Seuraa 
Viestejä45973

Uskonnon opetuksessa ja filosofiassa pohditaan etiikkaa ja sen eri suuntia, kuten pragmatismia, altruismia, luonnonoikeuden etiikkaa ja kristillistä etiikkaa. Ne poikkeavat toisistaan erilaisen argumentoinnin hierarkian ja kulttuurin vaikutuksen takia.

Ajattelen, että kaikki etiikan suuntaukset - siis mitä pidetään hyvänä ja pahana, sekä miten tulisi elää - ovat evoluution tuottamia lauman/ryhmän/heimon käyttäytymismalleja, joihin kulttuuri on suuressa määrin ajan mittaan vaikuttanut.

Etiikka ja moraali voitaisiin siis johtaa suuressa mittakaavassa ihmisen evoluutiosta. Kun lisätään kulttuurivaikutteet, päästään etiikan eri alaryhmiin.

Evoluutiohan suosii selviytymiskykyisempiä ja eniten selviytymiskykyisiä jälkeläisiä tuottavia yksilöitä ja ryhmiä.

Evoluutio on epäilemättä suosinut hyvin ryhmässä menestyvää yksilöa, joka osaa miellyttää tovereitaan. Ajan mittaan evoluutio on myös suosinut ryhmiä, jotka ovat toisia tehokkaampia toiminnassaan, toisinsanoen ryhmiä, joiden yhteispeli toimii ja jotka ovat kehittäneet mahdollisimman hyvän eettisen normiston. Näistä ensimmäisistä eettisistä normeista ryhmän sisällä on ajan mittaan muodostunut erilaisia yhteiskunnan lakeja ja normeja.

(tarkennus: evoluutio ei tietenkään ole luonut eettisiä normeja, vaan ne ovat luoneet tietoiset aivot. Mutta tietoiset aivot ovat päätyneet lopulta ratkaisuun, joka antaa edun omille geeneille ja koko ryhmän geeneille, koska ryhmän etu on pitkässä juoksussa oma etu. Tietoiset aivot ovat evoluution tuote.)

Miksi etiikkaa käsitellään mielipide/uskontopohjalta, kun sillä olisi myös tieteellinen perustelu? Eri etiikan suuntaukset ovat tietenkin asia erikseen, mutta yleinen pohja on evoluutiossa.

Mielipiteitä?

Sivut

Kommentit (67)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
kaffekuppi
Evoluutio on epäilemättä suosinut hyvin ryhmässä menestyvää yksilöa, joka osaa miellyttää tovereitaan. Ajan mittaan evoluutio on myös suosinut ryhmiä, jotka ovat toisia tehokkaampia toiminnassaan, toisinsanoen ryhmiä, joiden yhteispeli toimii ja jotka ovat kehittäneet mahdollisimman hyvän eettisen normiston. Näistä ensimmäisistä eettisistä normeista ryhmän sisällä on ajan mittaan muodostunut erilaisia yhteiskunnan lakeja ja normeja.

Aika optimistinen ja etnosentrisesti latautunut kuva moraalin kehityksestä, mielestäni. Ihmisuhrit, kovat rangaistukset ja muukalaisviha/xenofobia, kuten misogynia ja patriarkaalisuus elävät usein rinta rinnan muuten kehittyneiden yhteisöjen sisällä. Yhteisön sisäinen koherenssi pitäisi myös suhteuttaa ulkoa tulevien ryhmien suhteen, mihin taas ei ole koskaan yksiselitteisiä moraali-evolutionaarisia vastauksia. Jos toinen jengi on sotaisampi tarvittaessa syystä X, niin tämä voittaa muuten kehittyneemmän nössöporukan.

Ei näitä 'kehittyneitä' inhimillisen kentän ilmiöitä mielestäni voida palautaa mihinkään 'puhtaaseen' evolutiiviseen matriisiin, koska ihmisen käyttäytymistä ei voida tyydyttävästi redusoida alkeelliseen sosiobiologiaan. Altruismin evolutionaarinen pyörittely kusahti pahasti jo 70-luvulla Marshall Sahlinsin murskakritiikin osuessa sosiobiologistien lihaan.

kaffekuppi
(tarkennus: evoluutio ei tietenkään ole luonut eettisiä normeja, vaan ne ovat luoneet tietoiset aivot. Mutta tietoiset aivot ovat päätyneet lopulta ratkaisuun, joka antaa edun omille geeneille ja koko ryhmän geeneille, koska ryhmän etu on pitkässä juoksussa oma etu. Tietoiset aivot ovat evoluution tuote.)

Myös sopeutuvat aivot ovat evoluution tuote. Ihmisaivojen etu on nimenomaan niiden sopeutumiskyvyssä. Sosiobiologisointi on metafyysisesti yksi ongelmien pesäke, jossa redusointi muodostaa liukuhihnalta omia raflaavia uskontunnustuksiaan, jotka jäävät elämään 'tieteellisinä' populaarikulttuurisiin myyttijärjestelmiin ja folkloreen.

kaffekuppi
Miksi etiikkaa käsitellään mielipide/uskontopohjalta, kun sillä olisi myös tieteellinen perustelu? Eri etiikan suuntaukset ovat tietenkin asia erikseen, mutta yleinen pohja on evoluutiossa.

Lueskelin tuossa päivällä ihan huvikseni von Wrightin teosta Humanismi elämänasenteena, jossa pyöritellään varsin vakuuttavalla kahden käden otteella ihmisen, luonnon ja moraalin suhdetta, luonnontieteitä ja humanismia laajassa mielessä.

Voisi varmaan muotoilla, että esimerkiksi humanistinen universaali ihmisarvojen ja oikeuksien kunnioittaminen ei ole kovin vakuuttavasti evoluutiolla selitettävissä, vaan se on kumulatiivisen kulttuurievoluution tietyssä historiallisessa jatkumossa aktualisoitunut ideologinen, kielellisesti artikuloitu kannanotto.

PS: No joo, kyllähän nykyiset vasta-argumentatiiviset teoriat ovat saaneet aika nopeasti lisää jalansijaa, kuten esimerkiksi teoksessa Man the Hunted esitellään. Hyvää vastakkainasettelua nimittäin sille iänikuiselle "ihminen on ihmiselle susi" -huuhaalle.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

No kun aihe nähdäkseni kiinnostaa, niin voin vakuuttaa että Matt Ridleyn kirja Jalouden alkuperä on inspiroiva. Varoitus kuitenkin kirja voi olla liian pelottava wrightiläisille humanisteille!

Biologia todellakin on jo astunut todella voimakkaasti sille kentälle, joka aikanaan kuului uskonnoille ja filosofeille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neonomide
kaffekuppi
Evoluutio on epäilemättä suosinut hyvin ryhmässä menestyvää yksilöa, joka osaa miellyttää tovereitaan. Ajan mittaan evoluutio on myös suosinut ryhmiä, jotka ovat toisia tehokkaampia toiminnassaan, toisinsanoen ryhmiä, joiden yhteispeli toimii ja jotka ovat kehittäneet mahdollisimman hyvän eettisen normiston. Näistä ensimmäisistä eettisistä normeista ryhmän sisällä on ajan mittaan muodostunut erilaisia yhteiskunnan lakeja ja normeja.

Aika optimistinen ja etnosentrisesti latautunut kuva moraalin kehityksestä, mielestäni. Ihmisuhrit, kovat rangaistukset ja muukalaisviha/xenofobia, kuten misogynia ja patriarkaalisuus elävät usein rinta rinnan muuten kehittyneiden yhteisöjen sisällä. Yhteisön sisäinen koherenssi pitäisi myös suhteuttaa ulkoa tulevien ryhmien suhteen, mihin taas ei ole koskaan yksiselitteisiä moraali-evolutionaarisia vastauksia. Jos toinen jengi on sotaisampi tarvittaessa syystä X, niin tämä voittaa muuten kehittyneemmän nössöporukan.

Sivistyssanoja on tässä ketjussa niin paljon, että mielenkiintoinen aihe on jäänyt tyngäksi. Tai jostain muusta syystä.

Ihmisen moraali ja toiminta lienee määräytynyt juuri sen mukaan, mikä on ollut parasta selviytymisen kannalta. Yksinomaan tämän periaatteen soveltaminen etiikassa on kuitenkin hankalaa. Jossain tällä foorumilla joku totesikin, että "vahvemman laki toimii aina, halusit tai et". Siispä "sivistyneemmän" yhteisön, vaikka kuinka väkivallaton olisikin, on kyettävä puolustautumaan väkivaltaisia hyökkäyksiä vastaan.

Valkoinen
No kun aihe nähdäkseni kiinnostaa, niin voin vakuuttaa että Matt Ridleyn kirja Jalouden alkuperä on inspiroiva. Varoitus kuitenkin kirja voi olla liian pelottava wrightiläisille humanisteille!

Biologia todellakin on jo astunut todella voimakkaasti sille kentälle, joka aikanaan kuului uskonnoille ja filosofeille.

Ja Frans de Waalin Hyväluontoinen.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Neonomide

Aika optimistinen ja etnosentrisesti latautunut kuva moraalin kehityksestä, mielestäni. Ihmisuhrit, kovat rangaistukset ja muukalaisviha/xenofobia, kuten misogynia ja patriarkaalisuus elävät usein rinta rinnan muuten kehittyneiden yhteisöjen sisällä. Yhteisön sisäinen koherenssi pitäisi myös suhteuttaa ulkoa tulevien ryhmien suhteen, mihin taas ei ole koskaan yksiselitteisiä moraali-evolutionaarisia vastauksia. Jos toinen jengi on sotaisampi tarvittaessa syystä X, niin tämä voittaa muuten kehittyneemmän nössöporukan.

Ei näitä 'kehittyneitä' inhimillisen kentän ilmiöitä mielestäni voida palautaa mihinkään 'puhtaaseen' evolutiiviseen matriisiin, koska ihmisen käyttäytymistä ei voida tyydyttävästi redusoida alkeelliseen sosiobiologiaan. Altruismin evolutionaarinen pyörittely kusahti pahasti jo 70-luvulla Marshall Sahlinsin murskakritiikin osuessa sosiobiologistien lihaan.

kaffekuppi
(tarkennus: evoluutio ei tietenkään ole luonut eettisiä normeja, vaan ne ovat luoneet tietoiset aivot. Mutta tietoiset aivot ovat päätyneet lopulta ratkaisuun, joka antaa edun omille geeneille ja koko ryhmän geeneille, koska ryhmän etu on pitkässä juoksussa oma etu. Tietoiset aivot ovat evoluution tuote.)

Myös sopeutuvat aivot ovat evoluution tuote. Ihmisaivojen etu on nimenomaan niiden sopeutumiskyvyssä. Sosiobiologisointi on metafyysisesti yksi ongelmien pesäke, jossa redusointi muodostaa liukuhihnalta omia raflaavia uskontunnustuksiaan, jotka jäävät elämään 'tieteellisinä' populaarikulttuurisiin myyttijärjestelmiin ja folkloreen.

kaffekuppi
Miksi etiikkaa käsitellään mielipide/uskontopohjalta, kun sillä olisi myös tieteellinen perustelu? Eri etiikan suuntaukset ovat tietenkin asia erikseen, mutta yleinen pohja on evoluutiossa.

Lueskelin tuossa päivällä ihan huvikseni von Wrightin teosta Humanismi elämänasenteena, jossa pyöritellään varsin vakuuttavalla kahden käden otteella ihmisen, luonnon ja moraalin suhdetta, luonnontieteitä ja humanismia laajassa mielessä.

Voisi varmaan muotoilla, että esimerkiksi humanistinen universaali ihmisarvojen ja oikeuksien kunnioittaminen ei ole kovin vakuuttavasti evoluutiolla selitettävissä, vaan se on kumulatiivisen kulttuurievoluution tietyssä historiallisessa jatkumossa aktualisoitunut ideologinen, kielellisesti artikuloitu kannanotto.

PS: No joo, kyllähän nykyiset vasta-argumentatiiviset teoriat ovat saaneet aika nopeasti lisää jalansijaa, kuten esimerkiksi teoksessa Man the Hunted esitellään. Hyvää vastakkainasettelua nimittäin sille iänikuiselle "ihminen on ihmiselle susi" -huuhaalle.

Heikosti tuo universaali ihmisarvojen kunnioitus käytännössä toimiikin ja mielestäni juuri tuosta syystä että ihmisen lajihistoriassa vain omaa heimoa on ollut kannattavaa suojella, kun muut ovat olleet lähinnä vihollisia.
Tästähän oli juuri jossain populaarilehdessä juttukin että usean ihmisen tuska/inhimillinen kärsimys aiheuttaa vähemmän empatiaa kuin harvemman ihmisen kärsimys. Liittynee samaan asiaan.

Kyllä tuo evolutiivispohjainen moraalikäsitys silti mielestäni hyvänä pohjana koko hoidolle toimii, vaikka totta on että kausaalisuhteet biologian ja toisaalta kulttuurievoluution aiheuttaman käyttäytymisen välillä ovat melko mutkikkaita.
Vähän niinkuin evoluutiopsykologiassa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Edu
Ihmisen moraali ja toiminta lienee määräytynyt juuri sen mukaan, mikä on ollut parasta selviytymisen kannalta.

Tai viihtymisen? Olemmehan leikkisin eläin älyn ja teknologian kehittämisen ohella...

Edu
Yksinomaan tämän periaatteen soveltaminen etiikassa on kuitenkin hankalaa. Jossain tällä foorumilla joku totesikin, että "vahvemman laki toimii aina, halusit tai et". Siispä "sivistyneemmän" yhteisön, vaikka kuinka väkivallaton olisikin, on kyettävä puolustautumaan väkivaltaisia hyökkäyksiä vastaan.

Aivan oikein. Mutta tämä on tosi väljä moraalifilofinen itsestäänselvyys, jota voi tosiasia-argumenttien puutteessa käyttää myös ideologisena perusteena mm. armeijalle ja miesten alistamiselle sen väkivaltadiskurssiin.

Kansanmurha todellakin on "lopullinen ratkaisu", koska siinä hankkiudutaan ylimääräiseksi merkityksellistetystä jengistä kerralla eroon. "We are all one", tuskin on 'geeneissämme', valitettavasti.

SAMAEL
Frans de Waalin Hyväluontoinen.


Siinä muuten tavattoman kehuttu ja humaani teos, joka ei anna biologisoinnille liiallista painoarvoa mm. inhimillistämisen korostamisella.

Harmi että suomennos maksaa yli 40 euroa...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide

SAMAEL
Frans de Waalin Hyväluontoinen.


Siinä muuten tavattoman kehuttu ja humaani teos, joka ei anna biologisoinnille liiallista painoarvoa mm. inhimillistämisen korostamisella.

On todella häiritsevää tämä että sosiobiologian kritisoijien kuvitelma siitä että biologistinen ihmiskuva olisi jotenkin kylmä ja rationalistinen. Viittaan tässä erityisesti Tammisalo versus humanistit+Portin debattiin Tieteessä Tapahtuu -lehdissä viime vuosien aikana.

Sinällään tämä on harmi kun juuri se altruismi tekee mm. humanismin mahdolliseksi, vaikka altruismi onkin kovin biologista. Mikäli monogamiasta kumpuavalle altruismille ei olisi niin syvät juuret ihmisen luonnossa, olisimme varmaankin kaikki enemmän Wolfowitzin kaltaisia, sillä hänen edustama ihmistyyppinsä nyt edustanee rationalistista suhtautumista puhtaimmillaan. Ihminen on kuitenkin ihminen eikä amerikkalainen neokonservatiivi.

Juuri tämä ihmisen monogamia tekee ihmisestä moraalisesti lähes yhtä elegantin eläimen kuin mitä naakka on.

Harmi jos tuo de Waal maksaa 40 euroa! Ajattelin sen näet sen ostaa, mutta josko anglistisen version saisi edullisemmin? Mikä on nykyisin edullisin netti-kirjakauppa? (Laskuun tilaaminen olisi plussaa)

Samoin päivitän tuon kirjasuositukseni eli jos pitää valita Ridleyn tai de Waalin väliltä, niin ehkä de Waal olisi parempi. Tosin voisin veikata, että Ridleyn suhtautuminen on vähemmän tieteellinen ja enemmän subjektiivinen, joten Ridley tehnee tiukempia ja pidemmälle meneviä päätelmiä, joten sikäli voisi olla stimuloivampaa luettavaa.

En kuitenkaan usko että kumpikaan näistä kirjailijoista on oivaltanut sitä moraalista ihmettä, että ihminen elääkin monogamiassa eikä promiskuiteetissa kuten simpanssi!

Valkoinen
Neonomide

SAMAEL
Frans de Waalin Hyväluontoinen.


Siinä muuten tavattoman kehuttu ja humaani teos, joka ei anna biologisoinnille liiallista painoarvoa mm. inhimillistämisen korostamisella.



On todella häiritsevää tämä että sosiobiologian kritisoijien kuvitelma siitä että biologistinen ihmiskuva olisi jotenkin kylmä ja rationalistinen. Viittaan tässä erityisesti Tammisalo versus humanistit+Portin debattiin Tieteessä Tapahtuu -lehdissä viime vuosien aikana.

Sinällään tämä on harmi kun juuri se altruismi tekee mm. humanismin mahdolliseksi, vaikka altruismi onkin kovin biologista. Mikäli monogamiasta kumpuavalle altruismille ei olisi niin syvät juuret ihmisen luonnossa, olisimme varmaankin kaikki enemmän Wolfowitzin kaltaisia, sillä hänen edustama ihmistyyppinsä nyt edustanee rationalistista suhtautumista puhtaimmillaan. Ihminen on kuitenkin ihminen eikä amerikkalainen neokonservatiivi.

Juuri tämä ihmisen monogamia tekee ihmisestä moraalisesti lähes yhtä elegantin eläimen kuin mitä naakka on.

Harmi jos tuo de Waal maksaa 40 euroa! Ajattelin sen näet sen ostaa, mutta josko anglistisen version saisi edullisemmin? Mikä on nykyisin edullisin netti-kirjakauppa? (Laskuun tilaaminen olisi plussaa)

Tiede-lehden ilmoituksessa Terra Cognita joskus tarjoaa pienellä alennuksella kirjojaan mutta muuten Pietiläisen puljun opuksia on vaikea löytää esim. divareista (ostaneet ei niistä luovu ja pienet painokset).

Crash
]Tiede-lehden ilmoituksessa Terra Cognita joskus tarjoaa pienellä alennuksella kirjojaan mutta muuten Pietiläisen puljun opuksia on vaikea löytää esim. divareista (ostaneet ei niistä luovu ja pienet painokset).
Onko noi hyviä kirjoja. Mulla on ollu käsitys, että Terra Cognitan kirjat olis huuhaata. Olenko sekottanu ne johonkin muuhun sarjaan?

Juoni
Stadinseudun kirjastoista tuo opus löytyy.
Eikös niitä saa kaukolainaan.

Löytynee varmasti jokaisesta (kaupunki-) kirjastosta. Itse vain tykkään ostaa kirjani, sillä mielestäni kirjahyllyillä on korkea esteettinen arvo huonekaluina.

...

Köpälle: nyt on kyse todella isosta väärinymmärryksestä! Terra Cognita on siis Pietiläisen todella upea kulttuurinen aikaansaannos, sillä on tuonnut todella paljon tieteen populaarikirjallisuutta suomenkielelle. Kuukleta Terra Cognitan kotisivulta lisäinfoa.

Köppä
Crash
]Tiede-lehden ilmoituksessa Terra Cognita joskus tarjoaa pienellä alennuksella kirjojaan mutta muuten Pietiläisen puljun opuksia on vaikea löytää esim. divareista (ostaneet ei niistä luovu ja pienet painokset).
Onko noi hyviä kirjoja. Mulla on ollu käsitys, että Terra Cognitan kirjat olis huuhaata. Olenko sekottanu ne johonkin muuhun sarjaan?

Osa suomennoksista on kai jättänyt toivomisen varaa, mutta kirjavalinnat sinänsä ovat kenties kovatasoisimmat suomalaisten kustantajien parissa.

Juoni

Heikosti tuo universaali ihmisarvojen kunnioitus käytännössä toimiikin ja mielestäni juuri tuosta syystä että ihmisen lajihistoriassa vain omaa heimoa on ollut kannattavaa suojella, kun muut ovat olleet lähinnä vihollisia.
Tästähän oli juuri jossain populaarilehdessä juttukin että usean ihmisen tuska/inhimillinen kärsimys aiheuttaa vähemmän empatiaa kuin harvemman ihmisen kärsimys. Liittynee samaan asiaan.

Kyllä tuo evolutiivispohjainen moraalikäsitys silti mielestäni hyvänä pohjana koko hoidolle toimii, vaikka totta on että kausaalisuhteet biologian ja toisaalta kulttuurievoluution aiheuttaman käyttäytymisen välillä ovat melko mutkikkaita.
Vähän niinkuin evoluutiopsykologiassa.

Ihminen sympatiseeraa omaa lajiansa, onhan se samanlainen kuin hän itse. Ongelmana noissa heimokäsityksissä vain se että samaa lajia ovat lähinnä omat "lähimmäiset" eli omat tuttavat. Käytännössä aika viholliskuvaa luotaessa "vihollinen" kuvataan ei-inhimillisenä, jonkin toisen lajin edustajana. Ihmisen kognitiiviset resurssit mahdollistavat sen että näitä käytetään hyväksi tilanteissa jolloin on tarvetta tappaa ilman tunnuntuskia.

Evoluutioteoria sinänsä tarjoaa tähän jonkin sortin retorisen resurssin. Ihmiset eivät ole ehkä keskenään veljiä, mutta serkkuja ainakin, muutaman sukupolven takaa. Emme jakaudu Jumalan luomiin alkurotuihin ja puoli-ihmisiin vaan ihan kaikki ovat perusrakenteeltaan suurinpiirtein samanlaisia. Erot ovat lähinnä kosmeettisia.

Terra Cognita suomentaa teoksia, jotka ovat KV -myynnissä olleet jonkin sortin hittejä. Ihan asiallinen sarja, vaikka tällä perusteella valitessa mukaan eksyy myös huonoja valintoja.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Crash
Köppä
Crash
]Tiede-lehden ilmoituksessa Terra Cognita joskus tarjoaa pienellä alennuksella kirjojaan mutta muuten Pietiläisen puljun opuksia on vaikea löytää esim. divareista (ostaneet ei niistä luovu ja pienet painokset).
Onko noi hyviä kirjoja. Mulla on ollu käsitys, että Terra Cognitan kirjat olis huuhaata. Olenko sekottanu ne johonkin muuhun sarjaan?

Osa suomennoksista on kai jättänyt toivomisen varaa, mutta kirjavalinnat sinänsä ovat kenties kovatasoisimmat suomalaisten kustantajien parissa.

Ainakin 'kovien tieteiden' suhteen, mahdollisesti kyllä. Kimmo Pietiläinen tekee hyvin arvokasta työtä. Vaikkapa käännetyt Damasion teokset ovat silkkaa helmee.

Olisi mukavaa, jos joku tekisi samat temput yhteiskuntatieteissä. Olisi kivaa jos joku kääntäisi suomeks esimerkiksii Bourdieun teoksen Distinction (1979).

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Valkoinen
On todella häiritsevää tämä että sosiobiologian kritisoijien kuvitelma siitä että biologistinen ihmiskuva olisi jotenkin kylmä ja rationalistinen. Viittaan tässä erityisesti Tammisalo versus humanistit+Portin debattiin Tieteessä Tapahtuu -lehdissä viime vuosien aikana.

Minusta aihetta voisi käsitellä vaihteen vuoksi retorisen analyysin keinoin. Biologia edustaa mahdollisesti varsin samoja asioita eri keskustelijoille, mutta sen eri implikaatiot ja arvotukset kiistelevät suurestikin. Luontoa ei haluta ottaa 'mallikappaleeksi' ihmisten käytökselle ja moraalille, koska luontoa koskevista populaareista tulkinnoista löytyy niin paljon negatiivista ja sosiaalidarwinistista (sosiaalispencerististä) materiaalia?

Minua kiinnostaa juuri 'biopuheen' tuottamisen moraalifilosofiset lähtökohdat. Niistähän keskustelussa taitaa viime kädessä olla kysymys. Biologia on se mörkö, joka edustaa pakkoa, mikä taas tulkitaan (papukaijamaisesti) väärinkäsityksenä sosiobiologien piirissä, mutta "pakko" otetaan aina tosissaan marxilaisten pseudohumanistien leirissä.

Kulttuuri on sitten sitä 'valinnnanvapautta', vaikka sekin voi olla mitä hurjinta pakkoa ja poissulkevaa hirmuvaltaa (kunniamurhat, sati-perinne, tyttöjen ympärileikkaukset). Yllätys yllätys, antropologiaa tuntevalle tämä ei tule mitenkään yllätyksenä. Pikemmin kyse on siis selitystapojen eroista; siitä mikä käsiterepertuaari taustaparadigmoneen saa "meeminsä kiertoon". Kulttuuriin sentään voidaan teoriassa vaikuttaa lukemattomin tavoin, biologia on vain "otettava huomioon". Ytimessä kuitenin kummittelee täsmälleen sama kysymys: ihmisen käyttäytymisen muuttumisen ja vaikuttamisen ehdoista, EI sen luonnollisuuden asteesta.

Yhteistä näille bio/marx -äärikäsityksille on iänikuinen dikotomisuus (jako kahteen erilliseen ja vastakkaiseen instanssiin) kielenkäytön tasolla, mikä tekee rakentavasta argumentaatiosta vaikeaa ja synteesien tasosta etenkin ihmistieteilijöiden teksteissä usein tosi heikkoa. (henk. koht. mielipide)

Sara Heinämaa muuten tulkitsi Tammisalon naistutkimus-kritiikin vaistojen ylikorostamisena heti kirjan julkaisun jälkeen. Hyvin menee filosofisella argumentaatiolla, jos "vaisto" käsitetään järkeilyn poissulkevana ominaisuutena ihmisessä. Jälleen käsitteen määrittely tyhjensi lippaan kertaheitolla. Laadukasta keskustelua.

Miten luonnontieteilijä määrittelisi käsitteen "heteronormatiivinen"?

Valkoinen
Sinällään tämä on harmi kun juuri se altruismi tekee mm. humanismin mahdolliseksi, vaikka altruismi onkin kovin biologista. Mikäli monogamiasta kumpuavalle altruismille ei olisi niin syvät juuret ihmisen luonnossa, olisimme varmaankin kaikki enemmän Wolfowitzin kaltaisia, sillä hänen edustama ihmistyyppinsä nyt edustanee rationalistista suhtautumista puhtaimmillaan. Ihminen on kuitenkin ihminen eikä amerikkalainen neokonservatiivi.

Eri diskurssit (puhetavat/käytäntöjen ilmaisut) siis kilpailevat keskenään. USA:ssa yhdenmukaisuuteen pyrkivä ja sitä ylläpitävä isänmaallinen retoriikka monin tavoin myös toiseuttaa mm. viihteessä eurooppalaista demokratia- ja ihmiskäsitystä omaansa verrattuna.

Kyse on siitäkin, onko eettisempää / inhimillisesti 'tehokkaampaa' lesoilla USA:n mahtavalla kapitalismin versiolla, vaiko painottaa eurooppalaisia hyvinvointivaltioperiaatteita ja sitä, että keskivertoeurooppalainen tuottaa roskaa/kuluttaa noin puolet siitä mitä keskivertojenkki?

Valkoinen
Juuri tämä ihmisen monogamia tekee ihmisestä moraalisesti lähes yhtä elegantin eläimen kuin mitä naakka on.

Viittaatko nyt monogamiaan positiivisesti vai negatiivisesti? En tunne naakan etologiaa juuri ollenkaan ja luulen ettei tunne moni muukaan keskustelija.

Valkoinen
Harmi jos tuo de Waal maksaa 40 euroa! Ajattelin sen näet sen ostaa, mutta josko anglistisen version saisi edullisemmin? Mikä on nykyisin edullisin netti-kirjakauppa? (Laskuun tilaaminen olisi plussaa)

Amazon tulee ensimmäisenä mieleen. Luotettava paikka. Postimaksut Suomeen per kirja tekee muistaakseni noin 7 euroa. Teos maksaa reilut 8 puntaa tällä hetkellä, eli paljon halvemmalla sen saisi kuin täältä. Englannin kielikin pitäisi olla teoksessa ihan luettavaa, myös de Waalin toinen populaariteos Bonobo (1998) on hyvin sujuvaa tekstiä.

http://www.amazon.co.uk/Good-Natured-Or ... 0674356616

Tuossa on muuten ketun aiheeseen tekstiä paitsi de Waalin teoksesta, myös viittaamaltasi Matt Ridleyltä:

Kädellistutkija Frans deWaal on listannut kirjassaan Hyväluontoinen (Terra Cognita, 1998) neljä moraalin perustana olevaa taipumusta ja kykyä. Näitä ovat:
1) Sympatiaan liittyvät piirteet: mm. kiintymys, tunteiden tarttuminen ja kyky asettua toisen asemaan (ns. kognitiivinen empatia).
2) Sääntöihin ja normeihin liittyvät piirteet: mm. sosiaaliset tavat ja sääntöjen sisäistäminen sekä rikkomuksesta aiheutuvan rangaistuksen ennakoiminen.
3) Vastavuoroisuus: antamisen, saamisen ja koston käsite sekä moralistinen aggressio vastavuoroisuuden rikkojia kohtaan.
4) Toimeentuleminen muiden kanssa: suhteiden ylläpito, riitojen sopiminen, konfliktien välttäminen ja yhteisöstä huolehtiminen.

Verrattuna muihin eläimiin ihmisen kehittyneimmät kyvyt liittyvät empatiaan, sääntöjen sisäistämiseen, oikeudentajuun ja yhteisöstä huolehtimiseen. Ryhmässä elämisessä on kuitenkin pimeä puolensa. Se on istuttanut meihin ominaisuuksia, jotka mahdollistavat jengisodat, heimoriidat (myös akateemiset), muukalaisvihan, patriotismin, paineen yhdenmukaistamiseen ja koko joukon muita negatiivisena pidettyjä ilmiöitä. Ridleyn tapaan uskon, että tällaisten tosiasioiden myöntäminen ihmisluonnosta auttaisi näiden ilmiöiden hillitsemisessä.
Yhteiskuntajärjestys perustui Augustinuksen mukaan Jeesuksen opetuksiin, Hobbesin mukaan yksinvaltiudelle, Rousseaun mukaan yksinäisyydelle ja Leninin mukaan puolueelle. "He olivat kaikki väärässä", kuuluu Ridleyn vapauttava sanoma. "Kuten valtioiden välinen kauppa on paras resepti niiden väliseen ystävyyteen, niin vaihto äänioikeutettujen ja vallanpitäjien välillä on paras resepti yhteistyölle. Meidän täytyy rohkaista sosiaalista ja materiaalista vaihtoa vertaisten välillä, sillä se on luottamuksen raaka-ainetta, ja luottamus on hyveen perusta."

http://www.darwin-seura.fi/arvostelut.html

Valkoinen
Samoin päivitän tuon kirjasuositukseni eli jos pitää valita Ridleyn tai de Waalin väliltä, niin ehkä de Waal olisi parempi. Tosin voisin veikata, että Ridleyn suhtautuminen on vähemmän tieteellinen ja enemmän subjektiivinen, joten Ridley tehnee tiukempia ja pidemmälle meneviä päätelmiä, joten sikäli voisi olla stimuloivampaa luettavaa.

Ks. ylempi vastaukseni.

Kumpikin teos kiinnostaisi lukea, mutta arvatkaa kirjastokappaleiden jonon pituus....

Valkoinen
En kuitenkaan usko että kumpikaan näistä kirjailijoista on oivaltanut sitä moraalista ihmettä, että ihminen elääkin monogamiassa eikä promiskuiteetissa kuten simpanssi!

Bonobot elävät vieläpä triseksuaalisessa promiskuiteetissa. Kylläpäs ihmislaji on jumahtanut paikoilleen pakkoheteroseksuaalisessa ydinperheideologiassaan...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Valkoinen
On todella häiritsevää tämä että sosiobiologian kritisoijien kuvitelma siitä että biologistinen ihmiskuva olisi jotenkin kylmä ja rationalistinen.

Minusta aihetta voisi käsitellä vaihteen vuoksi retorisen analyysin keinoin. Biologia edustaa mahdollisesti varsin samoja asioita eri keskustelijoille, mutta sen eri implikaatiot ja arvotukset kiistelevät suurestikin. Luontoa ei haluta ottaa 'mallikappaleeksi' ihmisten käytökselle ja moraalille, koska luontoa koskevista populaareista tulkinnoista löytyy niin paljon negatiivista ja sosiaalidarwinistista (sosiaalispencerististä) materiaalia?



Tämä on kai biologia/kulttuuri -debattivillakoiran ydin.

Neonomide

Kulttuuri on sitten sitä 'valinnnanvapautta', vaikka sekin voi olla mitä hurjinta pakkoa ja poissulkevaa hirmuvaltaa (kunniamurhat, sati-perinne, tyttöjen ympärileikkaukset). Yllätys yllätys, antropologiaa tuntevalle tämä ei tule mitenkään yllätyksenä.



Tämä on myös hauska käsitteellinen ongelma. Kuuluvatko tyttöjen ympärileikkaukset ihmisluontoon? Mielestäni eivät. Nämä ovat mielestäni ennemminkin poliittisia kysymyksiä ja mielestäni, kuten myös useimpien evoluutiobiologien mielestä, biologiasta ei voida perustella oikeaa politiikkaa. Eli ihmisen luonnosta ei suoraan voida tehdä poliittisia päätelmiä.

Ts. sosiobiologialla ja politiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Neonomidea
"meeminsä kiertoon".



Meemi on puhtaasti tautologinen käsite, enkä näe sanan viljelylle minkäänlaista relevanssia. Voi Dawkins parka, minkälaisen meemin päästitkään suustasi.

Neonomidea

Kulttuuriin sentään voidaan teoriassa vaikuttaa lukemattomin tavoin, biologia on vain "otettava huomioon". Ytimessä kuitenin kummittelee täsmälleen sama kysymys: ihmisen käyttäytymisen muuttumisen ja vaikuttamisen ehdoista, EI sen luonnollisuuden asteesta.



Itse olen sitä mieltä mitä vapaammaksi yhteiskunta muuttuu, sitä enemmän ihmisen perinteinen luonto pääsee esille. Ahdasmielisellä konservativismillä saadaan aikaiseksi muutoksia ihmisen luontoon. Esimerkiksi mitä liittyy pariutumiseen. Tästä huolimatta luulen, että Iranissa on homoseksuaaleja yhtä paljon kuin euroopassakin eli se prosentti puolitoista.

Neonomidea
USA:ssa yhdenmukaisuuteen pyrkivä ja sitä ylläpitävä isänmaallinen retoriikka monin tavoin myös toiseuttaa mm. viihteessä eurooppalaista demokratia- ja ihmiskäsitystä omaansa verrattuna.



Oleellista on, että Yhdysvalloissa Wolfowitzin on helpompi päästä poliittisesti näkyväksi, sillä Yhdysvallat on otollisempi maaperä rationalistiselle ihmistyypille. Onhan Suomessakin esimerkiksi Penttilä yms. nuorsuomalaisissa vaikuttaneita antihumaaneja rationalisteja. Ai niin ittekin olen tällainen antihumaani rationalisti!

Neonomidea
Valkoinen
Juuri tämä ihmisen monogamia tekee ihmisestä moraalisesti lähes yhtä elegantin eläimen kuin mitä naakka on.

Viittaatko nyt monogamiaan positiivisesti vai negatiivisesti? En tunne naakan etologiaa juuri ollenkaan ja luulen ettei tunne moni muukaan keskustelija.



Otin naakan esimerkiksi siksi, että kyse on yhdyskuntalinnusta ja tietenkin on tuttu lintu ainakin kaupunkilaisille. Naakassa on kuitenkin muutama hieno piirre. Naakan pariuskollisuus on häkellyttävä. Kun asiaa selvitettiin geneettisesti ei löytynyt yhtään paria, joiden poikaset olisivat olleet vieraan koiraan hedelmöittämiä. Verrattuna esimerkiksi pariuskollisena pidettyyn joutseneen, joka harrastaa irtosuhteita melkein yhtä tiuhaan kuin ihminen. Toinen hauska piirre naakassa on, että he tykkäävät antaa lahjoja toisilleen. Simpanssit (Pan troglodytes) eivät esimerkiksi tätä tee kuin silloin kun sillä saa seksiä, mutta ihminen tekee oikein mielellään. Lahjat voivat siis olla esimerkiksi ruokaa tai kivet taikka artefaktit voivat myös kelvata lahjoiksi.

En tiedä mihin viittaat "positiivisella" ja "negatiivisellä"? Monogamia on hieno juttu, vaikkakin aliarvostettu asia. Ja varsinkin sosiobiologit tykkäävät sen ignoroida. Parempi mielestäni olisikin onko ihminen eläimenä kuin simpanssi kysymisen sijaan kysyä onko ihminen eläimenä kuin naakka?


Kädellistutkija Frans deWaal on listannut kirjassaan Hyväluontoinen (Terra Cognita, 1998) neljä moraalin perustana olevaa taipumusta ja kykyä. Näitä ovat:
1) Sympatiaan liittyvät piirteet: mm. kiintymys, tunteiden tarttuminen ja kyky asettua toisen asemaan (ns. kognitiivinen empatia).
2) Sääntöihin ja normeihin liittyvät piirteet: mm. sosiaaliset tavat ja sääntöjen sisäistäminen sekä rikkomuksesta aiheutuvan rangaistuksen ennakoiminen.
3) Vastavuoroisuus: antamisen, saamisen ja koston käsite sekä moralistinen aggressio vastavuoroisuuden rikkojia kohtaan.
4) Toimeentuleminen muiden kanssa: suhteiden ylläpito, riitojen sopiminen, konfliktien välttäminen ja yhteisöstä huolehtiminen.



Sinällään nämä luonteenpiirteet ovat hyvin yleisiä ja ne voidaan sovittaa Wolfowitziin siinä missä humaaniin humanisti-tyttöön.

Tämä ei siis mielestäni kelpaa inhimillisen moraalin alkuperäksi.

Neonomidea
Valkoinen
En kuitenkaan usko että kumpikaan näistä kirjailijoista on oivaltanut sitä moraalista ihmettä, että ihminen elääkin monogamiassa eikä promiskuiteetissa kuten simpanssi!

Bonobot elävät vieläpä triseksuaalisessa promiskuiteetissa. Kylläpäs ihmislaji on jumahtanut paikoilleen pakkoheteroseksuaalisessa ydinperheideologiassaan...

Bonobojen käyttäytyminen on myös varsin hassua. Ihminen ei kuitenkaan ole kuin bonobo, sillä ihminen on omaksunut hyvin erilaisen seksistrategian kuin bonobo.

Oikeastaan simpanssilla, bonobolla, gorillalla ja ihmisellä on kaikilla jännästi hyvin ääripäissä olevat seksistrategiat. Kun tähän lisätään vielä perheittäin monogamiassa elävät gibbonit ja erakkoina elävät orangit, niin on jokaisella ihmisapinalla erilainen ääripään seksistrategia. Käytännössä siis liki jokainen ekologisesti mahdollinen selkärankaisen seksistrategia on läsnä ihmisapinoilla. Mikä tästä vielä puuttuisi?

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Valkoinen
Neonomide
Luontoa ei haluta ottaa 'mallikappaleeksi' ihmisten käytökselle ja moraalille, koska luontoa koskevista populaareista tulkinnoista löytyy niin paljon negatiivista ja sosiaalidarwinistista (sosiaalispencerististä) materiaalia?

Tämä on kai biologia/kulttuuri -debattivillakoiran ydin.

Kuitenkin biologia-diskurssilla on hurjan suuri määrittelyvalta mitä kummallisimpien asioiden suhteen. Siksi sitä kohtaan ollaan paradigmatasolla kriittisempiä kuin "sosiaalikäsitteistöä" kohtaan.

Valkoinen
Neonomide

Kulttuuri on sitten sitä 'valinnnanvapautta', vaikka sekin voi olla mitä hurjinta pakkoa ja poissulkevaa hirmuvaltaa (kunniamurhat, sati-perinne, tyttöjen ympärileikkaukset). Yllätys yllätys, antropologiaa tuntevalle tämä ei tule mitenkään yllätyksenä.

Tämä on myös hauska käsitteellinen ongelma. Kuuluvatko tyttöjen ympärileikkaukset ihmisluontoon? Mielestäni eivät. Nämä ovat mielestäni ennemminkin poliittisia kysymyksiä ja mielestäni, kuten myös useimpien evoluutiobiologien mielestä, biologiasta ei voida perustella oikeaa politiikkaa. Eli ihmisen luonnosta ei suoraan voida tehdä poliittisia päätelmiä.

Evoluutiopsykologit kuitenkin tätä tuntuvat jatkuvasti tekevän (mm. Whitehead 2002).

Valkoinen
Ts. sosiobiologialla ja politiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Kyllä niillä on, hyvinkin paljon. Esimerkiksi "modernin sosiobiologian isä" E. O. Wilson on kailottanut suureen ääneen, että sukupuolten "ihmisluontoon palautuvien erojen vuoksi" sukupuolten välinen tasa-arvo ei tule onnistumaan.

Valkoinen
Neonomidea
"meeminsä kiertoon".

Meemi on puhtaasti tautologinen käsite, enkä näe sanan viljelylle minkäänlaista relevanssia. Voi Dawkins parka, minkälaisen meemin päästitkään suustasi.

Yllättävän monille se silti kelpaa vertauskuvana. Meemiteoriaa soveltava suomalainen väikkäri miestutkimuksesta muuten julkaistaan ihan lähiaikoina.

Valkoinen
Neonomidea
Kulttuuriin sentään voidaan teoriassa vaikuttaa lukemattomin tavoin, biologia on vain "otettava huomioon". Ytimessä kuitenin kummittelee täsmälleen sama kysymys: ihmisen käyttäytymisen muuttumisen ja vaikuttamisen ehdoista, EI sen luonnollisuuden asteesta.

Itse olen sitä mieltä mitä vapaammaksi yhteiskunta muuttuu, sitä enemmän ihmisen perinteinen luonto pääsee esille. Ahdasmielisellä konservativismillä saadaan aikaiseksi muutoksia ihmisen luontoon. Esimerkiksi mitä liittyy pariutumiseen.

Tästä muuten käydään tälläkin hetkellä keskustelua miestutkimuksen omalla sähköpostilistalla. Itse käsitän asian niin, että nykypäivänä ilmenevä naisten sosiaalinen vapaus valita kumppaninsa (ja miesten myös) voi ilmentää pleistoseeniajan seksuaalivalintaa paljon konservatiivisemmin kuin mitä tunnetun patriarkaalisen kulttuurin aikana on kuunaan voinut tapahtua.

Eli pointtisi on mielenkiintoinen, tavallaan ihmisen evoluutio lienee ainakin seksuaalivalinnan osalta lähempänä sitä biologista yleisteoriaa "naisesta valitsijana" (länsimaiden kontekstissa) kuin minään aiempana tarkemmin rekisteröitynä aikakautena. Kuulostaa kaikin tavoin loogiselta suunnalta.

Mielenkiintoinen tuo muotoilusi "...aikaiseksi muutoksia ihmisen luontoon". Tokihan ihminen käyttäytyy siten mitkä geenit pääsevät ilmaisemaan itseään paremmin kuin toiset. Mitenkäs muutenkaan?

Valkoinen
Tästä huolimatta luulen, että Iranissa on homoseksuaaleja yhtä paljon kuin euroopassakin eli se prosentti puolitoista.

Njaah, hyvä kysymys. Lieköhän olemassakaan metodeja, joilla tällaisesta päästäisiin tarkemmin perille. Homoseksuaalit kun ilmoittelevat itsestään varsin eri motiivein eri miljöissä...

Valkoinen
Neonomidea
Valkoinen
Juuri tämä ihmisen monogamia tekee ihmisestä moraalisesti lähes yhtä elegantin eläimen kuin mitä naakka on.

Viittaatko nyt monogamiaan positiivisesti vai negatiivisesti? En tunne naakan etologiaa juuri ollenkaan ja luulen ettei tunne moni muukaan keskustelija.

Otin naakan esimerkiksi siksi, että kyse on yhdyskuntalinnusta ja tietenkin on tuttu lintu ainakin kaupunkilaisille. Naakassa on kuitenkin muutama hieno piirre. Naakan pariuskollisuus on häkellyttävä. Kun asiaa selvitettiin geneettisesti ei löytynyt yhtään paria, joiden poikaset olisivat olleet vieraan koiraan hedelmöittämiä. Verrattuna esimerkiksi pariuskollisena pidettyyn joutseneen, joka harrastaa irtosuhteita melkein yhtä tiuhaan kuin ihminen. Toinen hauska piirre naakassa on, että he tykkäävät antaa lahjoja toisilleen. Simpanssit (Pan troglodytes) eivät esimerkiksi tätä tee kuin silloin kun sillä saa seksiä, mutta ihminen tekee oikein mielellään. Lahjat voivat siis olla esimerkiksi ruokaa tai kivet taikka artefaktit voivat myös kelvata lahjoiksi.

Ah, kiinnostavaa! Kiitän selvityksestä!

Geenien vaihtumisen kannalta tuo aiemmin linkkaamani ihmisnaisten ja - miesten taipumus "pitää tsäänssit auki moneen suuntaan" lienee kuitenkin lajimme etologian kannalta edullisempi piirre, noin yleisesti ottaen?

Eihän joutsenet kait kumminkaan vetele puolisojaan turpiin, vaikka tämä vieraissa juoksisikin?

Valkoinen
En tiedä mihin viittaat "positiivisella" ja "negatiivisellä"? Monogamia on hieno juttu, vaikkakin aliarvostettu asia. Ja varsinkin sosiobiologit tykkäävät sen ignoroida. Parempi mielestäni olisikin onko ihminen eläimenä kuin simpanssi kysymisen sijaan kysyä onko ihminen eläimenä kuin naakka?

Osa ihmisistä on, osa vähemmän, monista syistä. Se 2,5 miljoonan vuoden rekisteröity kulttuuri on sen tason kummitus, että tuppaa aiheuttamaan ihmeellisen laajaa diversiteettiä ihmisten välille, mutta toisaalta hyvinkin piintyneitä tapoja myös. Universaaleinakin pidettävät tavat voivat joskus olla käytännön sanelemia ehtoja, jotka sopivat muuhun kulttuuriin. Adaptaatioiden (vulgaari)teorisoinnin olisi hyvä ottaa molemmat kausaali-tiet huomioon.

Valkoinen
Kädellistutkija Frans deWaal on listannut kirjassaan Hyväluontoinen (Terra Cognita, 1998) neljä moraalin perustana olevaa taipumusta ja kykyä. Näitä ovat:
1) Sympatiaan liittyvät piirteet: mm. kiintymys, tunteiden tarttuminen ja kyky asettua toisen asemaan (ns. kognitiivinen empatia).
2) Sääntöihin ja normeihin liittyvät piirteet: mm. sosiaaliset tavat ja sääntöjen sisäistäminen sekä rikkomuksesta aiheutuvan rangaistuksen ennakoiminen.
3) Vastavuoroisuus: antamisen, saamisen ja koston käsite sekä moralistinen aggressio vastavuoroisuuden rikkojia kohtaan.
4) Toimeentuleminen muiden kanssa: suhteiden ylläpito, riitojen sopiminen, konfliktien välttäminen ja yhteisöstä huolehtiminen.



Sinällään nämä luonteenpiirteet ovat hyvin yleisiä ja ne voidaan sovittaa Wolfowitziin siinä missä humaaniin humanisti-tyttöön.

Tämä ei siis mielestäni kelpaa inhimillisen moraalin alkuperäksi.


Niin, de Waal kelaakin tuossa ilmeisesti käsittelemilleen kädellisille yhteisinä pitämiään moraalisia luonteenpiirteitä. Jos aletaan menemään inhimillisen moraalin erityispiirteisiin, niin voitaisiin tarkastella mm. Lawrence Kohlbergin kuuluisaa versiota. Miten suhteuttaisit niitä de Waalin jaotteluun?

http://faculty.plts.edu/gpence/html/kohlberg.htm

Valkoinen
Bonobojen käyttäytyminen on myös varsin hassua. Ihminen ei kuitenkaan ole kuin bonobo, sillä ihminen on omaksunut hyvin erilaisen seksistrategian kuin bonobo.

Oikeastaan simpanssilla, bonobolla, gorillalla ja ihmisellä on kaikilla jännästi hyvin ääripäissä olevat seksistrategiat. Kun tähän lisätään vielä perheittäin monogamiassa elävät gibbonit ja erakkoina elävät orangit, niin on jokaisella ihmisapinalla erilainen ääripään seksistrategia. Käytännössä siis liki jokainen ekologisesti mahdollinen selkärankaisen seksistrategia on läsnä ihmisapinoilla. Mikä tästä vielä puuttuisi?


Heh, gibbonit taisivat olla muuten matriarkaalisia, mutta tietenkin eri tavoin kuin bonobot? Wanha ei voi muistaa tarkkaan...

Ihmisen "seksistrategia" on muuten diversiteetissään jopa bonobojen "pane kaikkien kaa ihan lystin vuoksi" -tyyliin verrattuna aika monimutkainen ilmiö:

http://www.ipce.info/ipceweb/Library/hi ... uality.htm

Ihminen on siitä hassu laji, että sen palauttaminen "kehitysympäristöönsä" ei tunnu antavan meille kovinkaan determinoivan seksikkäitä [sic] yleisvastauksia. Ihminen kun tuppaa mukautumaan ympäristöönsä kovin fanaattisesti, sosiaalisista ihanteista, arvoista, normeista ja asenteista puhumattakaan.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Tässä Risto Koivulan tekstiä moraalisääntöjen biologisesta perustasta:

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tek ... neissa.htm

Tässä saman hepun tekstiä seksivalinnasta:

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/miller.htm

Marxilaisella dippainssi Koivulalla ei ole ollut evotieteilijöille oikein muuta sanottavaa kuin "haista (tähän vapaavalintainen elin tai erite)". Intellektuaalista potentiaa ilmeisesti olisi, mutta kun 70-luvulla luokkataistelulla saavutetuista asemista ei voi luopua..

Kun luonnonfilosofia ja myöhemmin stoalainen filosofia alkoi ymmärtää ihmisen lajina, joka on perusolemukseltaan samanlainen (-arvoinen) kaupunkivaltion ulkopuolellakin, oli Jeesuksen syntymään vielä satoja vuosia aikaa. Senkin jälkeen, näihin päiviin asti, on uskonnollinen kulttuuriympäristö jakanut ihmiset kadotettuihin ja pelastettuihin. Von Wrightinkin edustama humanismi on tietenkin vain ohut sminkkikerros tämän vanhan "eettisen" perustiedon koristeena.

Humanismi, niinkuin se esiintyy mm. valtion palkinnonsaajan Matti Klingen kirjoissa, edustaa juuri sitä kulttuurista ylärakennetta, jonka elinehtona on säilyttää erilaiset uskonnot ja "varsinainen kulttuuri", tai hätätilassa jopa jumalgeenit, irti biologis-evolutiivisista teorioista. Tämä ylärakenne on itse määritellyt asemansa vuosituhansia ja varsinainen historia alkoikin tieteenä vasta muutama sata vuotta sitten (jos ollenkaan?). Joitain kulttuurihistoriallisia yleisteoksia on kirjoitettu, mutta on helppo nähdä sylttytehtaan jälki. Meillä ei ole tieteellisesti pätevää kulttuurihistoriaa olemassakaan. Kun nojataan hegeliläiseen maailmanhenkeen, ei siinä biologejakaan kaivata. Pappi ja kotikutoinen himanen (pieni koti) riittää mainiosti.

Kulttuurievoluutio kyllä hyväksytään käsitteenä, mutta täysin falskissa teleologisessa muodossa, tai jakamalla Stadi kahtia Tehtaankatua pitkin. On selvää, ettei kulttuurievoluutiota voi selittää samalla tavalla kuin Sturenkadun ammattikoulun tai Sorbonnen yliopiston (perustettu 1257 jKr.) historiaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat