Seuraa 
Viestejä45973

Millaisia on Suomen koulut nykyään?
Saavatko lapset jo ensimmäiseltä luokalta lähtien todistuksen?

Toinen kysymys : Saako todistukseen arvosanan käyttäytymisestä?

Kysyn koska aihe tuli muualla esille. Yksi suomalainen sanoi että todistukset saatte jo ensimmäiseltä luokalta asti ja että todistukset on 1 - 10, siis yhden ja kymmenen väliltä. Sanoi myös että saatte käyttäytyminen arvostellaan.

Pitääkö paikkansa???

Jos pitää paikkansa, niin miten käy "heikkolahjaisimmille" lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa?

Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (60)

Kyllä saa, mutta käyttäytymisnumerot vaativat myös tekoja, muuten tulee vain seiska.
Jos käyttäytyy huonosti niin numero laskee tuosta seiskastakin.

Suomalainen koulu on erittäin hyvin menestynyt näissä kansainvälisissä vertailuissa, taisi olla peräti ykkönen viime vuonna.

Heikkolahjaiset saavat erityisopetusta, kuten kuuluukin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Toistaiseksi useimmissa peruskouluissa ja lukioissa käytetään arvostelua seitsemänportaisella asteikolla 4-10:

4=hylätty
5=välttävä
6=kohtalainen
7=tyydyttävä
8=hyvä
9=kiitettävä
10=erinomainen

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Ayla
Millaisia on Suomen koulut nykyään?
Saavatko lapset jo ensimmäiseltä luokalta lähtien todistuksen?

Toinen kysymys : Saako todistukseen arvosanan käyttäytymisestä?

Kysyn koska aihe tuli muualla esille. Yksi suomalainen sanoi että todistukset saatte jo ensimmäiseltä luokalta asti ja että todistukset on 1 - 10, siis yhden ja kymmenen väliltä. Sanoi myös että saatte käyttäytyminen arvostellaan.

Pitääkö paikkansa???

Jos pitää paikkansa, niin miten käy "heikkolahjaisimmille" lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa?

Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?

Ne jotka tekevät robottimaisesti mitä opettaja käskee, pärjäävät paremmin kuin oikeasti omilla aivoillaan ajattelevat ja opetusta kritisoivat paljon lahjakkaammat oppilaat. Jos et painu muottiin, niin sinut painetaan maahan. Moni "häirikkö" on vaan kyllästynyt hitaaseen etenemiseen, ja purkaa turhautumistaan huonolla käytöksellä. jostain syystä tämä katsotaan pikkunaskalin viaksi eikä systeemin viaksi.

Armitage
Ayla
Millaisia on Suomen koulut nykyään?
Saavatko lapset jo ensimmäiseltä luokalta lähtien todistuksen?

Toinen kysymys : Saako todistukseen arvosanan käyttäytymisestä?

Kysyn koska aihe tuli muualla esille. Yksi suomalainen sanoi että todistukset saatte jo ensimmäiseltä luokalta asti ja että todistukset on 1 - 10, siis yhden ja kymmenen väliltä. Sanoi myös että saatte käyttäytyminen arvostellaan.

Pitääkö paikkansa???

Jos pitää paikkansa, niin miten käy "heikkolahjaisimmille" lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa?

Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?




Ne jotka tekevät robottimaisesti mitä opettaja käskee, pärjäävät paremmin kuin oikeasti omilla aivoillaan ajattelevat ja opetusta kritisoivat paljon lahjakkaammat oppilaat. Jos et painu muottiin, niin sinut painetaan maahan. Moni "häirikkö" on vaan kyllästynyt hitaaseen etenemiseen, ja purkaa turhautumistaan huonolla käytöksellä. jostain syystä tämä katsotaan pikkunaskalin viaksi eikä systeemin viaksi.

Riippuu paljon opettajasta, minä olen itsekkin sellainen AHDL tapaus, etten ilman opettajan hyvää sydäntä ja sormien läpi katsomista olisi koskaan jaksanut istua koulua loppuun ...
Elämässä olenkin sitten pärjännyt paremmin.

Ayla
Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?

Niin tosiaan aika jännää se on että oikein käyttäytyminen arvostellaan. Vähän niin kuin koiria ois... Ehkä se ( = käytösarvostelu) silti on ennemminkin viesti vanhemmille.

Multa vietiin ruoka luokkaan ikkunalaudalle kylmenemään kun en oikein pitänyt mausta. Sitten koulupäivän lopuksi piti tuota syödä. Sessio tapahtui jokunen kerta kohdallani. Enkä edelleenkään syö jauhoista tehtyä muusia! tai muuta hirveää keittoa. Tämä tarina on tosi ja se EI tapahtunut 50-luvulla VAAN 90-luvulla.

Lapin Mies
Kyllä saa, mutta käyttäytymisnumerot vaativat myös tekoja, muuten tulee vain seiska.
Jos käyttäytyy huonosti niin numero laskee tuosta seiskastakin.

Siis miten käyttäytyminen arvostellaan todistukseen?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Samalla asteikolla kuin muutkin. Paitsi etten tiedä voiko käytösnumeron perusteella jäädä luokalle. Ehkä.

Lisäksi ainakin ala-astellaa on tietääkseni erillinen numero huolellisuudesta. Meikäläisen aikana ne oli niputettu yhdeksi arvosanaksi "käyttäytyminen ja huolellisuus".

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Kaivoinpa vanhat todistukseni esiin.
Vasta viidennellä luokalla tuli todistukseen numerot.
Ensimmäisestä kolmanteen luokkaan ei yksittäisiä oppiaineita edes arvosteltu, oli vain yleistä, sanallista arviointia opiskeluinnokkuudesta ja käyttäytymisestä. Neljännellä luokalla alettiin arvioida oppiaineita, mutta rastein. (Rasti laitettiin välille välttävä-kiitettävä.) Käytöksen arviointi oli edelleen sanallinen. Viidennellä muuttui käytöksenkin arviointi numeroilla annettavaksi.

elba
Kaivoinpa vanhat todistukseni esiin.
Vasta viidennellä luokalla tuli todistukseen numerot.
Ensimmäisestä kolmanteen luokkaan ei yksittäisiä oppiaineita edes arvosteltu, oli vain yleistä, sanallista arviointia opiskeluinnokkuudesta ja käyttäytymisestä. Neljännellä luokalla alettiin arvioida oppiaineita, mutta rastein. (Rasti laitettiin välille välttävä-kiitettävä.) Käytöksen arviointi oli edelleen sanallinen. Viidennellä muuttui käytöksenkin arviointi numeroilla annettavaksi.

Kiitos paljon tiedosta. Tuota noin, etkös sinä ole aika nuori muistaakseni, jotta tietosi on siis aika uutta? Tiedätkö onko kaikissa kouluissa noin, vai vaihteleeko todistukset koulusta kouluun?

Ayla
Kiitos paljon tiedosta. Tuota noin, etkös sinä ole aika nuori muistaakseni, jotta tietosi on siis aika uutta? Tiedätkö onko kaikissa kouluissa noin, vai vaihteleeko todistukset koulusta kouluun?

Juu, aika nuori olen, 15 vuotias.
Taitaa olla ihan yleinen käytäntö että numeroarviointi alkaa vasta viidennellä, mutta sitä ennen taitaa olla vaihtelua arviointitavoissa eri koulujen välillä.

Lapin Mies
Riippuu paljon opettajasta, minä olen itsekkin sellainen AHDL tapaus...
AHDL? Altera Hardware Description Language? Ettet vain olisi kuitenkin ADSL-tapaus, aika moni täällä varmasti on sellainen. Jotkut meistä ovat jopa Kaapeli-, Ethernet-, tai WLAN-tapauksia.

Muistaakseni meillä käytettiin 80-luvulla "yks-risti-kaks" eli rasti ruutuun-todistuksia kolmen ensimmäisen luokan ajan. Lisäksi käyttäytyminen & huolellisuus-kohtaa kommentoitiin vielä muutamin sanoin. Tai joskus hieman useammallakin sanalla, kuten allekirjoittaneen kohdalla.

Ai niin, tuli mieleeni, että lisäksi meillä kulkivat joka päivä mukana "reissuvihkot". Niiden avulla opettajat ja vanhemmat pysyivät ajan tasalla lasten tekemisistä. Nämä vihkoset ovat olleet näin jälkeenpäin hupaisaa luettavaa, en olisi muuten varmasti muistanutkaan mitä kaikkea sitä on kirkassilmäisenä silkkihapsena tullut puuhasteltua! Joskus kävi niinkin että tuhmien oppilaiden reissuvihkot olivat vain jotenkin "kadonneet". Kuin olisi laitettu pukki kaalimaan vartijaksi.

Vieläköhän nämä reissuvihkot ovat käytössä, tietääkö kukaan? Taitaa nykyään opettajien ja vanhempien kommunikointi tapahtua sähköpostin, tms. välityksellä.

Teje
Vieläköhän nämä reissuvihkot ovat käytössä, tietääkö kukaan?

Tiedän, että vuonna 2001 vielä oli käytössä ala-asteilla moinen.

Etsinpä itsekin vanhat peruskoulutodistukseni esiin. Kun kävin peruskoulua, oli ensimmäisellä ja toisella luokalla arviointi neliportainen "rasti ruutuun"-menetelmä. Äidinkieli ja matematiikka arvioitiin kyseisellä menetelmällä, muut oppiaineet hyväksytty/hylätty.

Kolmannella ja neljännellä luokalla oppiaineet arvioitiin skaalalla A-B-C-D-E, missä A oli paras ja E huonoin. Koearvosanat olivat esim. A-, B+, D+ (vaikutteita Yhdysvalloista?). "Käyttäytyminen ja huolellisuus" arvioitiin neliportaisesti kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-välttävä.

Viidennestä luokasta lähtien koe- ja todistusarvosanat arvosteltiin "perinteisesti" neljästä kymppiin.

Opetushallitus on laatinut peruskouluille yhteiset opetussuunnitelmien perusteet, joissa käsitellään mm. arviointia. Niihin saa vapaasti tutustua osoitteessa http://www.oph.fi. Näiden pohjalta kunnat ja koulut muokkaavat omat opetussuunnitelmansa tarkemmiksi.

Arvioinnista sanotaan mm. seuraavaa (Lähde Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, http://www.oph.fi):

Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8 ), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5),
mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppisvaikeudet on siis toki huomioitu jo opetussuunnitelman perusteista lähtien. Koulun tehtävä on opettaa oppiaineiden lisäksi myös paljon elämäntaitoja, joista käytöstavat on oikein hyvä esimerkki. Miksei tämänkin tavoitteen toteutumista siis arvioitaisi siinä missä muitakin opittuja tietoja ja taitoja? Lisäksi tämä on hyvä mahdollisuus saada todistukseen hyvä arvosana, myös niille oppilaille joille esimerkiksi oppimisvaikeuksien vuoksi on vaikeaa saavuttaa korkeita arvosanoja varsinaisissa oppiaineissa.

Suomen koulut ovat tasapäistäviä. Kova yritys olisi, että kaikki oppisivat kaikkea ja kukaan ei saisi oppia liikaa peruskouluaikana. Lukiossa saa sitten jo ruveta oppimaan eri tahtiin muiden kanssa. Sitten valtakunnantasolla ihmetellään, kun valmistumisajat yliopistoissa venyvät. Antaisivat lahjakkaampien edetä nopeammin jo peruskoulussa, niin he oppisivat tekemään töitä eikä lorvimaan. Nyt he saavat sen käsityksen, ettei mitään tarvitse tehdä ja silti pärjää loistavasti.

Ja siitä PISA-tutkimuksesta. Suomalaiset ovat matematiikassa parhaita, jos mitataan kaikkien oppilaiden osaamisen KESKIARVOLLA. Jos mitataan sitä, miten paras neljäsosa pärjää, niin sijoitus olisi muistaakseni kahdeksas, tai jotain. Ja ero kärkeen vain pahenee, jos mitataan huippuosaajia. Esim. matematiikkaolympialaisissa suomalaiset eivät koskaan ole menestyneet mitenkään. Siellä huiput kilpailevat huippuja vastaan ja Suomen koululaitos antaa tälle porukalle surkeat valmistautumisedellytykset.

Suuryritykset tarvitsevat nimenomaan HUIPPUOSAAJIA. Toki yliopistoaikana saamme jonkun verran kiinni muita, mutta peruskoulun loppuun mennessä olemme antaneet sen verran paljon tasoitusta, että se jonkin verran näkyy vielä yliopisto-opintojen loppuvaiheessa. Tätä vauhtia LAHES KAIKKI tuotekehittely tulee siirtymään halvempiin maihin, koska me emme pysty esim. Intian kanssa kilpailemaan edes huipputasolla.

Suomen kouluja lakkautetaan ja yhdistetään, mikä kasvattaa luokkakokoja. Miksi tämä ei ole hyvää kehitystä? Ennen kaikkea kahdesta syystä: (1) opettajat eivät kykene keskittymään kunnolla yksittäisiin oppilaisiin, kun oppilasmäärät kasvavat liian suuriksi ja (2) opettaminen ja oppiminen vaikeutuvat suurten ryhmien epätasaisuuden takia.
Tarkoitan jälkimmäisellä seikalla sitä, että etenkin yläasteella oppilaiden joukossa on paljon yksilöitä, jotka eivät halua eivätkä välttämättä edes kykene keskittymään opiskeluun kunnolla, mutta pyrkivät jatkuvasti olemaan jollain tapaa aktiivisia ja näin häiriköivät opetusta.

Tämän seurauksena, riippumatta siitä miten kiinnostunut ja kyvykäs opettaja on opettamaan asioita yksityiskohtaisesti, tarkasti ja laajasti ja kuinka valmis koululaitos on tämän sallimaan, tippuu opetuksen taso väistämättä näiden huonosti koulunkäyntiin keskittyvien oppilaiden vaatimalle tasolle eli heidän luokassa pitämiseensä.
Kyvykkäille ja kiinnostuneille oppilaille tämä on erittäin haitallista. Ensinnäkin he jäävät "heitteille" sikäli, että ainoaksi vaihtoehdoksi todella edetä opiskelussa, lukea ja oppia jotakin, jää itsenäinen ja oma-aloitteinen opiskelu. Ei ole oppilaan kannalta pelkästään vaikeaa, vaan myös vaarallista, jos kukaan ei ole ohjaamassa opiskelua. Toisekseen voi käydä niin, että he eivät edes uskalla yleisessä opiskelunegatiivisessa ilmapiirissä aktiivisesti osallistua opetuksen seuraamiseen ja edistämiseen. (Parhaiten opetus kuitenkin tuollakin tasolla etenee, kun siinä on tiettyä interaktiivisuutta: oppilaat vastaavat opettajan kysymyksiin tunnilla ja esittävät kysymyksiä epäselviksi jääneistä kohdista jne.)

En missään nimessä tarkoita, että koulujen lakkauttaminen ja yhdistäminen yksinään aiheuttaisivat ilmiön. Tosiasia on, että samanikäiset oppilaat eivät kaikki ole samalla tasolla opiskelun kannalta. Tämän tosiasian vaikutuksia koulujen lakkauttaminen ja yhdistäminen yleistää, mutta ongelma sinällään on olemassa jo ennestään. En periaatteessa haluaisi järjestää oppilaita parempiin ja huonompiin, mutta käytännössä kuitenkin eri oppilaat tarvitsevat erilaista opetusta eikä oikea keino ratkaista, kuka millaistakin opetusta tarvitsee, ole yksin ikä (sen paremmin kuin luokalle jäämisetkään).
Ikäryhmien sisällä voitaisiin järjestää tasoryhmiä. Myös niiden takia, jotka eivät opiskeluunsa kykene keskittymään, mutta ennen kaikkea niiden takia, joiden opettamista nämä toiset häiritsevät. Tämän näkee erityisen hyvin, jos joutuu tutustumaan tilanteeseen käytännössä.

Vastauksia Aylan kysymyksiin on jo tullut, mutta vielä käyttäytymisarvosanasta sen verran, että se on muodollisuus. Se vaikuttaa keskiarvoon aikana, jolloin keskiarvolla ei ole merkitystä, enkä ole koskaan kuullut kenenkään jääneen luokalle huonon käyttäytymisarvosanan takia. En ymöskään oikein muista, että sille oltaisiin koskaan annettu kaksista arvoa, sillä lapset kyllä itsekin ymmärtävät, ettei se oikein ole mikään mitattavissa oleva aine, vaan pelkkää opettajan diipadaapaa, jonka avulla tämä koittaa äydä keskustelua vanhempien kanssa (mikä taas sinällään tietysti on hyvä asia).

Minä kävin kouluni pääasiassa 90-luvulla ja silloin käytös ja huolellisuus
numero annettiin yhteisesti. Mikäili istui hiljaa pulpetissaan, sai yleensä
ysin. Oma käytösnumeroni oli kahdeksan huonon käsialan takia. Numero-
arvosteluun siirryttiin kolmannella luokalla.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä10679
Ayla
Millaisia on Suomen koulut nykyään?
Saavatko lapset jo ensimmäiseltä luokalta lähtien todistuksen?

Toinen kysymys : Saako todistukseen arvosanan käyttäytymisestä?

Kysyn koska aihe tuli muualla esille. Yksi suomalainen sanoi että todistukset saatte jo ensimmäiseltä luokalta asti ja että todistukset on 1 - 10, siis yhden ja kymmenen väliltä. Sanoi myös että saatte käyttäytyminen arvostellaan.

Pitääkö paikkansa???

Jos pitää paikkansa, niin miten käy "heikkolahjaisimmille" lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa?

Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?

.................

Suomalainen koululaitos ei ole niin hyvä kuin Pisa-tutkimukset antavat ymmärtää - suomalainen koululaitos tasapäistää, lahjakkuudet jäävät "jalkoihin" - eivät voi edetä omaa tahtiaan. Maapallollinen kilpailutilanne vaatisi parhaimmiston esille saamista - kornia, mutta välttämätöntä. Peruskoulu laitoksena on elinkaarensa päässä, uutta pitäisi viritellä jo nyt...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Ayla
Millaisia on Suomen koulut nykyään?
Saavatko lapset jo ensimmäiseltä luokalta lähtien todistuksen?

Toinen kysymys : Saako todistukseen arvosanan käyttäytymisestä?

Kysyn koska aihe tuli muualla esille. Yksi suomalainen sanoi että todistukset saatte jo ensimmäiseltä luokalta asti ja että todistukset on 1 - 10, siis yhden ja kymmenen väliltä. Sanoi myös että saatte käyttäytyminen arvostellaan.

Pitääkö paikkansa???

Jos pitää paikkansa, niin miten käy "heikkolahjaisimmille" lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa?

Käyttäytyvätkö lapset kiltimmin jos saavat todistukseensa lausunnon käyttäytymisestään?




Suomalainen koululaitos ei ole niin hyvä kuin Pisa-tutkimukset antavat ymmärtää - suomalainen koululaitos tasapäistää, lahjakkuudet jäävät "jalkoihin" - eivät voi edetä omaa tahtiaan.



Mutta eikö lahjakkailla ole mahdollisuutta hypätä esim. yhden luokan yli, jos siis on paljonkin muista edellä?

Ja on kai Suomessakin yksityisiä, maksavia kouluja, missä opetus on korkeammalla tasolla? Ja rauhallisempaa.

Ilkka Luoma
Maapallollinen kilpailutilanne vaatisi parhaimmiston esille saamista - kornia, mutta välttämätöntä. Peruskoulu laitoksena on elinkaarensa päässä, uutta pitäisi viritellä jo nyt...

Se taitaa olla vaikeaa silloin jos koulu haluaa tasoittaa niin että kaikki oppilaat olisi samalla tasolla.

Meillä se menee muutamissa kouluissa niin että koulujen oppilaitten keskimääräinen osaamistaito on alentunut hirvittävän alhaiseksi. Syy jääköön mainitsematta.
Paremmilla asuinalueilla olevissa kouluissa oppilaat oppivat enemmän. Se on todettu täällä paikkansa pitäväksi. Valitettavasti. Syytä en aio tähänkään sanoa.

Pitäisi vain tulevaisuudessa perustaa "eliittikouluja", minne lahjakkaat oppilaat voi hakeutua. Ja sisäänpääsylippu olisi joku määrätty numero tai lausunta oppilaan oppimistasosta.
Moni varmaan kutsuisi sitä syrjinnäksi, mutta minun mielestäni se ei ole oikein että kaikkien lasten täytyisi olla yhtätasoisia oppilaita, vaikka joku saattaa olla erittäin intelligentti ja joku muu taas vähemmän intelligentti. Kyllä se olisi hyväksyttävä että eroja on. Jo lapsena huomaa eroja heidän käytöksessään ja intelligentissään ja oppimis nopeudessa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat