla, fotonien sirontakulma muuttuu kiteen hilan tasojen välimatkan muuttuessa, fotonien energia ei kuitenkaan muutu ilmiössä.
Diffraktioilmiö tapahtuu jos aallonpituus on samaa luokkaa kuin atomien etäisyys toisistaan.
Kaksoisrakokokeessa raon reunat vastaavat kidehilan tasoja, koska rakojen täytyy olla n. säteilyn aallonpituus, aallonpituus myös määrää sirontakulman.
Jos tuo olisi totta niin sulkemalla toisen raon pitäisi syntyä samanlainen interferenssikuvio. Muttakun ei synny, fotonit painelevat suoraan suunnilleen samaan pisteeseen varjostimelle.
Selittäkääpäs tämän kokeen tulokset ilman kvanttimekaniikkaa:
http://www.bottomlayer.com/bottom/kim-s ... ly-web.htm
Humbugia!!!
Tiede on todistanut toisin:
"David Deutsch at the University of Oxford and colleagues have shown that key equations of quantum mechanics arise from the mathematics of parallel universes. "This work will go down as one of the most important developments in the history of science," says Andy Albrecht, a physicist at the University of California at Davis."
http://space.newscientist.com/article/m ... sense.html
http://groups.google.com/group/alt.kq.p ... c9c5b71228
Kun maailman monimutkaisimmat mielet ratkovat maailman kaikkeuden saloja, niin silloin yksinkertaisistakin asioista tulee monimutkaisia.
Tutkijoilla on aivot tottuneet ajattelemaan niin monimutkaisesti etta tuskin yksinkertaiset asiatkaan onnistuvat normaalisti.
Mitenköhän onnistuu kolkytvuotta fysiikkaa opetelleelta tämä testi.
http://www.geocities.com/gmtplus2/fiksu.htm
Nimimerkki fenomelogi yrittää harrastaa tieteen väärennystä. Vinkki, jos olet oikeassa voit poimia ja noukkia Nobelin, Tukholman reissun arvoiset ajatukset:
http://www.arxiv.org/abs/0707.2832
http://www.qubit.org/people/david/David.html
Jos raot ovat liian lähellä toisiaan, kuviot sekoittuvat eikä niitä siksi havaita, näin saattaa käydä myös yhden raon tapauksessa.
Onkohan asiaa testattu ampumalla fotoneja yksittäin yhden raon läpi.
Aasi.
Hakisit jonkun fysiikan peruskirjan kirjastosta niin ei tarttis itseään munata täällä !
Sinä väität olevasi kemisti, et silti tiedä että proteiini on valkuaisaine, siltikin vaikka asian tietää 99% ihmisistä., teinixi?
Perustele väitteesi tai haastan oikeuteen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Camera_obscura
Ohueen noettuun levyyn tehty pieni reikä mahdollistaa kuvan muodostumisen pinnalle. Fotonit eivät siis reakoi reiän kanssa.
Niin, interferenssikuvio syntyy vain kun raon leveys on suunnilleen sama kuin aallonpituus.
Kertoisitko tarkemmin kuinka kuvan muodostuminen varjostimelle kertoo siitä ettei vuorovaikutusta raon kanssa tapahdu?
no, lisää pään vaivaa kehiin..
on tehty myös semmosia testejä, jossa pommitettiin aina vain suuremmilla molekyylileillä kaksoisrakoa ja parhaimillaan päästiin yli 100 atomin ryppäisiin, niin että interferenssikuvio syntyi.
Sitten lämmön kanssa on myös kikkailtu.. eli kun fullereeni molekyyliä lämmitettiin 3000 asteeseen interferenssikuvio hävisi.
Joten mitä enemmän energiaa on mukana hiukkasessa, niin aalto-ominaisuus alkaa häviämään ja materia on silloin hallitseva puoli.
hmm.. mitähän tapahtuu kun 0 kelvinin hiukkasia kaksoirakotetaan?
Tutkijat ovat myös vakuuttuneita että lähitulevaisuudessa voisi esim. viruksien kokoisilla molekyylirakennelmilla havaita aaltohiukkasdualismia.
kokoeroahan näillä suurimmilla molekyylirakennelmilla ja pienimillä viruksilla on 100x.
http://www.peda.net/veraja/jklmlk/fysii ... aksoisrako
Tuolla on animaatiotakin diffraktiosta.
Koetan perehtyä ensin tarkemmin asiaan ja kerron jos löydän jotain mienkiintoista. Nyt olen sanaillut hieman mutulla.
- Varmaankin tuo ihmettely multiuniversiumista mm. perustuu siihen, että meistä lähtee ympäristöön niin paljon kuvia.
+ Jos ne kuvat alkavat elää sitten omaa elämäänsä niin so what?
* Ainakin muutamissa kauhuelokuvissa ihmiset peilin läpi saavat enkelinsä ja demoninsa kiinni...
Linkissä kerrotaan jatkuvasta säteilystä ja arvellaan interferoinnin johtuvan vahvistavista ja kumoavista aalloista.
Homma onnistuu yksittäisillä hiukkasilla eli..
Se kannattaa tässä vaiheessa unohtaa paitsi yksittäisten hiukkasten tapauksessa, JOS hiukkaset jakautuvat kahteen aaltopakettiin.,
Koska vielä ei tiedetä missä mennään, ei voi sulkea pois mahdollisuutta että kaikki havainnoitavissa olevat hiukkaset voivat todella jakautua kahteen osaan, yksittäisten osien ominaisuudet ei silloin tietysti vastaa kokonaisuutta.
Mutulla mennään.
Sivut