Naisten kulttuuria

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/keskustelu/t1588225

Oli viimeinen kerta kun luen cosmon tai ellit keskustelupalstoja

Onhan tämä jo ihan vanhaa ja perusjuttua, mutta aina ihan huvittavaa. Mitä tuolta keskustelusta löytää.

Sivut

Kommentit (103)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Toiset ei halua alkuun että mies maksaa. Tästä tulee sitten ennakkotapaus.

Eikä vain ne tulot ratkaise, vaan myös se miten omat rahat on ansainnut. Työnteko on luonnollisesti kovempi juttu kuin opintoraha, ja nuoret naiset ovat vähemmän työttöminä kuin nuoret tiäremiähen ikäiset miehet (tilastokeskus).

Sitten on tämä feministis-ontologinen käsitys naisen 78:sta sentistä, millä kollektiivisesti voidaan perustella ja arvotella miehiä näiden kukkaronnyörien perusteella.

Vasta-argumenttina voisi aina sanoa, että perinteisesti miehen tarjoaminen on koodautunut siten, että mies odottaa tästä sukupuolisia vastapalveluksia, vähintään yömyssyä naisen kämpillä tms. Tästäkin syystä aihe on hankala.

Yhteisten sopimusten ja hyväksyttyjen/odotettujen standardien puute on siis tuonut mukanaan uusia tulkinnallisia ongelmia. Naisten odotukset ovat kokeneet feministisen kosketuksen, eli standardit ovat niin moninaiset että mies on tyypillisesti se, johon ne odotukset ontologisesta tasa-arvon toteutumisesta ladataan.

Ihan perustason naistutkimusta. Tuo linkattu keskustelu heijastelee luettelemiani tekijöitä kuin liukuhihnalta. Koomisinta noissa kommenteissa on se, että naiset säätävät aiheesta keskenään EIVÄTKÄ KERRO MIEHELLE tilanteen epäreiluuden kokemuksista hiton shittiä. Tosi reilua.

Taitaa Homo sapiensille tyypillinen miesdominanssi sittenkin olla "keenissä", kuten Anna Rotkirch kai sanoisi. Naiset eivät uskalla nostaa kissaa oikeasti pöydälle, joten tästä saadaan naiivi supermotiivi leikkiä epäsuoraa bitchiä sitten. Samaan kaavaan törmää jatkuvasti, naiset ei vaan osaa olla suoria/reiluja vaikka asiast puhutaan suut kuviksi kaikkialla. Nimenomaan ja ainoastaan naisporukoissa.

Ymmärrän tämän kommentin kaikessa rienaavuudessaan siis varsin hyvin:

"En todellakaa maksa penniäkään naisen puolesta. Rahan ahne paska jos siitä elämä on kiinni. Nälässä ei tarvitse olla mutta elättämistä on turha toivoa. Nainen joka pyytää rahaa saa minulta kyllä kylmää kyytiä."

Kun neuvotteluhalu puuttuu niin paha siitä vastapuolta syyllistämään. Mutta kyllähän vertaisryhmissä vollottaminen aina rakentavan neuvottelustrategian voittaa. Tyypillistä naistapaista pillitystä.

Ajatellaan nyt stana kämppiksiä: maksaako kämppis toisen safkat vaikka nämä kävisivät ulkona syömässä? Mitkä todella ovat yhteisiä kuluja? Miten muka ystävä eroaa ystävästä + panopatjasta ontologisesti?

Suosittelisin tuon keskustelun naisille raakaa pohdintaa siitä, miksi nallekarkit ei mene elämässä tasan. Ikiwanha miehen elättäjänroolihan se tuossa kummittelee taustalla. Mienne helvettiin katosi yhteisen tilin periaate, johon kootaan investointiin jne. rahoja molemmilta? Eivätkö nykyajan pissaliisat osaa enää muuta kuin valittaa!?

Aivan kuten alistetuksi ja uhriutuneeksi kansanosaksi leimautuneen ja sosiaalisen aktiivisesti itse identifioituneen sukupuolikategorisointi-aivopesun kohteeksi joutunut ihmisryhmä (naiset siis) voisi olettaa, vika ei ole kommunikaatiossa vaan siinä, että miehet tekee väärin. Mitä ei osaa vaatia (siis NEUVOTELLA), on turha pyytää. Jos kulttuurissamme elää syväkäsitys siitä että nainen tyytyy miestä vähempään, kenellä on ensisijainen vastuu nostaa kissa pöydälle, korrektisti ja asiallisesti? AINA sillä, joka herää ensin ja haluaa asiaan muutosta. Piste.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

"Luonnon lait" vaikuttaa, mutta sehän se onkin epätasa-arvoa. Vähän median luomaa vaikutelmaa ja feministien probagandaa. Niin on toki tuollainen käytös ihan luonnollista.

ollaan ilmeisesti ajat sitten tasa-arvo suoritettu ja tavoitettu tässä yhteiskunnassa, kun rupeaa ilmenemään ylilyöntejä vähän joka puolella.

Vierailija
Neonomide
Toiset ei halua alkuun että mies maksaa. Tästä tulee sitten ennakkotapaus.

Eikä vain ne tulot ratkaise, vaan myös se miten omat rahat on ansainnut. Työnteko on luonnollisesti kovempi juttu kuin opintoraha, ja nuoret naiset ovat vähemmän työttöminä kuin nuoret tiäremiähen ikäiset miehet (tilastokeskus).

Sitten on tämä feministis-ontologinen käsitys naisen 78:sta sentistä, millä kollektiivisesti voidaan perustella ja arvotella miehiä näiden kukkaronnyörien perusteella.

Vasta-argumenttina voisi aina sanoa, että perinteisesti miehen tarjoaminen on koodautunut siten, että mies odottaa tästä sukupuolisia vastapalveluksia, vähintään yömyssyä naisen kämpillä tms. Tästäkin syystä aihe on hankala.

Yhteisten sopimusten ja hyväksyttyjen/odotettujen standardien puute on siis tuonut mukanaan uusia tulkinnallisia ongelmia. Naisten odotukset ovat kokeneet feministisen kosketuksen, eli standardit ovat niin moninaiset että mies on tyypillisesti se, johon ne odotukset ontologisesta tasa-arvon toteutumisesta ladataan.

Ihan perustason naistutkimusta. Tuo linkattu keskustelu heijastelee luettelemiani tekijöitä kuin liukuhihnalta. Koomisinta noissa kommenteissa on se, että naiset säätävät aiheesta keskenään EIVÄTKÄ KERRO MIEHELLE tilanteen epäreiluuden kokemuksista hiton shittiä. Tosi reilua.

Taitaa Homo sapiensille tyypillinen miesdominanssi sittenkin olla "keenissä", kuten Anna Rotkirch kai sanoisi. Naiset eivät uskalla nostaa kissaa oikeasti pöydälle, joten tästä saadaan naiivi supermotiivi leikkiä epäsuoraa bitchiä sitten. Samaan kaavaan törmää jatkuvasti, naiset ei vaan osaa olla suoria/reiluja vaikka asiast puhutaan suut kuviksi kaikkialla. Nimenomaan ja ainoastaan naisporukoissa.

Ymmärrän tämän kommentin kaikessa rienaavuudessaan siis varsin hyvin:

"En todellakaa maksa penniäkään naisen puolesta. Rahan ahne paska jos siitä elämä on kiinni. Nälässä ei tarvitse olla mutta elättämistä on turha toivoa. Nainen joka pyytää rahaa saa minulta kyllä kylmää kyytiä."

Kun neuvotteluhalu puuttuu niin paha siitä vastapuolta syyllistämään. Mutta kyllähän vertaisryhmissä vollottaminen aina rakentavan neuvottelustrategian voittaa. Tyypillistä naistapaista pillitystä.

Ajatellaan nyt stana kämppiksiä: maksaako kämppis toisen safkat vaikka nämä kävisivät ulkona syömässä? Mitkä todella ovat yhteisiä kuluja? Miten muka ystävä eroaa ystävästä + panopatjasta ontologisesti?

Suosittelisin tuon keskustelun naisille raakaa pohdintaa siitä, miksi nallekarkit ei mene elämässä tasan. Ikiwanha miehen elättäjänroolihan se tuossa kummittelee taustalla. Mienne helvettiin katosi yhteisen tilin periaate, johon kootaan investointiin jne. rahoja molemmilta? Eivätkö nykyajan pissaliisat osaa enää muuta kuin valittaa!?

Aivan kuten alistetuksi ja uhriutuneeksi kansanosaksi leimautuneen ja sosiaalisen aktiivisesti itse identifioituneen sukupuolikategorisointi-aivopesun kohteeksi joutunut ihmisryhmä (naiset siis) voisi olettaa, vika ei ole kommunikaatiossa vaan siinä, että miehet tekee väärin. Mitä ei osaa vaatia (siis NEUVOTELLA), on turha pyytää. Jos kulttuurissamme elää syväkäsitys siitä että nainen tyytyy miestä vähempään, kenellä on ensisijainen vastuu nostaa kissa pöydälle, korrektisti ja asiallisesti? AINA sillä, joka herää ensin ja haluaa asiaan muutosta. Piste.

Meillä kumminkin vanhat asenteet jyllää, oletetaan että mies maksaa ja sama olettamus jatkuu myös niin, että naisella on oikeus myös miehen tuloihin, koska miehen täytyy perhe elättää ...
Naisen tulot on sitten naisen omia rahoja, joita ei automaattisesti käytetä perheen menoihin, kuin tarkoin määrätyssä maksu-osuus suhteessa.

Vierailija

Parisuhteeseen ei kannata mennä, jos siihen liittyy rahaongelmia. Miehen pitää pääsääntöisesti maksaa - aina. Olen joskus sattunut huomaamaan, että jotkut pariskunnat "neuvottelevat" jopa parkkimaksun maksamisesta ja missä suhteessa se maksetaan. Todella naurettavia miehiä. Jos tyttärelleni joskus hamassa tulevaisuudessa ilmestyy moinen "poikaystävä", niin jätkä katoaa mystisesti, ellei ymmärrä häipyä heti ekalla käskyllä.

Vierailija

"Jos tyttärelleni joskus hamassa tulevaisuudessa ilmestyy moinen "poikaystävä", niin jätkä katoaa mystisesti, ellei ymmärrä häipyä heti ekalla käskyllä."

Todella syvällistä elämänfilosofiaa! Kyllä näillä periaatteilla tytär varmaankin helposti löytää oikean elämänkumppanin...

Vierailija

"Varmaan löytää jonkun muun kuin parkkimaksuja puolittavan neuroottisen insinöörin."

En halua loukata sinua, Arnold, mutta tiedät varmaankin, että jokaisella ihmisellä - myös sinulla ja minulla - on omat neuroosinsa ja heikkoutensa. Jotenkin tuli assosiaationa mieleen 2000 v. vanha kiinalainen aforismi:

"Vain sellainen ihminen, joka ottaa rauhallisesti ne asiat, joiden parissa maailman ihmiset puuhaavat otsa hiessä, voi puuhata otsa hiessä niiden asioiden parissa, jotka maailman ihmiset ottavat rauhallisesti!"

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Arnold Goyakla
Parisuhteeseen ei kannata mennä, jos siihen liittyy rahaongelmia. Miehen pitää pääsääntöisesti maksaa - aina.

Olisitko ystävällinen ja selvittäisit minulle tämän mielenkiintoisen postulaattisi ontologiset perusteet?

On hassu juttu, että miehille tuntuu naisen elättämisrooli feministisen spektaakkelin myötä kelpaavan, mutta koti-isyys taas ei. Sitten ihmetellään, jos nainen ottaa ipanan syliin ja muuttaa omaan kämppään. Tai oikeammin; siirtää miehen ulkoruokintaan yhteisistä tiloista.

Missä miesten joustamiskyky, ja valmius mukautua uusiin feministisiin (ja usein toki vakuuttavasti perusteltuihin) normeihin? Normien ehdottomuudesta liikkuu naisten keskuudessa toki kovin tikkiperseisiä käsityksiä, mutta niiden vastareaktiot miesten puolesta ovat taas suoraan kuin naistenlehtien 'pahismiesten' suista. Näin pienetkin korostetun sovinistisiksi koodautuneet miesten reaktiot naisen (usein epäsuoriin) tasa-arvoehdotelmiin voivat saada aikaan jatkuvaa sovinistikorttien heittelyä ja normikapinaa. Sukupuolten väliseksi sodaksikin sitä on nimetty. Kulttuurisesti tarkastelleen erittäin tautologisten loputtomien kieltenkalisteluiden toiston toistoa.

Crawford (1994) tarjoaa sukupuolten välisen puheen suhteen tiukan kritiikkipaketin, koska hän kontekstualisoi sukupuolen mm. etnisyyden, vallan, ja yhteiskuntaluokan kaltaisiin muuttujiin. Kirjoittaja on psykologian, naistutkimuksen ja sosiolingvistiikan asiantuntija, joka osoittaa feminististen tulkintojen avulla, mm. miten sukupuolten väliset kiistat luodaan yhä uudelleen ja uudelleen sukupuoliin kohdistuvia odotuksia rikkomalla ja niitä hyväksikäyttämällä. Toisin kuin populaarit didaktiset "tee näin, älä näin"-teokset, Crawford tarkastelee omassaan jokaista käsittelemäänsä kielenkäyttötilannetta ja tapaa ottaen huomioon tutkimuskirjallisuuden heikkoudet ja sukupuolten käyttäytymiseen liittyvän vallan kontekstin. Crawfordille sukupuoli näyttäytyykin pikemmin (oamksuttuina) valtasuhteina kuin essentiaalisena yksilön ominaisuutena. Lähestymistapa on paitsi realistinen ja useita näkökulmia avaava, myös myös virkistävän tieteellinen ja kriittinen vallitsevia luutuneita kielenkäyttöön ja sukupuoleen liittyviä käsityksiä kohtaan. Anglo-amerikkaliseen tutkimukseen keskittyvä aineistokaan ei häiritse liikaa, koska samankaltaiset mekanismit tuntuvat okovin tutuilta myös meidän kulttuurimme suhteen.

Loistava teos siis (Talking Difference). Opin sen tutkimuskirjallisuuden kritiikkejä ja sosiaalista konstruktivismia lukemalla enemmän sukupuolten välisestä kommunikaatiosta kuin kaikista muista lukemistani kirjoista yhteensä. Teoksessa revitään kappaleiksi monenlaiset löysät sukupuolta ja kieltä koskevat populaariteokset, kuten Deborah Tannenin ja John Grayn evankeliumit. Teosta ei ole käännetty, valitettavasti. Suosittelen mm. amazonia. Suomestakin teosta saa, mutta hinta on suolainen:

http://bookplus.fi/product.php?isbn=080 ... 1786d221b5

Suomalaisesta sukupuolen + kielen tutkimuksesta kiinnostuneille suosittelen suomenkielistä väikkäriä Puhuvan naisen paikka (Tainio 2001).

Lapin Mies
Meillä kumminkin vanhat asenteet jyllää, oletetaan että mies maksaa ja sama olettamus jatkuu myös niin, että naisella on oikeus myös miehen tuloihin, koska miehen täytyy perhe elättää ...
Naisen tulot on sitten naisen omia rahoja, joita ei automaattisesti käytetä perheen menoihin, kuin tarkoin määrätyssä maksu-osuus suhteessa.

Kuten psykologian professori Mary Crawford (1994) osuvasti toteaa, nykyaikana selkeät säännöt ovat monesti historiaa ja neuvottelukyky/röyhkeys yhä tärkeämpiä teemoja parisuhteilijoiden rahankäyttöpolitiikassa(kin).

Olen aika varma siitä, että tämä on nykyisin myös parinvalintaa muokkaava tekijä, koska rahaa nyhtämään tottunut osapuoli harvemmin syyllistää itseään uhriutumisen sijaan. Tästä seuraa sitten lauma vertaisverkostoissaan valehtelevia/liioittelevia suuttuneita miehiä ja naisia. Ydinongelmista yksi on jälleen se, että kuunnellaan vain oman sukupuolen edustajia ja mikä kauheinta, vain aina nyökytteleviä "sydänystäviä". Naisilla tällaisia on yleensä enemmän, mutta käsittely on myös vähemmän systemaattisempaa, mikä voi olla etu sekin.

Monet eri tekijät vievät kohti sitä väitämätöntä kehitystä, että naiset voimakkaine vertaistukiryhmineen, epäsuoran kommunikaation ja vallan tekniikoineen ovat yhä useammin normien muotoilijoita ja määrittelijöitä. Tuossakin keskustelussa tosi harva mies alkoi neuvottelemaan naisten kanssa, lähinnä 'miestapaisesti' luennoimaan ja moraaliposeeraamaan oikeista "systemaattisista eettisistä periaatteista". Rakentavuuden huippu.

Naiskeskustelijat taas kontekstualisoivat tilanteet tehokkaammin ja toivat esiin samalla omat riittämättömyyden tuntemuksensa ja empatoivat muiden (naisten) tilanteita. Miehet lähinnä määräävät naisille oikean 'käyttäytymisen tien', mikä on loogista, kun eivät ole tottuneet naisten kanssa neuvottelemaan. Valittava akkalauma on valittava akkalauma kivikaudella ja 200-luvun Suomessa, koska se uhkaa miesten kollektiivista koalitio-eetosta.

Olisi ihan terve analogia verrata naista kämppäkaveriin, jonka kanssa pitää yhteisistä sopimuksista kiinni tietyissä asioissa. Onko siis oikein maksaa samasta kämpästä tietyn verran suhteessa toisen paljon pienempiin tuloihin? Miten autonomisena yksikkönä olisi kussakin tapauksessa tervettä parisuhde hahmottaa?

Palaamme tässä myös ikivanhaan teemaan työn arvostamisesta; jos molemmat käyvät töissä, molemmilla on taloudellista määrittelyvaltaa. Mies toki on yleensä pidempi + vanhempi = enemmän liksaa mikä muodostaa vallan epätasapainoa sukupuolten välille. Jos nainen ei kävisi töissä, mitä neuvotteluvaraa naisella silloin on? Nainen on täysin miehen elätti, ellei ole (yhteisiä) kakaroita. Tämä on mentaliteetti, joka nykyaikanakin omaa ilmeisiä vaikutuksia.

Olisi kiva leikkiä eri perhemalleja ja valintoja ihailevaa vasemmistofemmaria sateenkaarilippu tangossa, mutta siitä ei pääse millään yli eikä ympäri, että vanhempainlomat, (ei valinnanvarainen) yksinhuoltajuus sekä keskimäärin viidenneksen matalampi palkka ovat NIMENOMAAN naisille sälyttyviä nakkeja. Siksi asiaa tulisi pohtia.

Inhottaa siis vieläkin lukea soopaa "jo saavutetusta tasa-arvosta", kun kyseessä on projekti jossa materiaalinen kapitalismi on aina kohdunomaajaa vastaan resurssintuottamiskisassa. Emmekä sitäpaitsi ole edes lain puitteissa lähelläkään muita Pohjoismaita sukupuolten tasa-arvon suhteen, joten moinen vinkuminen olisi syytä jo kokonaan lopettaa. Vastadiskursiivista hölynpölyä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Joo miehet on pihiä kun eivät maksa naisen elämistä. Miehet ovat naisen työnä enemmän, joten mies saa maksaa enemmän. Jos mies saa enemmän, niin kyllä siitä naisen kulut saa maksaa, koska kumminkin ne menee muuten verottajalle.

Sankaapa te tiedenaiset mielipiteenne tuosta keskustelusta? Epäloogista? Jotenkin tuntuu kuin suuri osa naisista olisi narsistisia, ehkä se johtuu kasvatuksesta. Tytöt ovat narsistisia prinsessoja ja miehet urheita ritareita. Jos tyttö valittaa huonoa oloansa, niin häntä kuunnellaan ja huomioidaan. Jos poika valittaa huonoa oloansa, niin häntä pidetään kehittymättömänä ja lapsellisena itkupillinä. Miehet pääsevät aina helpommalla, sen näkee itsemurhatilastoistakin.

Vierailija

No ohhoh! Onko nykyään yleistä että miehet maksavat koko laskun, jos ollaan treffeillä??? Ei vaan mun nuoruudessani.

Vierailija

Kärvistelyä en ymmärrä.
Miksi toisen pitää "kitua" jos taloudessa on riittävästi fyrkkaa kokonaisuutena? Ei mulla ainakaan siihen luonto periks anna.
Jos taas on hillot vähissä, syödään sitten kynsiä kimpassa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Tuppu L
Sankaapa te tiedenaiset mielipiteenne tuosta keskustelusta?

Miksi kysyt vain tiedenaisilta?

Tuppu L
Epäloogista?

Minusta hyvin loogista. Luitko viestini jossa käsittelin asiaa?

Tuppu L
Jotenkin tuntuu kuin suuri osa naisista olisi narsistisia, ehkä se johtuu kasvatuksesta. Tytöt ovat narsistisia prinsessoja ja miehet urheita ritareita.

Joo, liitetään vaan kaikki ominaisuudet yksilöihin eikä sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin. Mutta mitä me siitä hyödymme? Minusta kyse on vertaisryhmistä ja niissä rakentuvista puhetavoista joihin ihmiset sosiaalistuvat sekä omasta halustaan että ryhmään kuulumisen tarpeestaan.

Sukupuolieroja käsittelevä tutkimuskin on aina osa jotain erityistä tietämisen rakennetta & lähtökohtaa. Tieteellinen tietokin jäsennellään sosiaalisissa käytännöissä joiden toimintaa säätelevät hierarkiset valtarakenteet. (Hare-Mustin and Marecek 1994)

Feministisestä "naistenlehtidiskurssista" kirjoitin tuossa edellä jo hieman. Ihmissuhdepyörittely on nähdäkseni koodautunut varsin totaalisesti populaarimediassa naisten alueeksi ja kompetenssiksi, mikä ei tosiaan ole vain hyvä asia. Monet miehet kokevat sanavalmiiin ja itsevarmasti itseään esille tuovan naisen uhaksi, jolle vastaan vänkääminen on turhauttavaa ja ärsyttävää. Kyse ei ole niinkään nalkuttamisesta, vaan parisuhteen tilan ryöväämisen ja reviirin loukkaamisen kokemuksista miesten taholta. Mikä hämmentävintä, juuri naisen feministisyys tuntuu olevan keskeisimpiä syitä suhteiden päättymiselle miesten näkökulmasta. (Flinck 2006)

Tuppu L
Jos tyttö valittaa huonoa oloansa, niin häntä kuunnellaan ja huomioidaan. Jos poika valittaa huonoa oloansa, niin häntä pidetään kehittymättömänä ja lapsellisena itkupillinä. Miehet pääsevät aina helpommalla, sen näkee itsemurhatilastoistakin.

Edelleen, miksi kysyt tätä naisilta? Onko se naisten vika, vaikka (sinkku)miehet viettevät keskenään aikaa enemmän kuin naisten seurassa? Vai käyttävätkö naiset sitä kuuluisaa "seksuaalista valtaa" miesten epäsuoraan manipulointiin ([size=75:2zb36rzv]kokemusta kyllä on, ei ole yhtään kivaa[/size:2zb36rzv]) ja siten jotenkin kostavat kollektiivisesti miehille jostain, tai ovat muuten vain ilkeitä koska eivät jää touhuistaan niin herkästi kiinni? Tuhmat tytöthän "pääsee mihin vaan"?

Rehellisesti sanoen, loistava pointti tuo "poikaa pidetään herkemmin itkupillinä". Pitänee vieläkäin pitkälti paikkansa, vaikka roolit ovat jatkuvassa muutospaineessa. Miehet saavat kyllä vertaistukea, mutta ripsiään räpsyttelevä tytön tyllerö saa pillityksestään vastineeksi erilaista palautetta, mikä väistämättä vaikuttanee maskuliinisuuteen, johon kaikkien poijien ja miesten on otettava kantaa elämänsä aikana lukemattomia kertoja. Kyse on siis sopeutumispaineesta, pure and simple.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Eikös tasa-arvo toimiin, että se rajottaa noita luonnonlakeja.

Onhan se totta ettäpä vaikka kivikaudella miehen piti naisellekin tuoda ruokaa metsästysreissulta.

Mutta 2000 luvulla, tuppaa usko olemaan aika kova demokratiaa ja tasa-arvoa kohtaan, eli tuo ei perjaatteessa ole hyväksyttävää käytöstä.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Maukka Perusjatka
Kärvistelyä en ymmärrä.
Miksi toisen pitää "kitua" jos taloudessa on riittävästi fyrkkaa kokonaisuutena? Ei mulla ainakaan siihen luonto periks anna.
Jos taas on hillot vähissä, syödään sitten kynsiä kimpassa.

Et varmaan lukenut linkin takana olevaa keskustelua, kysymys ei ollut kitumisesta taloudellisesti.

Vierailija
tiäremiäs
Eikös tasa-arvo toimiin, että se rajottaa noita luonnonlakeja.

Onhan se totta ettäpä vaikka kivikaudella miehen piti naisellekin tuoda ruokaa metsästysreissulta.

Mutta 2000 luvulla, tuppaa usko olemaan aika kova demokratiaa ja tasa-arvoa kohtaan, eli tuo ei perjaatteessa ole hyväksyttävää käytöstä.

Ehkä juuri tuo jakaa miehet Alfa uroksiin ja inisijöihin, tänäkin päivänä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat