ENERGIANSÄILYMISLAKI

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

FOTONIT OVAT PUHDASTA ENERGIAA.
ELIKKÄ SII MIHIN HÄVIÄÄ KAHDEN FOTONIN ENERGIA KUN NE TÖRMÄÄVÄT

Kommentit (11)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Mitä tarkoitat fotonien törmäyksellä ja mihin sen energian pitäisi hävitä?

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Fotonit eivät vuorovaikuta keskenänsä suoraan. Eikä alimmilla kertaluvuilla edes välillisesti. Korkeammilla kertaluvuilla (kertaluku eli perturbaatio. Häiriöteoriaa mitä kuvataan feynmanin graafeilla) virtuaalihiukkaset sitten mahdollistavat näennäisen keskinäissiroamisen mutta tämä on niin epätodennäköinen tapahtuma että se on käytännössä merkityksetön. Siinä fotonit vain vaihtavat hieman energiaa jolloin niiden suunnat muuttuvat ja taajuudet muuttuvat (neli-impulssi kyllä säilyy).

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Jos tarkoitat interferenssissä tapahtuvaa vastakkaisten aaltojen vaimenemista, niin se ei vaikuta yksittäisiin fotoneihin sinällään mitenkään.

Fotonit muutenkaan eivät juuri vuorovaikuta toistensa kanssa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Jos tarkoitat interferenssissä tapahtuvaa vastakkaisten aaltojen vaimenemista, niin se ei vaikuta yksittäisiin fotoneihin sinällään mitenkään.

Fotonit muutenkaan eivät juuri vuorovaikuta toistensa kanssa.

Tarkoitin juuri tuota interferenssiä.
(Tiedän että törmääminen ei ole sinnepäinkään, mutta unohdin sanan.)
Kyllähän ne vastakkaiset aallot(fotonit) häviävät, eli energia häviää!!!

Vierailija
kabus
Herra Tohtori
Jos tarkoitat interferenssissä tapahtuvaa vastakkaisten aaltojen vaimenemista, niin se ei vaikuta yksittäisiin fotoneihin sinällään mitenkään.

Fotonit muutenkaan eivät juuri vuorovaikuta toistensa kanssa.





Tarkoitin juuri tuota interferenssiä.
(Tiedän että törmääminen ei ole sinnepäinkään, mutta unohdin sanan.)
Kyllähän ne vastakkaiset aallot(fotonit) häviävät, eli energia häviää!!!

Ei häviä mihinkään. Kirkkaat kohdat kompensoivat tämän. Eli vastaanotettu energia säilyy edelleen. Fotonien tasolla taas ainoa mitä tapahtuu on fotonia kuvaava aaltofunktio interferoi itsensä kanssa ja todennäköisyysjakauma muotoutuu interferenssikuvion mukaisesti. Eli kun pistetään paljon fotoneja skriinille niin saadaan interferenssikuvio.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

*huoh*

Mietipä nyt vielä.

Kun pistät jouseen (tai mihin vaan) kahdesta suunnasta aallon liikkeelle eri vaiheessa, kohdatessa aaltojen amplitudit kumoavat toisensa. Se ei kuitenkaan tarkoita että kyseisellä havainnolla olisi mitään vaikutusta aaltojen energiaan itseensä, koska ne jatkavat matkaansa toisistaan välittämättä.

Voit myös miettiä tätä: Atomeilla on neutraali varaus, vaikka ne koostuvat varatuista hiukkasista. Tarkoittaako tämä mielestäsi sitä, että varausta katoaa jonnekin? Eipä tietenkään. Se tarkoittaa vain, että varausten yhteisvaikutus on nolla.

Se että kaksi tekijää kumoaa toisensa ei tarkoita että ne lakkaavat olemasta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
*huoh*

Mietipä nyt vielä.

Kun pistät jouseen (tai mihin vaan) kahdesta suunnasta aallon liikkeelle eri vaiheessa, kohdatessa aaltojen amplitudit kumoavat toisensa. Se ei kuitenkaan tarkoita että kyseisellä havainnolla olisi mitään vaikutusta aaltojen energiaan itseensä, koska ne jatkavat matkaansa toisistaan välittämättä.

Voit myös miettiä tätä: Atomeilla on neutraali varaus, vaikka ne koostuvat varatuista hiukkasista. Tarkoittaako tämä mielestäsi sitä, että varausta katoaa jonnekin? Eipä tietenkään. Se tarkoittaa vain, että varausten yhteisvaikutus on nolla.

Se että kaksi tekijää kumoaa toisensa ei tarkoita että ne lakkaavat olemasta.

Ymmärrän kyllä että kaksi aaltoa voi kumota toisensa, mutta fotoni on hiukkanen. Miten kaksi hiukkasta voi kumota toisensa?

Vierailija
kabus

Ymmärrän kyllä että kaksi aaltoa voi kumota toisensa, mutta fotoni on hiukkanen. Miten kaksi hiukkasta voi kumota toisensa?

Toistetaan. Jos ensimmäistä viestiä ei lueta niin se on pakko kirjoittaa uudestaan.

Fotonit eivät mitenkään kumoa toisiaan, ne eivät vuorovaikuta toistensa kanssa millään tavalla. Vaan interferenssikuvio syntyy fotonin oman aaltofunktion käyttytymisen seurauksena. Aina kun ammutaan yksittäinen fotoni kaksoisraon läpi havaintolaitteeseen se osuu johonkin pisteeseen siellä. Fotonin todennäköisyyttä kuvaava funktio on skriinillä juurikin interferenssikuvion näköinen. Eli kun ammutaan tarpeeksi monta fotonia havaintolaitteeseen niin saadaan interferenssikuvio. Sama asia tapahtuu kun ammuttaan monta fotonia samaan aikaan. Ne eivät vuorovaikuta keskenään vaan osuvat edelleen yksittäisinä sinne havaintolaitteeseen.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

kumota != tuhota.

Hiukkaset eivät tuhoa toisiaan. Eiväthän aallotkaan tuhoa toisiaan, ne vain vaikuttavat jossain tietyssä pisteessä siten että tietämätön havaitsija voi mitata nollan sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksiksi.

Ajattele vaikka aaltoja veden ja ilman rajapinnassa. Jos kahdesta kohdasta laitetaan liikkeelle aalto, mitä tapahtuu niiden kohdatessa? Aallot vaikuttavat veden pinnan korkeuteen lyhytaikaisesti. Vedenpinta voi joko nousta tai laskea, mutta kumpikin liike vaatii energiaa (yksinkertaistetusti sanottuna). Aalto ei kysele millä korkeudella vedenpinta sattuu olemaan jossain kohdassa kun aalto siihen saapuu; jos aallon korkeus (amplitudi) on vaikka 10 cm poikkeama normaalitasosta, niin silloin se ensin nostaa vedenpintaa 10 cm ja sitten laskee samat 10 cm, riippumatta siitä onko samalla paikalla toinen aalto samaan aikaan vai ei.

Kun yksi aalto nostaa vedenpintaa ja toinen laskee, aallot tekevät työtä toisiaan vastaan mutta aaltojen energia ei silti katoa interferenssissä mihinkään, ja aallot jatkavat matkaansa alkuperäisiin suuntiinsa välittämättä toisistaan.

Hiukkasten interferenssi selittyy sillä, että hiukkasilla (erityisesti fotoneilla mutta myös muilla) on aaltomaisia ominaisuuksia. Fotonien tapauksessa aalto-ominaisuudet ovat ehkä voimakkaimmillaan verrattuna kaikkiin muihin hiukkasiin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Raivomielen unet kirjoitti:

Fotonin todennäköisyyttä kuvaava funktio on skriinillä juurikin interferenssikuvion näköinen. Eli kun ammutaan tarpeeksi monta fotonia havaintolaitteeseen niin saadaan interferenssikuvio.

Eiköhän tuokin tarkoita vähän sinnepäin, että fotoni onkin itseasiassa aaltoliikettä. Interferenssi on nimenomaan aaltojen vuorovaikutusta toisiinsa nähden.

Se on helpoin havainnoidakin, kun heität yhtäaikaa kaksi kiveä peilityyneen veteen. Molemmista kivistä lähteneet aallot kohtaavat toisensa n. puolessa välissä, liikkuvat toistensa päällitse ja jatkavat matkaansa omiin suuntiinsa.

Siinä kohtaamiskohdassa aallot joko nousevat toistensa päälle tai kumoavat toisensa.

Vierailija
Ertsu
Raivomielen unet kirjoitti:
Fotonin todennäköisyyttä kuvaava funktio on skriinillä juurikin interferenssikuvion näköinen. Eli kun ammutaan tarpeeksi monta fotonia havaintolaitteeseen niin saadaan interferenssikuvio.

Eiköhän tuokin tarkoita vähän sinnepäin, että fotoni onkin itseasiassa aaltoliikettä. Interferenssi on nimenomaan aaltojen vuorovaikutusta toisiinsa nähden.

Se on helpoin havainnoidakin, kun heität yhtäaikaa kaksi kiveä peilityyneen veteen. Molemmista kivistä lähteneet aallot kohtaavat toisensa n. puolessa välissä, liikkuvat toistensa päällitse ja jatkavat matkaansa omiin suuntiinsa.

Siinä kohtaamiskohdassa aallot joko nousevat toistensa päälle tai kumoavat toisensa.

Fotoneja voidaan havaita yksittäisenä. Käytännössä tämä on valonvahvistimen tyyppinen vempele jossa fotoni irroittaa pinnasta elektronin, jota kiihdytetään ja se taas irroittaa enemmän eli saadaan vahvistettua signaali havaittavaksi. Kun valonlähteen intensiteetti on riittävän pieni eli lähetetään käytännössä yksittäisiä fotoneja niin havaitaan tosiaan yksittäisiä fotoneja skriinillä. Eli vain yksi tuollainen vahvistin pärähtää. Sitten kun katsotaan tilastollisesti että mihin kohtaan esim 1000 perättäistä yksittäistä törmäystä meni niin huomataan että se muodostaa interferenssikuvion.

Vastaavan kokeen voi tehdä elektroneilla ja tulos on sama. Yksittäisistä törmäyspisteistä skriinillä muodostuu interferenssikuvio. On siis alueita mihin on todennäköisempää osua elektroni jne.

Tämä johtuu siitä että hiukkasten dynamiikkaa kuvaa aaltofunktio (joka toteuttaa diracin yhtälön) ja tämän aaltofunktion normin neliö kuvaa todennäköisyystiheyttä (eli millä todennäköisyydellä hiukkanen löytyy jostain kohdasta). Kaksoisrakokokeessa tämä aaltofunktio interferoi itsensä kanssa ja hiukkasten todennäköisyysjakauma skriinillä on siten interferenssikuvio. Tätä ei yksittäisellä törmäyksellä tietenkään näe (Heittämällä kerran kolikkoa on paha sanoa sen todennäköisyyksistä mitään) mutta suurella määrällä törmäyksiä tämä statistinen suure tulee näkyviin.

Uusimmat

Suosituimmat