Ydinvoima, kehno tapa tuottaa sähköä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tähän alkupohjustukseksi on todettava, että mafiaveljesten ydinvoimaselvitysten julkituonti kesken hallituskuvion selvittämisen oli todella törkeä temppu:

YVA-selvitys

Kredittiä pitää kyllä antaa tällaisella valtakoneistolle, jolta onnistuu median, teollisuuden, kantaverkon, energiayhtiöiden, kansanedustajien manipolointi. Jos tällaista koneistoa johdettaisiin Suomessa edes joskus jatkossa kestävän kehityksen, luonnonsuojelun, työllisyyden ja hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn suuntaan uusiutuvan energian merkeissä niin olisi varmaan tapahtunut jonkinmoinen ihme.

Hiilen musta, likainen peli on aina onnistunut ydinvoimalobbareilta. Se noin kymmenen miehen valtatroikka, joka PVO/TVO/Fortum/Fingrid muodestelman tahtipuikoissa heiluu. Tällaisella lyhytnäköisellä vallan väärinkäytöllä tullaan tuhoamaan Suomen tulevaisuus pitkällä aikavälillä.
Ei auta vaikka Timo Rajalalle puhuisi järkeä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13547

Sama vanha, valehtelumainen virsi tulee tuutista ja koko median voimalla:

”Ydinvoimaa tarvitaan lisää. Ydinvoima on kilpailukykyinen, polttoaineen osuus kustannuksista on vähäinen ja sen saanti voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasuja ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on Suomessa ratkaistu. Suomessa on ydinvoiman huippuosaamista.”

Ydinlobbari Timo Rajala valehtelee avoimesti

Lyhyesti:

Ydinvoima ei ole enää kilpailukykyistä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#358254
Polttoaineen osuus kustannuksista ei ole enää vähäinen, eikä todellakaan ole niin jatkossa:
http://www.uxc.com/review/uxc_Prices.aspx
Ydinpolttoaineen loppusijoituksessa on varauduttu vain 130 ensimmäiselle vuodelle, eikä näitä varoja ole vielä kuin puoliksi olemassa. Loput noin 300 000 vuotta jätetään jälkipolvien huoleksi. Suomalainen huippuosaaminen kai tarkkoittaa tässä Forssan betonin ”muodollista pätevyyttä”:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#396801

Tässä viestissä tulee YVA-selvitys Timo Rajalalle ja Martti Tiurille, sekä palstan hiilenmustille ydinvoimalobbareille. Aiheena on CO2-päästöt ja polttoaineen saanti ja vaikutus pitkällä aikavälillä.

Ydinvoiman energiatase, johdanto

Ydinvoimateollisuus ja ydinvoimalobbarit puhuvat usein harhaa kertoessaan, että ydinvoima olisi muka kestävää energiaa, joka tuottaisi vain merkityksettömiä määriä CO2:sta eli hiilidioksidia. Ydinvoimalla tuotetaan maailmassa vain muutama prosentti energiasta. Ydinvoiman rooli energiatuotannossa on marginaalinen, eikä sitä pystytä kasvattamaan, sillä tämä vaatisi tuhansien voimaloiden rakentamista, mikä kiihdyttäisi uraanivarojen hupenemisen niin, että uraanivarat olisi käytetty jo muutamassa vuodessa (laskelma-16 000 uutta reaktoria):
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15779

Ydinvoiman CO2-päästömyytti koskee vain itse reaktorin toimintaa, jossa ei toki vapaudu hiilidioksidia kuten esimerkiksi hiilen poltossa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko totuutta ja ydinvoiman koko elinkaarimallia.
Jan Willem Storm van Leeuwen ja Philip Smith osoittavat tutkimusessaan kuinka virheellinen CO2-myytti ydinvoiman tapauksessa on:
http://www.stormsmith.nl/

Tutkimuksessa rikkailla malmivaroilla ydinvoiman ydinvoiman CO2-päästöt ovat 1/5-1/3 maakaasuvoimalan päästöistä mutta siirryttäessä yhä köyhempiin malmipitoisuuksiin ydinvoiman hiilidioksidipäästöt nousevat suuremmiksi kuin maakaasulla. Tästä syystä ydinvoima on kestämätön ratkaisu ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi koska sen CO2-ominaispäästöt ovat silloin fossiilisten polttoaineiden tasolla.

Ydinvoima tuottaa elinkaarensa aikana melko paljon energiaa. Tästä energiasta tyypillisesti menetetään heti 2/3 osaa hukkalämpönä, mikä puolestaan nykyisissä CHP-voimaloissa hyödynnetään kaukolämpönä. CHP-voimaloiden kokonaishyötysuhde on tyypillisesti noin 80-90 %, ydinvoimalla vain 33 %. Ydinvoimalat rakennetaan usein kauaksi asutuskeskuksista, jolloin sähköverkko on rakennettava laajaksi ja siirtohäviöt tälaisessa keskitetyssä sähköntuotannossa kasvavat suuriksi.

Vaikka ydinvoimala tuottaa toimiessaan paljon energiaa, koko elinkaaren aikana ydinvoima myös kuluttaa valtavasti energiaa. Itse voimalan rakennus on valtava noin kymmenen vuoden rakennusprojekti, voimala toimiessaan kuluttaa sähköä kymmeniä megawatteja, ydinjätteiden jäähdytys, loppusijoittaminen, voimalaitoksen purku myös vaativat paljon energiaa. Siksi ydinvoimalaitos tuottaa suhteessa heikommin energiaa kuin esim. tuulivoimala koko elinkaaren toiminnan aikana.

Kuva 1: energiat

Ydinvoiman käyttökerroin riippuu voimakkaasti voimalaitoksen toiminnasta. Ruotsissa ydinvoimalaitosten jatkuvat pysäyttelyt ovat laskeneet käyttökerrointa paljon. Ydinvoimalatyypeistä tavallisin on LWR-reaktori eli kevytvesireaktori, joita on noin 88 % reaktoreista. Näissä voimaloissa käytetään ydinpolttoaineen kertakäyttösykliä, jossa käytettyä polttoainetta ei enää hyödynnetä.

Ydinvoiman energiatase, elinkaaren CO2-päästöt

Ydinvoiman hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti malmin uraanipitoisuudesta ja maaperästä (hiekkakivi, graniitti), sekä siitä kuinka huolellisesti voimalaitoksen purku ja ydinjätteen loppusijoitus tehdään.
Kuvassa 2: nähdään, kuinka ydinvoiman CO2-päästöt kasvavat kun malmipitoisuus heikkenee. Kuvassa on omat käyrät, sekä hiekkakivi- että graniitti maaperille ja voimalaitoksen hävitysperiaatteille.

Kuva 2: CO2-päästö

Kuvasta nähdään se, että ydinvoiman CO2-päästöt alkavat kasvamaan voimakkaasti kun malmipitoisuus laskee alle 0,1 %:n. Kun malmipitoisuus on noin 0,01 %, ydinvoima tuottaa jo enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilinen maakaasuvaihtoehto.

Ydinvoiman energiatase, malmista sähköksi

Uraani on metalli, mikä on kemiallisesti eroitettava uraanimalmista. Uraanimalmi on rikottava hienoksi pölyksi ja käsiteltävä kemikaaleilla kuten rikkihapolla. Tämän jälkeen käsitelty uraani viedään keltakakun valmistukseen.
Tyypillisesti ydinvoiman CO2-päästöiksi ilmoitetaan joku karkea luku perustuen yhteen malmipitoisuuteen eikä riippuvuutta malmin rikkaudesta anneta. Tämähän on selvää sillä 0,1 %:n malmimaita on louhittava kymmenkertaisesti vastaavan U3O8 määrän aikaansaamiseksi kuin 1 %:n malmimailla. Energiankulutus on vahvasti riippuvaista malmipitoisuudesta ja siksi tämä tekijä rajoittaa järkevästi hyödynnettävien uraanivarojen määrää oleellisesti.
Kaivostoiminnan louhinta ja louhitun aineen murskaus ja hienonnus pölyksi vaatii pienillä malmipitoisuuksilla valtavasti energiaa, jolloin koko ydinvoiman elinkaaren aikana tullaan sille malmin pitoisuusrajalle, jossa ydinvoima tuottaa lopulta vähemmän energiaa kuin se kuluttaa. Storm ja Smith osoittavat tämän malmipitoisuuden olevan 0,01 %.

Kuva 3: 0,01 %

Ydinvoiman uraanilouhokset ovat typillisesti avolouhoksia kun esiintymien syvyys maan pinnalta on alle 200 metriä. Esiintymiin käsiksipääseminen vaatii paljon ylimääräisen maan siirtelyä. 0,1 %:n malmipitoisuuksilla saavutetaan tyypillisesti yli 90 %:n saanti (erotetun uraanin osuus). Kuitenkin malmipitoisuuden tästä heiketessä saanti romahtaa nopeasti.

Kuva 4: Yield –romahdus

Ydinvoiman energiatase, uraaniesiintymät

Rikkaiden uraaniesiintymien kehittyminen maapallolla on vaatinut poikkeuksellisia oloja. Suuri joukko riippumattomia, satunnaisia esiintymiä muodostavat suurten lukujen lain mukaan todennäköisyysjakauman, jonka huippu kertoo sen, minkäpitoisten malmivarantojen määrä on suurin maapallolla.
Maapallon uraaniesiintymien lukumäärä on suurimmillaan noin 0,0003 pitoisilla mailla (malmipitoisuus 0,0003 % eli 3 ppm U). Taloudellisesti hyödynnettävien uraanivarojen malmipitoisuusraja-arvo on Storm ja Smith:n mukaan 0,01 %. Näitä esiintymiä on maapallolla erittäin harvassa ja yli 99 % maapallon uraaniesiintymistä on tätä heikkopitoisimmilla mailla.

Kuva 5: jakauma.

Uraani esiintyy myös merivedessä ja makeissa vesissä, mutta pitoisuus on tällöin alle 0,001 ppm U (eli 0,000 0001 –m-%).

Kuva 6:merivesi

OSA2-CO2-päästön laskenta ja jätteiden synty eri prosesseissa

Ydinvoiman elinkaaren aikana syntyy CO2-päästöjä erityisesti polttoaineen valmistusprosessissa. Selvityksiä CO2-päästöistä on tehty monia:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13547

Täältä löytyy kokooma ydinvoiman CO2-päästöistä, jossa on tulokset yhteensä 31 tutkimusta aiheesta, mistä löytyy mm. luku 140-230 g/kWh, sivu31:
http://www.sd-commission.org.uk/publica ... ssions.pdf

Päätin ottaa selvää, kuinka suuri olisi suomalaisen ydinvoiman CO2-päästö kun tuotamme jatkossa ydinpolttoainetta tulevilta uraanikaivoksilta. Suomalaiseen uraanikaivostilanteeseen voi tutustua vaikka tämän esitelmän avulla:

http://www.ats-fns.fi/archive/esitys_soderholm.pdf

Sieltä poimin kaksi eri laskentalähtötietoa; Pääkaupunkiseutua lähellä sijaitsevan Askolan malmipitoisuus on 0,1 % ja Solkin Rautaruukin ja Kemira Growhon omistamalla alueella vastaava pitoisuus on 0,01 %.

Ydinvoiman CO2-taseen laskemiseksi kannattaa käyttää vaikkapa tätä excel-pohjaa:
http://www.peakoil.org.au/isa.nuclear-calculator.xls

Laskentapohjan päivitys voidaan tehdä niin, että käytämme Olkiluoto-3:n tietoja:

soluun
-B4 laitetaan 1550 (MW)
-E13 laitetaan käyttökertoimeksi (load factor) 90 (%)
-E14 laitetaan eliniäksi (lifetime) 60 (years)
-E16 laitetaan termiseksi hyötysuhteeksi (thermal efficiency) 37 (%)

Tämän jälkeen soluihin

-E26 laitetaan joko 0,1 % (tai 0,01 %) (malmipitoisuus, ore grade)
-E25 laitetaan 90 % (tai 20 %) (recovery rate eli saanti)*

*saanti saadaan arviona Storm ja Smithin saantikuvaajasta.

Tällöin solusta

-A4 nähdään, että kun malmi on 0,1 %:sta niin ydinvoiman CO2-päästö on 51,3 g/kWh ja kun malmi on 0,01 %, niin ydinvoiman CO2-päästö on peräti 260 g/kWh!!!

Mikäli saanti putoaa 0,01 %:n malmilla 10,5 %:iin niin tällöin ydinvoima Suomessa OL-3:lla tuottaa vähemmän sähköenergiaa kuin mitä energiaa kuluu sen tuottamiseen kuten Storm ja Smith ovat simuloineet!

[size=150:27vwtuq6]Siis yhteenvetona saatiin, että ydinvoiman CO2-päästö eli hiilidioksidipäästö on Suomessa luokkaa 50-260 g/kWh. Tämä on peräti 10-55 kertainen määrä verrattuna tuulivoiman sähköntuotannon elinkaaren aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin!!![/size:27vwtuq6] (Tuulivoimalla noin 4,6-5,3 g/kWh)

http://www.vestas.com/NR/rdonlyres/CB1E ... 202005.pdf

Lopuksi tarkastellaan ydinvoiman elinkaaren osaprosesseja, joissa syntyy kaikissa CO2-päästöjä ja muita päästöjä

Mining kaivostoiminta (louhinta)
Milling malmin jauhanta
Conversion konversio (UF6)
Enrichment rikastus (nostetaan U-235 osuutta)
Fuel fabrication polttoaineen valmistus
Construction rakennus
Operation käyttö
Re-processing jälleenkäsittely (ei Suomessa)
Storage säilytys
Disposal loppusijoitus
Decommissioning käytöstä-poisto
Transport kuljetukset

Ylläolevaa laskentapohjaa käyttämällä voidaan edelleen tarkastella eri osaprosessien aikana syntyviä jätteitä kun tarkastelukohteena on vuoden aikana OL-3 laitoksen käytöstä syntyvät jätteet suomalaisilla malmipitoisuuksilla. Eli kun
malmipitoisuus on 0,1 %, niin vuoden aikana OL-3 tuottaa:

-337 048 000 kg mine tailings eli kaivosjätettä
-35 200 kg U3O8 –jätettä
-1900 kg UF6-jätettä (konversiosta)
-317 000 kg UF6-jätettä (rikastuksesta)
-400 kg UO2-jätettä (valmistuksesta)
-41 000 kg UO2-jätettä (käytetty polttoaine)

Vastaavasti kun uraanimalmipitoisuus on puolestaan 0,01 %, niin luvut ovat Olkiluoto-3:n tapauksessa vuodessa:

-15 180 830 000 kg mine tailings eli kaivosjätettä
-1 216 100 kg U3O8 –jätettä
-1900 kg UF6-jätettä (konversiosta)
-317 000 kg UF6-jätettä (rikastuksesta)
-400 kg UO2-jätettä (valmistuksesta)
-41 000 kg UO2-jätettä (käytetty polttoaine)

Näiden jätteiden vaarallisuutta voidaan tutkia vaikkapa aktiivisuuksien avulla. Laskurina voi käyttää esim. tätä sivustoa:
http://www.wise-uranium.org/nfca.html

Sinne Material Balance –kohtaan Power plant riville sijoittamalla luvun 13578 (GWHe) ja kohtaan -Process Parameters- muuttamalla:

-Ore Grade: 0,1 % U
-Efficiency: 37 % (ikävä kyllä poistopalamaa ei voi muuttaa ja siksi laskuissa UO2-jätettä kertyy enemmän -Fuel Burnup: 38 GWd/t U-)

Tämän jälkeen calculate-näppäintä painamalla saadaan selville eri jätteiden radioaktiivisuusmäärät ajan funktiona.

Kuva aktiivisuudet.

Tästä nähdään, että Suomessa UO2-ydinjäte, joka loppusijoitetaan, pysyy radioaktiivisena peräti tasan miljoona vuotta ennen kuin se palaa 0,01 %:n radioaktiivisen jätemaan tasolle!
Vastaavasti nähdään, että kaivosjätettä on vuorostaan säilöttävä 75 000 vuotta enen kuin ollaan 0,01 %:n jätekiven aktiivisuustasolla.

Tällä laskimella voidaan tarkastella myös tilannetta, jossa arvioidaan sitä aikaa, mitä vaaditaan sekä ydinjätteeltä, että kaivosjätteeltä, milloin palataan Suomalaisen graniitin tasolle (0,0003 % graniitissa uraania). Tämä onnistuu niin, että laitetaan -Process Parameters- kohtaan Waste Rock Grade: 0,0003 % U.

Tämän jälkeen calculate-näppäimen jälkeen tärähtää eteen se tilanne, että edes louhintajäte ei miljardin vuoden aikana palaa graniitin säteilytasolle!

Tämä vahvistaa sen, että erittäin vaarallisen ydinjätteen lisäksi myös uraanin louhinnasta syntyvät jätteet vaativat satojen tuhansien vuosien säilönnän, eikä kukkamullan tasolle päästä ikinä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#405033

Kun puhutaan kerran omavaraisesta sähköntuotannosta ja ”kotimaisesta” ydinvoimasta, niin ylläoleva tarkastelu osoittaa sen, että suomalainen ydinvoima tuottaa jatkossa lähes fossiilisten polttoaineden luokkaa olevat CO2-päästöt, erittäin vaarallista ydinjätettä tuhansia tonneja (60 vuoden käyttäaika), järkyttäviä määriä louhintajätettä ja hiukkasia, jotka säteilevät kymmeniä tuhansia vuosia.

Sivut

Kommentit (301)

Vierailija

Hesarissa luki tänään myös, että valtaosa kansanedustajista on ydinvoiman kannalla. Uraanin hinta nousee, mutta erään saksalaisen laskelman mukaan uraanin hinnan nousu 200% nostaisi ydinsähkön hintaa 4 prosenttia. Tämä siksi, että suurin osa kustannuksista menee ydinvoimalan rakentamiseen, ei sen käyttöön. Ei uraania edes paljon kulu, kuutio vuodessa. Ydinpolttoainetta opitaan koko aika hyödyntämään paremmin joten puheet satojen tuhansien vuosien säilömisestä ovat ihan täyttä kukkua. Nykykehityksellä ydinvoimalat eivät tuota ydinjätettä ollenkaan jossain vaiheessa ja ne tuottavat aina vain enemmän energiaa.

Suomi tuottaa alle prosentin maailman CO2-päästöistä, miksi siis kannattaa asiasta edes vängätä? Onko ydinvoima niin pelottava asia? Säteilyä, hurjaa. Säteilyähän se aurinkoenergiakin on, miksette sitä vastusta? Auringossa nahka voi palaa ja saada melanooman, siihen kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin ydinvoimaonnettomuuksiin.

Vierailija
Tuulivoima

[size=150:1sux6jzj]Siis yhteenvetona saatiin, että ydinvoiman CO2-päästö eli hiilidioksidipäästö on Suomessa luokkaa 50-260 g/kWh. Tämä on peräti 10-55 kertainen määrä verrattuna tuulivoiman sähköntuotannon elinkaaren aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin!!![/size:1sux6jzj] (Tuulivoimalla noin 4,6-5,3 g/kWh)

Hiilivoimalan CO2 päästöt ovat 2750g/kWh sähköä (75% C-pit. + 35% hyötysuhde) ja tässä on pelkät polton päästöt ja kuten varmasti tiedät, niin ydinvoimaloita ei tuulivoimalla voi korvata, joten se siitä.

Vierailija
Tuulivoima
Ydinvoiman energiatase, elinkaaren CO2-päästöt

Ydinvoiman hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti malmin uraanipitoisuudesta ja maaperästä (hiekkakivi, graniitti), sekä siitä kuinka huolellisesti voimalaitoksen purku ja ydinjätteen loppusijoitus tehdään.
Kuvassa 2: nähdään, kuinka ydinvoiman CO2-päästöt kasvavat kun malmipitoisuus heikkenee. Kuvassa on omat käyrät, sekä hiekkakivi- että graniitti maaperille ja voimalaitoksen hävitysperiaatteille.

http://i173.photobucket.com/albums/w68/ ... o2tase.jpg
Kuva 2: CO2-päästö

Kuvasta nähdään se, että ydinvoiman CO2-päästöt alkavat kasvamaan voimakkaasti kun malmipitoisuus laskee alle 0,1 %:n. Kun malmipitoisuus on noin 0,01 %, ydinvoima tuottaa jo enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilinen maakaasuvaihtoehto.

Joo, tuota tietoa olen hakenut: kun uraanin saatavuus vaikeutuu, ydinenergian elinkaaren aikaiset päästöt kohoavat suuremmaksi kuin nykyaikaisen maakaasuvoimalan. Eli jo OL3:n käyttö tulee olemaan tosi saastuttavaa.

Vierailija
Gradientti
Tuulivoima

[size=150:3l9ezm4e]Siis yhteenvetona saatiin, että ydinvoiman CO2-päästö eli hiilidioksidipäästö on Suomessa luokkaa 50-260 g/kWh. Tämä on peräti 10-55 kertainen määrä verrattuna tuulivoiman sähköntuotannon elinkaaren aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin!!![/size:3l9ezm4e] (Tuulivoimalla noin 4,6-5,3 g/kWh)



Hiilivoimalan CO2 päästöt ovat 2750g/kWh sähköä (75% C-pit. + 35% hyötysuhde) ja tässä on pelkät polton päästöt ja kuten varmasti tiedät, niin ydinvoimaloita ei tuulivoimalla voi korvata, joten se siitä.



No nytpä luvun tempasit, turhahan sille on sinulta lähdettä pyytää, sen verran kaukana tuo 2750 g/kWh on todellisuudesta.
Hiilivoimalle elinkaaren CO2-päästö on noin 700-900 g/kWh (tähän kuuluu sekä polton päästöt, että kaikki elinkaaren aikana syntyvät CO2-päästöt) kun voimala hukkaa kaiken lauhdelämmön kuten ydinvoimalat.
Kun kyseessä on CHP-hiilivoimala (myös lämpö hyödynnetään esim. kaukolämpönä) ja hyötysuhde reilusti yli 80 % (ydinvoimalla hyvin surkea 33 %), niin CO2-päästö putoaa noin 400 g/kWh tuntumaan.
Tutustu vaikka tämän dokun sivulle 69 ja 79:
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1974.pdf

Sieltä näet mm. sen, että CHP-maakaasuvaihtoehto tulee tuottamaan vähemmän CO2-päästöjä kuin ydinvoima Suomessa 0,01 %:n malmilla. Tämä on sellainen sementtisäkki ydinlobbareiden selkään, että ei ole ihme kun yksikään täällä aikaisemmin hillunut kaveri ei uskaltaudu edes hiiskahtamaan tässä ketjussa.

Tanska on tuulivoiman suurmaana onnistunut välttämään sekä ydinvoiman, että vähentänyt hiilivoiman osuutta:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#416506

” 80- ja 90-luvulla ennen tuulivoiman rakentamista Tanska tuotti noin 80 PJ sähköä. Viime vuosina Tanska on tuottanut noin 130 PJ sähköä eli peräti 63 % enemmän. Ydinvoimakannattajat ovat useasti ilakoineet, että Tanska ei ole pystynyt vähentämään CO2-päästöjä tai hiilivoimaa tuulivoiman rakentamisen avulla. Tämä ei pidä paikkaansa sillä kun katsotaan esim. vuotta 1996, niin silloin Tanska tuotti sähköstään hiilellä peräti 74 % hiilellä. Vuonna 2005 Tanska tuotti vastaavasti alle 43 % hiilellä!”

Lisäksi Saksa tuulivoimamaana korvaa ydinvoimaa:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#409605

” Saksassa tuulivoimaa on nyt 17 000 MW ja vuoteen 2015 mennessä se aioitaan saada lukuun 36 GW eli 36 000 MW. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 tuulivoimalla Saksassa tuotetaan sähköä 77,2 TWh (noin 20 kertaa Loviisan ydinreaktorin vuosituotanto). Tuulivoima vaatii vain pieniä verkon lisäinvestointeja. Tuulivoima lisää kuluttajien sähkön hintaa vain marginaalisesti. Tämä 2015 vuoden tuulivoimaosuus tuottaisi Saksan sähköstä 14 %. Verkkoinvestointeina tarvitaan lisää johtoa 850 km ja 400 km vaihdetaan uuteen (tämä on todella vähän). Kokonaisuudessa verkkoinvestoinnit maksaisivat vain 0,025 snt/kWh sähkön hinnassa, mikä on todella vähän. Päästövähennyksissä tällä tavalla voidaan yltää vuodessa 20-40 miljoonan tonnin CO2 vähennyksiin mikä tarkoittaa sitä, että tuulivoimalla Saksassa vuonna 2015 voidaan korvata fossiilisia arvolla 260-520 g/kWh ja pystyä jopa samalla vähentämään ydinvoimakapasiteettia 1/3-osaan!”

Asimov

Hesarissa luki tänään myös, että valtaosa kansanedustajista on ydinvoiman kannalla. Uraanin hinta nousee, mutta erään saksalaisen laskelman mukaan uraanin hinnan nousu 200% nostaisi ydinsähkön hintaa 4 prosenttia. Tämä siksi, että suurin osa kustannuksista menee ydinvoimalan rakentamiseen, ei sen käyttöön. Ei uraania edes paljon kulu, kuutio vuodessa. Ydinpolttoainetta opitaan koko aika hyödyntämään paremmin joten puheet satojen tuhansien vuosien säilömisestä ovat ihan täyttä kukkua. Nykykehityksellä ydinvoimalat eivät tuota ydinjätettä ollenkaan jossain vaiheessa ja ne tuottavat aina vain enemmän energiaa.
Suomi tuottaa alle prosentin maailman CO2-päästöistä, miksi siis kannattaa asiasta edes vängätä? Onko ydinvoima niin pelottava asia? Säteilyä, hurjaa. Säteilyähän se aurinkoenergiakin on, miksette sitä vastusta? Auringossa nahka voi palaa ja saada melanooman, siihen kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin ydinvoimaonnettomuuksiin.

Voin tutkia tuon saksalaisen jutun, jos uskallat antaa linkin. Veikkaan, että tämä tutkimus on 2000-luvun alusta, josta tuon 200 %:n nousu on tapahtunut uraanin hinnassa jo peräti viisi (5) kertaa peräkkäin!
Kustannuslaskelmiin voit perehtyä vaikkapa täällä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#358507

Mikäli ydinvoima joutuisi Suomessa kilpailemaan vapailla markkinoilla uusiutuvan energian kanssa, niin sitä ei täällä rakennettaisi ikinä, ellei sitä tuettaisi suoraan valtion tasolla 40 %:lla, 20 %:lla laittomalla ranskalaisella tuella, arvioitaisi loppusijoituskustannuksia vain 130 ensimmäiseksi vuodeksi (kassa on lisäksi vajaa). Lisäksi miljardi-investoinneilla on käsittämättömän halpa korko, mitä ei anneta uusiutuville vaihtoehdoille, ydinvoiman vakuutukset ovat pilkkahintaisia. Voimalan purkuun on varattu suhteessa vähemmän rahaa kuin Venäjällä, …

Ydinvoiman sähkön hinta oli vapailla markkinoilla vuonna 2003 jo yli 5,1 snt/kWh:
http://www.ies.unsw.edu.au/current/Nucl ... _Forum.pdf

Vaikka varsinaista ydinpolttoainetta ei tosiaan OL-3 –kokoisessa laitoksessa tule kuin 40 000 kiloa (erittäin vaarallista yli 300 000 vuotta), niin 0,01 %:lla malmilla tulee kaivojätettä peräti 15 miljardia kiloa, mitä on tosiaan lisäksi säilytettävä tekoaltaissa 75 000 vuotta!

Nykyinen ydinvoimalatekniikka on vanhaa teknologiaa, eikä esim. OL-3 perustekniikaltaan ole kehittynyt juuri lainkaan 70-luvulta (hyötysuhde noussut vain 4 %-yksikköä). Edelleen tulee samat jätteet sekä louhinnasta kuin toiminnasta, kuten yllä näytin niin juuri louhinnan jätteet ovat rajusti kasvamassa ja lisäksi CO2-päästöt ovat tällöin todellisuudessa jopa fossiilisia vaihtoehtoja suurempia. Aika säälittävää touhua.

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006

Ei näihin oikein jaksa vastata, kun ovat sen verran utopistista luokkaa että mitään järkevää on lähes mahdotonta saada irti. Esimerkiksi laveat laskelmat tuotannon kannattamattomuudesta ovat loppujen lopuksi täysin merkityksettömiä. Ydinvoimaa rakentavat pääasiassa yksityiset yhtiöt ja tuotannon kannattavuus on heidän huolensa. Suomessa ydinvoima on tällä hetkellä niin kannattavaa että Fortum voisi rakentaa uuden voimalansa periaateessa jopa puhtaasti tulorahoituksella, ilman lainaa.

Muutama kommentti kuitenkin:

Tuulivoima
Sieltä näet mm. sen, että CHP-maakaasuvaihtoehto tulee tuottamaan vähemmän CO2-päästöjä kuin ydinvoima Suomessa 0,01 %:n malmilla.

0,01 % "malmi" on mielikuvitusta. Tyypillisesti kaivosyhtiöt pitävät kaivostoiminnan kannattavuuden rajana 0,1 % pitoisuutta (mm. Askolassa on arvioitu vähintään tämä pitoisuus). Se on kymmenen kertaa enemmän kun 0,01. Kun perustat argumenttisi pitoisuuteen joka on kymmenkertaisesti liian pieni ei ole ihmekään, että saat melko lailla erikoisia lukuja myös lopputulokseksi (en tosin jaksa laskujasikaan tarkistaa, noin suuri virhepoikkeama lähtöarvossa tekee niistä joka tapauksessa yhdentekeviä). Postaamistasi kaavioistakin näkee, kuinka jalostuksen hyötysuhde alkaa voimakkaasti heiketä juuri silloin kun malmin pitoisuus alittaa 0,1 %.

Uraania kyllä tuotetaan myös pitoisuuksista, jotka ovat alle tuon 0,1 %. Silloin se kuitenkin tapahtuu jonkun muun kaivannaisen sivutuotteena. (Esim. mainitsemasi Sokli on fosfaattikaivos kun taas Enossa, jossa on ollut ainoa toiminut uraanikaivoksemme, pitoisuus oli 0,14 %.) Tämän vuoksi itse pidän pitoisuutta parempana arviointimenetelmänä tuotetun uraanin hintaa.

World energy council arvioi v. 2001 maailman hyödynnettävissä olevien uraanivarojen määräksi vajaat 14 milj. tonnia, jos rajahintana pidetään 130 USD / kilo. Nykykulutuksella (66500 tn/v) tämä tarkoittaisi n. 210 vuoden tarvetta. Ks. http://www.worldenergy.org/wec-geis/pub ... ranium.asp

Vaikka varsinaista ydinpolttoainetta ei tosiaan OL-3 –kokoisessa laitoksessa tule kuin 40 000 kiloa (erittäin vaarallista yli 300 000 vuotta), niin 0,01 %:lla malmilla tulee kaivojätettä peräti 15 miljardia kiloa, mitä on tosiaan lisäksi säilytettävä tekoaltaissa 75 000 vuotta!

Tällaiset heitot ovat aivan mielikuvituksellisia. Useimmat ihmiset tietävät kyllä että kun uraania erotetaan malmista, kaivuujätteen radioaktiivisuus on tämän jälkeen pienmpi kun mitä se oli ennen kaivuuta (n. 85 %). Ei tätä maata tarvitse missään tekoaltaissa säilyttää. Kun kaivostoiminta päättyy, suurin osa maasta voidaan yksinkertaisesti ajaa takaisin kaivosmonttuun ja peittää.

-------------------------

Olisitko muuten ystävällinen ja vastaisit sinulle 15.3. lähettämääni yksityisviestiin.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Vierailija
Tuulivoima
Tähän alkupohjustukseksi on todettava, että mafiaveljesten ydinvoimaselvitysten julkituonti kesken hallituskuvion selvittämisen oli todella törkeä temppu:

YVA-selvitys

Kredittiä pitää kyllä antaa tällaisella valtakoneistolle, jolta onnistuu median, teollisuuden, kantaverkon, energiayhtiöiden, kansanedustajien manipolointi. Jos tällaista koneistoa johdettaisiin Suomessa edes joskus jatkossa kestävän kehityksen, luonnonsuojelun, työllisyyden ja hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn suuntaan uusiutuvan energian merkeissä niin olisi varmaan tapahtunut jonkinmoinen ihme.

Hiilen musta, likainen peli on aina onnistunut ydinvoimalobbareilta. Se noin kymmenen miehen valtatroikka, joka PVO/TVO/Fortum/Fingrid muodestelman tahtipuikoissa heiluu. Tällaisella lyhytnäköisellä vallan väärinkäytöllä tullaan tuhoamaan Suomen tulevaisuus pitkällä aikavälillä.
Ei auta vaikka Timo Rajalalle puhuisi järkeä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13547

Sama vanha, valehtelumainen virsi tulee tuutista ja koko median voimalla:

”Ydinvoimaa tarvitaan lisää. Ydinvoima on kilpailukykyinen, polttoaineen osuus kustannuksista on vähäinen ja sen saanti voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasuja ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on Suomessa ratkaistu. Suomessa on ydinvoiman huippuosaamista.”

Ydinlobbari Timo Rajala valehtelee avoimesti

Lyhyesti:

Ydinvoima ei ole enää kilpailukykyistä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#358254
Polttoaineen osuus kustannuksista ei ole enää vähäinen, eikä todellakaan ole niin jatkossa:
http://www.uxc.com/review/uxc_Prices.aspx
Ydinpolttoaineen loppusijoituksessa on varauduttu vain 130 ensimmäiselle vuodelle, eikä näitä varoja ole vielä kuin puoliksi olemassa. Loput noin 300 000 vuotta jätetään jälkipolvien huoleksi. Suomalainen huippuosaaminen kai tarkkoittaa tässä Forssan betonin ”muodollista pätevyyttä”:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#396801

Tässä viestissä tulee YVA-selvitys Timo Rajalalle ja Martti Tiurille, sekä palstan hiilenmustille ydinvoimalobbareille. Aiheena on CO2-päästöt ja polttoaineen saanti ja vaikutus pitkällä aikavälillä.

Ydinvoiman energiatase, johdanto

Ydinvoimateollisuus ja ydinvoimalobbarit puhuvat usein harhaa kertoessaan, että ydinvoima olisi muka kestävää energiaa, joka tuottaisi vain merkityksettömiä määriä CO2:sta eli hiilidioksidia. Ydinvoimalla tuotetaan maailmassa vain muutama prosentti energiasta. Ydinvoiman rooli energiatuotannossa on marginaalinen, eikä sitä pystytä kasvattamaan, sillä tämä vaatisi tuhansien voimaloiden rakentamista, mikä kiihdyttäisi uraanivarojen hupenemisen niin, että uraanivarat olisi käytetty jo muutamassa vuodessa (laskelma-16 000 uutta reaktoria):
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15779

Ydinvoiman CO2-päästömyytti koskee vain itse reaktorin toimintaa, jossa ei toki vapaudu hiilidioksidia kuten esimerkiksi hiilen poltossa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko totuutta ja ydinvoiman koko elinkaarimallia.
Jan Willem Storm van Leeuwen ja Philip Smith osoittavat tutkimusessaan kuinka virheellinen CO2-myytti ydinvoiman tapauksessa on:
http://www.stormsmith.nl/

Tutkimuksessa rikkailla malmivaroilla ydinvoiman ydinvoiman CO2-päästöt ovat 1/5-1/3 maakaasuvoimalan päästöistä mutta siirryttäessä yhä köyhempiin malmipitoisuuksiin ydinvoiman hiilidioksidipäästöt nousevat suuremmiksi kuin maakaasulla. Tästä syystä ydinvoima on kestämätön ratkaisu ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi koska sen CO2-ominaispäästöt ovat silloin fossiilisten polttoaineiden tasolla.

Ydinvoima tuottaa elinkaarensa aikana melko paljon energiaa. Tästä energiasta tyypillisesti menetetään heti 2/3 osaa hukkalämpönä, mikä puolestaan nykyisissä CHP-voimaloissa hyödynnetään kaukolämpönä. CHP-voimaloiden kokonaishyötysuhde on tyypillisesti noin 80-90 %, ydinvoimalla vain 33 %. Ydinvoimalat rakennetaan usein kauaksi asutuskeskuksista, jolloin sähköverkko on rakennettava laajaksi ja siirtohäviöt tälaisessa keskitetyssä sähköntuotannossa kasvavat suuriksi.

Vaikka ydinvoimala tuottaa toimiessaan paljon energiaa, koko elinkaaren aikana ydinvoima myös kuluttaa valtavasti energiaa. Itse voimalan rakennus on valtava noin kymmenen vuoden rakennusprojekti, voimala toimiessaan kuluttaa sähköä kymmeniä megawatteja, ydinjätteiden jäähdytys, loppusijoittaminen, voimalaitoksen purku myös vaativat paljon energiaa. Siksi ydinvoimalaitos tuottaa suhteessa heikommin energiaa kuin esim. tuulivoimala koko elinkaaren toiminnan aikana.

Kuva 1: energiat

Ydinvoiman käyttökerroin riippuu voimakkaasti voimalaitoksen toiminnasta. Ruotsissa ydinvoimalaitosten jatkuvat pysäyttelyt ovat laskeneet käyttökerrointa paljon. Ydinvoimalatyypeistä tavallisin on LWR-reaktori eli kevytvesireaktori, joita on noin 88 % reaktoreista. Näissä voimaloissa käytetään ydinpolttoaineen kertakäyttösykliä, jossa käytettyä polttoainetta ei enää hyödynnetä.

Ydinvoiman energiatase, elinkaaren CO2-päästöt

Ydinvoiman hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti malmin uraanipitoisuudesta ja maaperästä (hiekkakivi, graniitti), sekä siitä kuinka huolellisesti voimalaitoksen purku ja ydinjätteen loppusijoitus tehdään.
Kuvassa 2: nähdään, kuinka ydinvoiman CO2-päästöt kasvavat kun malmipitoisuus heikkenee. Kuvassa on omat käyrät, sekä hiekkakivi- että graniitti maaperille ja voimalaitoksen hävitysperiaatteille.

Kuva 2: CO2-päästö

Kuvasta nähdään se, että ydinvoiman CO2-päästöt alkavat kasvamaan voimakkaasti kun malmipitoisuus laskee alle 0,1 %:n. Kun malmipitoisuus on noin 0,01 %, ydinvoima tuottaa jo enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilinen maakaasuvaihtoehto.

Ydinvoiman energiatase, malmista sähköksi

Uraani on metalli, mikä on kemiallisesti eroitettava uraanimalmista. Uraanimalmi on rikottava hienoksi pölyksi ja käsiteltävä kemikaaleilla kuten rikkihapolla. Tämän jälkeen käsitelty uraani viedään keltakakun valmistukseen.
Tyypillisesti ydinvoiman CO2-päästöiksi ilmoitetaan joku karkea luku perustuen yhteen malmipitoisuuteen eikä riippuvuutta malmin rikkaudesta anneta. Tämähän on selvää sillä 0,1 %:n malmimaita on louhittava kymmenkertaisesti vastaavan U3O8 määrän aikaansaamiseksi kuin 1 %:n malmimailla. Energiankulutus on vahvasti riippuvaista malmipitoisuudesta ja siksi tämä tekijä rajoittaa järkevästi hyödynnettävien uraanivarojen määrää oleellisesti.
Kaivostoiminnan louhinta ja louhitun aineen murskaus ja hienonnus pölyksi vaatii pienillä malmipitoisuuksilla valtavasti energiaa, jolloin koko ydinvoiman elinkaaren aikana tullaan sille malmin pitoisuusrajalle, jossa ydinvoima tuottaa lopulta vähemmän energiaa kuin se kuluttaa. Storm ja Smith osoittavat tämän malmipitoisuuden olevan 0,01 %.

Kuva 3: 0,01 %

Ydinvoiman uraanilouhokset ovat typillisesti avolouhoksia kun esiintymien syvyys maan pinnalta on alle 200 metriä. Esiintymiin käsiksipääseminen vaatii paljon ylimääräisen maan siirtelyä. 0,1 %:n malmipitoisuuksilla saavutetaan tyypillisesti yli 90 %:n saanti (erotetun uraanin osuus). Kuitenkin malmipitoisuuden tästä heiketessä saanti romahtaa nopeasti.

Kuva 4: Yield –romahdus

Ydinvoiman energiatase, uraaniesiintymät

Rikkaiden uraaniesiintymien kehittyminen maapallolla on vaatinut poikkeuksellisia oloja. Suuri joukko riippumattomia, satunnaisia esiintymiä muodostavat suurten lukujen lain mukaan todennäköisyysjakauman, jonka huippu kertoo sen, minkäpitoisten malmivarantojen määrä on suurin maapallolla.
Maapallon uraaniesiintymien lukumäärä on suurimmillaan noin 0,0003 pitoisilla mailla (malmipitoisuus 0,0003 % eli 3 ppm U). Taloudellisesti hyödynnettävien uraanivarojen malmipitoisuusraja-arvo on Storm ja Smith:n mukaan 0,01 %. Näitä esiintymiä on maapallolla erittäin harvassa ja yli 99 % maapallon uraaniesiintymistä on tätä heikkopitoisimmilla mailla.

Kuva 5: jakauma.

Uraani esiintyy myös merivedessä ja makeissa vesissä, mutta pitoisuus on tällöin alle 0,001 ppm U (eli 0,000 0001 –m-%).

Kuva 6:merivesi

OSA2-CO2-päästön laskenta ja jätteiden synty eri prosesseissa

Ydinvoiman elinkaaren aikana syntyy CO2-päästöjä erityisesti polttoaineen valmistusprosessissa. Selvityksiä CO2-päästöistä on tehty monia:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13547

Täältä löytyy kokooma ydinvoiman CO2-päästöistä, jossa on tulokset yhteensä 31 tutkimusta aiheesta, mistä löytyy mm. luku 140-230 g/kWh, sivu31:
http://www.sd-commission.org.uk/publica ... ssions.pdf

Päätin ottaa selvää, kuinka suuri olisi suomalaisen ydinvoiman CO2-päästö kun tuotamme jatkossa ydinpolttoainetta tulevilta uraanikaivoksilta. Suomalaiseen uraanikaivostilanteeseen voi tutustua vaikka tämän esitelmän avulla:

http://www.ats-fns.fi/archive/esitys_soderholm.pdf

Sieltä poimin kaksi eri laskentalähtötietoa; Pääkaupunkiseutua lähellä sijaitsevan Askolan malmipitoisuus on 0,1 % ja Solkin Rautaruukin ja Kemira Growhon omistamalla alueella vastaava pitoisuus on 0,01 %.

Ydinvoiman CO2-taseen laskemiseksi kannattaa käyttää vaikkapa tätä excel-pohjaa:
http://www.peakoil.org.au/isa.nuclear-calculator.xls

Laskentapohjan päivitys voidaan tehdä niin, että käytämme Olkiluoto-3:n tietoja:

soluun
-B4 laitetaan 1550 (MW)
-E13 laitetaan käyttökertoimeksi (load factor) 90 (%)
-E14 laitetaan eliniäksi (lifetime) 60 (years)
-E16 laitetaan termiseksi hyötysuhteeksi (thermal efficiency) 37 (%)

Tämän jälkeen soluihin

-E26 laitetaan joko 0,1 % (tai 0,01 %) (malmipitoisuus, ore grade)
-E25 laitetaan 90 % (tai 20 %) (recovery rate eli saanti)*

*saanti saadaan arviona Storm ja Smithin saantikuvaajasta.

Tällöin solusta

-A4 nähdään, että kun malmi on 0,1 %:sta niin ydinvoiman CO2-päästö on 51,3 g/kWh ja kun malmi on 0,01 %, niin ydinvoiman CO2-päästö on peräti 260 g/kWh!!!

Mikäli saanti putoaa 0,01 %:n malmilla 10,5 %:iin niin tällöin ydinvoima Suomessa OL-3:lla tuottaa vähemmän sähköenergiaa kuin mitä energiaa kuluu sen tuottamiseen kuten Storm ja Smith ovat simuloineet!

[size=150:282uo14b]Siis yhteenvetona saatiin, että ydinvoiman CO2-päästö eli hiilidioksidipäästö on Suomessa luokkaa 50-260 g/kWh. Tämä on peräti 10-55 kertainen määrä verrattuna tuulivoiman sähköntuotannon elinkaaren aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin!!![/size:282uo14b] (Tuulivoimalla noin 4,6-5,3 g/kWh)

http://www.vestas.com/NR/rdonlyres/CB1E ... 202005.pdf

Lopuksi tarkastellaan ydinvoiman elinkaaren osaprosesseja, joissa syntyy kaikissa CO2-päästöjä ja muita päästöjä

Mining kaivostoiminta (louhinta)
Milling malmin jauhanta
Conversion konversio (UF6)
Enrichment rikastus (nostetaan U-235 osuutta)
Fuel fabrication polttoaineen valmistus
Construction rakennus
Operation käyttö
Re-processing jälleenkäsittely (ei Suomessa)
Storage säilytys
Disposal loppusijoitus
Decommissioning käytöstä-poisto
Transport kuljetukset

Ylläolevaa laskentapohjaa käyttämällä voidaan edelleen tarkastella eri osaprosessien aikana syntyviä jätteitä kun tarkastelukohteena on vuoden aikana OL-3 laitoksen käytöstä syntyvät jätteet suomalaisilla malmipitoisuuksilla. Eli kun
malmipitoisuus on 0,1 %, niin vuoden aikana OL-3 tuottaa:

-337 048 000 kg mine tailings eli kaivosjätettä
-35 200 kg U3O8 –jätettä
-1900 kg UF6-jätettä (konversiosta)
-317 000 kg UF6-jätettä (rikastuksesta)
-400 kg UO2-jätettä (valmistuksesta)
-41 000 kg UO2-jätettä (käytetty polttoaine)

Vastaavasti kun uraanimalmipitoisuus on puolestaan 0,01 %, niin luvut ovat Olkiluoto-3:n tapauksessa vuodessa:

-15 180 830 000 kg mine tailings eli kaivosjätettä
-1 216 100 kg U3O8 –jätettä
-1900 kg UF6-jätettä (konversiosta)
-317 000 kg UF6-jätettä (rikastuksesta)
-400 kg UO2-jätettä (valmistuksesta)
-41 000 kg UO2-jätettä (käytetty polttoaine)

Näiden jätteiden vaarallisuutta voidaan tutkia vaikkapa aktiivisuuksien avulla. Laskurina voi käyttää esim. tätä sivustoa:
http://www.wise-uranium.org/nfca.html

Sinne Material Balance –kohtaan Power plant riville sijoittamalla luvun 13578 (GWHe) ja kohtaan -Process Parameters- muuttamalla:

-Ore Grade: 0,1 % U
-Efficiency: 37 % (ikävä kyllä poistopalamaa ei voi muuttaa ja siksi laskuissa UO2-jätettä kertyy enemmän -Fuel Burnup: 38 GWd/t U-)

Tämän jälkeen calculate-näppäintä painamalla saadaan selville eri jätteiden radioaktiivisuusmäärät ajan funktiona.

Kuva aktiivisuudet.

Tästä nähdään, että Suomessa UO2-ydinjäte, joka loppusijoitetaan, pysyy radioaktiivisena peräti tasan miljoona vuotta ennen kuin se palaa 0,01 %:n radioaktiivisen jätemaan tasolle!
Vastaavasti nähdään, että kaivosjätettä on vuorostaan säilöttävä 75 000 vuotta enen kuin ollaan 0,01 %:n jätekiven aktiivisuustasolla.

Tällä laskimella voidaan tarkastella myös tilannetta, jossa arvioidaan sitä aikaa, mitä vaaditaan sekä ydinjätteeltä, että kaivosjätteeltä, milloin palataan Suomalaisen graniitin tasolle (0,0003 % graniitissa uraania). Tämä onnistuu niin, että laitetaan -Process Parameters- kohtaan Waste Rock Grade: 0,0003 % U.

Tämän jälkeen calculate-näppäimen jälkeen tärähtää eteen se tilanne, että edes louhintajäte ei miljardin vuoden aikana palaa graniitin säteilytasolle!

Tämä vahvistaa sen, että erittäin vaarallisen ydinjätteen lisäksi myös uraanin louhinnasta syntyvät jätteet vaativat satojen tuhansien vuosien säilönnän, eikä kukkamullan tasolle päästä ikinä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#405033

Kun puhutaan kerran omavaraisesta sähköntuotannosta ja ”kotimaisesta” ydinvoimasta, niin ylläoleva tarkastelu osoittaa sen, että suomalainen ydinvoima tuottaa jatkossa lähes fossiilisten polttoaineden luokkaa olevat CO2-päästöt, erittäin vaarallista ydinjätettä tuhansia tonneja (60 vuoden käyttäaika), järkyttäviä määriä louhintajätettä ja hiukkasia, jotka säteilevät kymmeniä tuhansia vuosia.

Hubaa!

Esittäisitkö myös laskelmat siitä miten lentokone ei mitenkään voi pysyä ilmassa?

Tai kerro miksi laivat ovat utopiaa!

Olen varma että pystyt siihen. Vaikutat sen verran pätevöityneeltä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Kosh
Jassoo. Nimimerkki "Tuulivoima" toistelee täällä taas vanhoja valheitaan, vaikka ne on jo ajat sitten kumottu toisessa keskustelussa:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=254946

Lainaus:

Kosh
Nyt kun nimimerkki Tuulivoima on saanut vastaukset kysymyksiinsä, eikä niistä lisätarkennuksiakaan esittänyt kuten pyysin tekemään jos jotakin epäselvää vielä on, sekä on vieläpä ruotinut kauan sitten tapahtuneesta keskustelusta muutaman irrelevantin kohdan jossa minä olen muutamat harvat ilmenneet virheeni (joista osa osa Tuulivoiman itsensä kuvittelemia) korjannut, niin ehkä olisi aika siirtyä eteenpäin. Aloittaa voisi vaikka tästä viestistä:

Tässä viimeisin hänelle osoittamani viesti:

Kosh
Tuulivoima
Tuulivoima kirjoitti:
Saastus eli päästöt elinkaaren aikana:
Ydinvoima Tuulivoima
CO2-päästö 26,2 g/kWh 3,1 g/kWh
hiukkaset 0,0079 g/kWh 0,0015 g/kWh
radioaktiiviset päästöt/a 3,08 TBq 0 TBq
radioaktiivinen jäte/a 38900 000 g 0 g
Lisäksi: Tuulivoima työllistää paremmin ja tuottaa paremman takaisinmaksusuhteen kuin ydinvoima. Eli tuulivoima saastuttaa vähemmän kuin ydinvoima ja tuottaa paremmin kuin ydinvoima.
Tämä ydinvoiman CO2-päästöluku 26,2 g/kWh on erittäin tarkka luku, sillä se on 31 tutkimuksen keskiarvo. Voit toki antaa tuulivoimalle vastaavan keskiarvon 31 tutkimuksesta, niin tulet huomaamaan (jos sellaisen kykenet antamaan), että tuulivoima tuottaa ydinvoimaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin ydinvoima tuotettua energiamäärä kohti. Jos et pysty antamaan 31:n tutkimuksen keskiarvoa niin silloin voidaan käyttää tuota alla olevaa 3,2 g/kWh.

Kosh kirjoitti:
Älä juksaa, onneton. Et sinä tuollaisella soopalla petä kuin itseäsi korkeintaan.
Esitin 15 tutkimukseen perustuvat keskiarvot:
Lainaus:
http://www.regie-energie.qc.ca/audience ... 1avr04.pdf
Tuon perusteella keskiarvoksi tuulivoiman kavsihuonekaasupäästöille elinkaaritarkastelussa tulee 26,4 - 32,1 CO2-ekvivalenttitonnia per TWh, siinä missä ydinvoimalle tulee 17,4 - 21,75.
Nuo ovat keskenään vertailukelpoisia arvoja. Sinunkin keskiarvosi sopii kyllä yhteen niiden kanssa sikäli, että suuruusluokka tuntuu olevan varsin kohdallaan, vaikkakin sinun keskiarvoasi vääristää yksi huomattavasti poikkeava tulos. Hyväksytään se kumminkin nyt mukisematta, koska se on sinulle niin tärkeää hyväksyä kaikki, ja saadaan silloin seuraavanlaiset arvot: Ydinvoima 17,4 - 26,2 g/kWh, Tuulivoima 26,4 - 32,1 26,2 g/kWh.
Jos taas haluat käyttää tuulivoimalle sitä arvoa 3,2 g/kWh, silloin tätä pitää verrata SAMASSA TUTKIMUKSESSA esiintyneeseen ydinvoiman vastaavaan arvoon 2,8 g/kWh. Niin yksinkertaista se on. Et voi verrata yksittäistä (lempparillesi optimiarvon antavaa) tutkimusta laajaan kokoomatutkimukseen, varsinkin kun siinä yksittäistutkimuksessakin ydinvoima saa paremman arvon, kuten myös molemmat kattavissa kokoomatutkimuksissa. Moinen äärimmäisen törkeä huijausyritys ei tule ikinä menemään läpi tllä palstalla. Suotta siis rimpuilet enää, myönnä vaan reilusti bluffisi paljastuneen.

Kyllä sinä olet pahasti solmussa.




Ei, en ole. Jos käytetään sinun toistuvasti luotettavimmaksi määrittelemääsi menetelmää eli mahdollisimman laajasta kokoomatutkimuksesta keskiarvon laskemista, niin silloin vertailu on seuraavanlainen: Ydinvoima (17,4 -) 26,2 g/kWh, tuulivoima 26,4 - 32, g/kWh. Sulkeisiin laitoin nyt tuon 17,4:n koska se perustuu siihen suppeampaan 8:n tutkimuksen otantaan jolla lienee päällekkäisyyttä myös sihen toiseen, 31:n tutkimuskeen (en nyt jaksa tarkista amutta muistelisin niin).

Jos taas haluat tutkia sitä, mitä kukin menetelmä voi olla optimaalisimmillaan leinkaaripäästöjen suhteen, siihen löytyvät keskenään vertailukelpoiset (samasta tutkimuksesta eli samoilal lähtöoletuksilla) vaikkapa nuo mainitut Vattenfallin tuulivoimalle 3,2 g/kWh, ja ydinvoimalle 2,8 g/kWh.

Miten päin tahansa, tulee tarkatsella keskenään vertailukelpoisia tutkimuksia. Se on puhdasveristä valehtelau ja harhaanjohtamista, mikäli vertaat yksittäistä tuulivoiman optimaalisinta tutkimusta kaikkiin ydinvoimasta koskaan tehtyihin, ja sivuutat samalla kyseisessä optimaalitutkimuksessa esitetyn ydinvoiman sekä kaikki laajemmin kattavat tuulivoimaa koskevat tutkimukset. Se on valehtelua ja harhaanjohtamista, et sinä siitä mihinkään pääse. Et edes sepittämällä kertomuksia minusta ja solmuista. Tämä huijausyrityksesi on niin tökerä ettei se mene läpi vaikka kuinka ad hominemeja toisist akehittelisit tai koettaisit kääntää keskustelua sivupoluille. Alistu vääjäämättömään kohtaloosi.

Tuulivoima
Edelleen 26,2 g/kWh ydinvoimalle on luotettavin luku.



Olkoon sitten niin, ja silloin vastaavasti myös tuulivoimalle luotettavin on 26,4 - 32, g/kWh.

Tuulivoima

Tuulivoima kirjoitti:

Kumma kun unohdit omasta saastutuksestasi sellaiset asiat kuin radioaktiiviset päästöt. Sitä voisi kutsua jo hätävarjelun liioitteluksi.

Kosh kirjoitti:
Älähän hätäile. Ne sisältyvät jo hiukkaspäästöihin, en näe syytä ilmoittaa nitä kahteen kertaan. Olletikin kun nähtyjen tutkimusten valossa nämä päästöt ovat radioaktiivisuuden suhteen niin vähäisiä, että niistä ei synny kenellekään merkittävää terveysriskiä.

Radioaktiivisia päästöjä syntyy veteen ja ilmaan voimalaitokselta, lisäksi louhinnasta hiukkaspäästöistä.




Niin, ja kaikki tuo on hiukakspäästöjä, ja siis myös jo kertaalleen mukana hiukkaspäästöjen laskelmissa mitä todennäköisimmin. Tietenkin se laadullinen ero joihinkin muihin energianlähteisiin saattaa olla - esimerkiksi tuulivoiman hiukkaspäästöistä oletettavasti löytyy paljon vähemmän radioaktiivisuutta (tämä on omaa mutuiluani, huomautettakoon jälkipilkunnussinnan varalta), mutta kunydinvoimankaan radioaktiivisilal päästöillä ei ole käytännön merkitystä, nin silloin mielestäni asia voidaan huomioida kuriositeetinomaisena sivuhuomiona. Saa sen toki mainita eikä siinä mitään väärää ole jos niin tekee, mutta asiaan pysyvämmin takertuminen tai olemattomien ja haitattomien rsäteilyvaikutusten rinnastaminen todella vakaviin ja merkittäviin asioihin kuten kasvihuonekaasuihin ja hiukkaspäästöihin on silti lähinnä naurettavaa.



Nimimerkki "Tuulivoima" on sinnikkäästi kieltäytynyt hyväksymästä kiistattoman totuuden siitä, että valikoitiinpa lähteinä käytetyt tutkimukset millä tahansa puolueettomalla ja vertailukelpoisella tavalla, niin eri energiamuotojen elinkaaripäästöjen keskinäisessä vertailussa moinen metatutkimus tuottaa aina saman lopputuloksen; ydin- ja tuulienergia ovat molemmat muihin verraten hyvin puhtaita, mutta ydinvoima on myös säännönmukaisesti tuulivoimaa puhtaampaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Tuulivoima

Kuva aktiivisuudet.

Tästä nähdään, että Suomessa UO2-ydinjäte, joka loppusijoitetaan, pysyy radioaktiivisena peräti tasan miljoona vuotta ennen kuin se palaa 0,01 %:n radioaktiivisen jätemaan tasolle!

Taitavat silmätkin harittaa hieman eräällä...

Kuvasta toki nähdään myös se, että jo tuhannessa vuodessa ydinjätteen aktiivisuus on laskeutunut vain satakertaisesti ko. jätekiven tasolle. Toisin sanoen tuhannen vuoden kuluttua tonni ydinjätettä vastaa säteilyltään sataa tonnia jätekiveä. Tämä lienee vain vähän tavallista graniittia aktiivisempaa. Sellaisen päälle voi siis vaikka kattaa piknikpöydän ja nauttia ympäröivän luonnon kauneudesta, jos joku nyt sattuu unohtamaan moisen köntin jonnekin näkyville lojumaan vuosituhanneksi. Tai joku välttämättä haluaa kaivautua ydinjäteluolaan vappupiknikille.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Taas näitä julistajia. Seuraavaksi kehotetaan ottamaan Jeesus sydämeesi.

Ydinvoiman kehitys ja rakentaminen Suomessa ja muualla jatkuu, vaikka tuollaiset marginaaliryhmät sitä vastustaisivatkin. Käykää vaikka kysymässä uudelta hallitukselta.

Vierailija

Aivan! Tuollaisten tuulivoiman kannattajien propaganda pitäisi kieltää! Lisää ydinvoimaa niin energiakriisikin poistuu! Nykyinen tilanne on aivan liian kriittinen, että se olisi vakaa! Muutoksia täytyy tehdä! Kuudes ydinvoimala on siis ainoa vaihtoehto! Muita vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat liian kalliita (esimerkiksi fuusiovoimala valmistuu liian myöhään - sitä ennen Suomi on vajonnut kolmanteen maiilmaan)!

Ydinvoimaa kansalle

Vierailija
Pseudohippi

Ei näihin oikein jaksa vastata, kun ovat sen verran utopistista luokkaa että mitään järkevää on lähes mahdotonta saada irti. Esimerkiksi laveat laskelmat tuotannon kannattamattomuudesta ovat loppujen lopuksi täysin merkityksettömiä. Ydinvoimaa rakentavat pääasiassa yksityiset yhtiöt ja tuotannon kannattavuus on heidän huolensa. Suomessa ydinvoima on tällä hetkellä niin kannattavaa että Fortum voisi rakentaa uuden voimalansa periaateessa jopa puhtaasti tulorahoituksella, ilman lainaa.



Ydinvoiman kannattavuudesta ja sähkönhinnasta on tehty viime vuosina
muutama suurempi tutkimus. Ydinvoimaa tuetaan Suomessa 40 %:n valtioavulla *) suoraan ja lisäksi laittomilla Ranskan 20 %:n lainoilla taataan näin yhdessä 60 %:n osuus aivan suoraan.**) Miksi 60 %:n osuudella ei investointina voida tukea Suomessa oikeasti puhtaita, kestävän kehityksen työllistäviä energiantuotantomuotoja vaikka samalla ydinvoimaa tuotetaan 60 %:lla?

Yksi syy on se, että Suomeen rakennetut ydinvoimalat edellä mainittuen sisäkkäisten osakeyhtiöiden taakse piilotetut laskelmat pönkitetään maailman halvimmilla loppusijoitus- ja käytöstäpoistokustannuksilla ja vakuutuksilla. Lisäksi näitä varoja kerätään vain tuleviksi 130 vuodeksi ja unohdetaan loput 300 000 -130 vuotta täysin.

Yhtään ydinvoimalaa ei rakennettaisi Suomeen jos ne joutuisivat kilpailemaan ihan perinteisillä sähkömarkkinoilla muiden energiantuotantomuotojen kanssa rehellisesti ilman tällaista karkeaa ja halpamaista tietojen pimittämistä ja aliarviointia. Tämän tilanteen osoittavat tuoreet tutkimukset, joissa:

-ydinvoimalla tuotettu sähkön hinta on noin 6,7-7,3 cnt/kWh (51-56 eur/
MWh) eli paljon kalliimpaa kuin hiili- ja kaasuvaihtoehdot.
(Paukkupakkasilla sähköpörssissä hinta oli 43 eur/MWh, tuulisähkön
hinta on VTT:n mukaan 35 eur/MWh ja laskee tasoon 25 eur/MWh noin
kymmenessä vuodessa)

-USA:ssa ydinvoima tarvitsisi merkittäviä tukia, jotta se pystyisi
olemaan kilpailukykyinen markkinoilla

*)
http://www.ies.unsw.edu.au/current/Nucl ... _Forum.pdf
**)
http://www.olkiluoto.info/fi/10/3/88/

MIT Study (2003)
-Projects real levelized production costs of 6.7 to 7.3 cents/kWh for
nuclear and concludes:
»"..nuclear power is much more costly than the coal and gas
alternatives even in the high gas price cases";
University of Chicago Study (2004)
-Considers several possible financial mechanisms for nuclear power
and concludes it take significant incentives to make it competitive in
the U.S. market.
Texas Gulf Coast Feasibility Study (2005)
-Reaches a similar conclusion about overall competitiveness

Pseudohippi

Muutama kommentti kuitenkin:
Tuulivoima kirjoitti:
Sieltä näet mm. sen, että CHP-maakaasuvaihtoehto tulee tuottamaan vähemmän CO2-päästöjä kuin ydinvoima Suomessa 0,01 %:n malmilla.

0,01 % "malmi" on mielikuvitusta. Tyypillisesti kaivosyhtiöt pitävät kaivostoiminnan kannattavuuden rajana 0,1 % pitoisuutta (mm. Askolassa on arvioitu vähintään tämä pitoisuus). Se on kymmenen kertaa enemmän kun 0,01. Kun perustat argumenttisi pitoisuuteen joka on kymmenkertaisesti liian pieni ei ole ihmekään, että saat melko lailla erikoisia lukuja myös lopputulokseksi (en tosin jaksa laskujasikaan tarkistaa, noin suuri virhepoikkeama lähtöarvossa tekee niistä joka tapauksessa yhdentekeviä). Postaamistasi kaavioistakin näkee, kuinka jalostuksen hyötysuhde alkaa voimakkaasti heiketä juuri silloin kun malmin pitoisuus alittaa 0,1 %.
Uraania kyllä tuotetaan myös pitoisuuksista, jotka ovat alle tuon 0,1 %. Silloin se kuitenkin tapahtuu jonkun muun kaivannaisen sivutuotteena. (Esim. mainitsemasi Sokli on fosfaattikaivos kun taas Enossa, jossa on ollut ainoa toiminut uraanikaivoksemme, pitoisuus oli 0,14 %.) Tämän vuoksi itse pidän pitoisuutta parempana arviointimenetelmänä tuotetun uraanin hintaa.




1.) 0,01 %:n malmin leimaat tässä mielikuvitukseksi kohta näet, että alla olevasi romuttuu myös tämän lausahduksesi johdosta

Pseudohippi

World energy council arvioi v. 2001 maailman hyödynnettävissä olevien uraanivarojen määräksi vajaat 14 milj. tonnia, jos rajahintana pidetään 130 USD / kilo. Nykykulutuksella (66500 tn/v) tämä tarkoittaisi n. 210 vuoden tarvetta. Ks. http://www.worldenergy.org/wec-geis/pub ... ranium.asp

Noniin, sivun tieto perustuu vuoteen 1999, jossa tärkein osa on se, jossa annetaan todennetut varat, jotka olivat silloin 3,2 milj.tonnia (proved reserves at end-1999). Voit toki katsoa, että 14 milj. tonnin luku on on puhdasta kuvitelmaa, sillä 10 milj. tonnia lisävaroja perustuu seuravaan:

"Estimated Additional Resources - Category II" (EAR-II) and "Speculative Resources" (SR). This category includes estimates of undiscovered uranium resources. These may refer to deposits believed to exist in well-defined geological trends or areas of mineralisation with known deposits”

Eli spekulatiiviset varat, joita saattaa olla mahdollista olla olemassa.
Suomen varat kuuluvat jo lukuun 3,2 milj. tonnia ja niihin luetaan erityisesti tuo Soklin ”malmi”:

” Unconventional resources are represented by possible by-product production of 3 000-9 000 tU from Talvivaara black schists and 2 500 tU from Sokli carbonatite.”

Ylläolevan laskelman perusteella jo tällaiset malmit nostavat ydinvoiman CO2-päästöt fossiiliselle tasolle ja lisäksi silloin ydinvoima tuottaa lopulta vähemmän energiaa kuin se kuluttaa.
Kannattaa seurata uraanin hinnan nousua:
http://www.uxc.com/review/uxc_Prices.aspx

Nyt tärähti sellainen viikon nousu, jotta eipä ole ennen nähty. Nyt uraanin hinta on peräti 113 $/lb ja viikossa nousua tuli peräti 18 $/lb. Siis viikossa uraanin hinta nousi yli 200 % siihen nähden mitä se maksoi 5. ydinvoimalan päätöshetkillä 2000-luvun alussa!

Laskin viestissä vuodelle 2007 hinnan 110 $/lb, mutta olen ottanut huomioon liian alhaisen uraanin hinnan nousun:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13547

Tämä tarkoittaa sitä, että uraanikaivokset tulevat aivan varmasti ja pian aloittamaan toiminnan Suomessa (40 % vajausta louhostuotannossa, vuonna 2013 käsillä katastrofitilanne Venäjän lopettaessa ydinaseriisunnan). Lisäksi ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta nousee odotettua enemmän ja vuositasolla Suomi maksaa satoja miljoonia euroja polttoainekustannuksia 60 vuotta ulkomaille. Meille siis jää aloitusviestissä mainitut kymmeniä tuhansia vuosia säteilevät malmikasat kun uraani sitten rikastetaan muualla ja myydään meille tolloille kalliilla. Pseudohipin kannattaisi miettiä hieman sitä, että onko tällainen pelleily oikeasti kannattavaa toimintaa.

Pseudohippi

Lainaus:
Vaikka varsinaista ydinpolttoainetta ei tosiaan OL-3 –kokoisessa laitoksessa tule kuin 40 000 kiloa (erittäin vaarallista yli 300 000 vuotta), niin 0,01 %:lla malmilla tulee kaivojätettä peräti 15 miljardia kiloa, mitä on tosiaan lisäksi säilytettävä tekoaltaissa 75 000 vuotta!

Tällaiset heitot ovat aivan mielikuvituksellisia. Useimmat ihmiset tietävät kyllä että kun uraania erotetaan malmista, kaivuujätteen radioaktiivisuus on tämän jälkeen pienmpi kun mitä se oli ennen kaivuuta (n. 85 %). Ei tätä maata tarvitse missään tekoaltaissa säilyttää. Kun kaivostoiminta päättyy, suurin osa maasta voidaan yksinkertaisesti ajaa takaisin kaivosmonttuun ja peittää.




Ei ne ole mitään heittoja vaan ihan puhdasta matematiikkaa. Voit itse vierailla Wisen sivuilla ja antaa alkuarvoja sen mukaan, mikä on malmin pitoisuus (esim 0,2 %), jolloin jätekiven pitoisuus on 0,03 % -sinun mukaan). Kuitenkin 0,03 %:n jätekivi on edelleen 3x Soklin pitoisuus eli uraanivaroihin laskettava arvo mutta kuitenkin 100-kertaa vielä graniittiakin radioaktiivisempaa! Jos tämä jätekivi ei sinusta vaadi säilytystä niin kukapa mahtaisi rakentaa sellaisesta vaikkapa betonia taloonsa, tietäen, että seinät säteilevät tuhansia vuosia vielä 100-kertaisella määrällä naapurin betoniin nähden. Arvaan, tällainen remonttireiska lienee tyypillinen ydinvoimalobbari, joka syö 200 vuotta vanhaa ydinjätettäkin ihan mielellään:

Martti Tiuri:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ht=#405033

-------------------------

Pseudohippi

Olisitko muuten ystävällinen ja vastaisit sinulle 15.3. lähettämääni yksityisviestiin.

Vastattu

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006
Tuulivoima
Ydinvoiman kannattavuudesta ja sähkönhinnasta on tehty viime vuosina
muutama suurempi tutkimus. Ydinvoimaa tuetaan Suomessa 40 %:n valtioavulla *) suoraan

Kuulehan. Onko tämä tietoista vai onko kielitaitosi Vastaajan tasolla?

Mainitsemassasi viitteessä [ http://www.ies.unsw.edu.au/current/Nucl ... _Forum.pdf ) todetaan Suomesta seuraavaa: But the developers are consortium with 40% ownership by Finnish Government.

Tuossa puhutaan yhtiöiden omistussuhteista eikä mistään valtionavuista (lisäksi tieto on tavan mukaan väärä). Tällaiset virheet vähentävät kyllä aika ratkaisevasti halua keskustella kanssasi.

Eli spekulatiiviset varat, joita saattaa olla mahdollista olla olemassa.
Suomen varat kuuluvat jo lukuun 3,2 milj. tonnia ja niihin luetaan erityisesti tuo Soklin ”malmi”:

” Unconventional resources are represented by possible by-product production of 3 000-9 000 tU from Talvivaara black schists and 2 500 tU from Sokli carbonatite.”


Jälleen kömpelö virhe. "Unconventional resources" nimen omaan ei kuulu arvioituihin 3,2 milj. tonnin uraanivaroihin. Kyllä edes sen verran voisit siteeraamiasi lähteitä tarkastella että et aivan perusasioissa törttöilisi.

Nyt tärähti sellainen viikon nousu, jotta eipä ole ennen nähty. Nyt uraanin hinta on peräti 113 $/lb ja viikossa nousua tuli peräti 18 $/lb. Siis viikossa uraanin hinta nousi yli 200 % siihen nähden mitä se maksoi 5. ydinvoimalan päätöshetkillä 2000-luvun alussa!

Energiayhtiöt eivät pääosin osta polttoainettaan spot-markkinoilta vaan terminoivat polttoaineen hinnan pitkälle tulevaisuuteen. (Sama pätee myös jossain määrin muuhunkin energiaan, esim. öljyyn.)

Tämä tarkoittaa sitä, että uraanikaivokset tulevat aivan varmasti ja pian aloittamaan toiminnan Suomessa

Toivotaan niin, vaikka rohkenen asiaa epäillä. Parhaassakin tapauksessa tietoisesti levitetty disinformaatio ja loputtomat valituskierrokset viivyttävät kaivosten avaamista vuosikymmeniä.

Lisäksi ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta nousee odotettua enemmän ja vuositasolla Suomi maksaa satoja miljoonia euroja polttoainekustannuksia 60 vuotta ulkomaille. Meille siis jää aloitusviestissä mainitut kymmeniä tuhansia vuosia säteilevät malmikasat kun uraani sitten rikastetaan muualla ja myydään meille tolloille kalliilla. Pseudohipin kannattaisi miettiä hieman sitä, että onko tällainen pelleily oikeasti kannattavaa toimintaa.

Luotan siihen että minua monin verroin pätevämmät ammattilaiset tietävät asian minua paremmin. Tällä haavaa ei juuri ole likvidejä varoja mutta jos olisi niin harkitsisin vakavasti ydinteknologiaan ja uraanikaivosyhtiöihin sijoittamista.

Ei ne ole mitään heittoja vaan ihan puhdasta matematiikkaa. Voit itse vierailla Wisen sivuilla ja antaa alkuarvoja sen mukaan, mikä on malmin pitoisuus (esim 0,2 %), jolloin jätekiven pitoisuus on 0,03 % -sinun mukaan). Kuitenkin 0,03 %:n jätekivi on edelleen 3x Soklin pitoisuus eli uraanivaroihin laskettava arvo mutta kuitenkin 100-kertaa vielä graniittiakin radioaktiivisempaa! Jos tämä jätekivi ei sinusta vaadi säilytystä niin kukapa mahtaisi rakentaa sellaisesta vaikkapa betonia taloonsa, tietäen, että seinät säteilevät tuhansia vuosia vielä 100-kertaisella määrällä naapurin betoniin nähden. Arvaan, tällainen remonttireiska lienee tyypillinen ydinvoimalobbari, joka syö 200 vuotta vanhaa ydinjätettäkin ihan mielellään:

Huh huh. Ei se vaadi sen kummempaa säilytystä kun alkuperäinen uraanimalmikaan. Siis uraanikaivosten jätekivi säteilee vähemmän (n. 85 %) kun se kivi joka maasta kaivetaan uraanin talteenottoa varten. Kivestähän nimen omaan irrotetaan säteilevää materiaalia. Tämän jälkeen kivi palautetaan sinne mistä se kaivettiinkin ja suljettu ja maisemoitu uraanikaivos säteilee tulevaisuudessa vähemmän kun uraaniesiintymä josta uraania ei ole kaivettu.

Noin niinku ylipäätään kaivannaisjätteissä on vähemmän sitä kaivannaista jonka vuoksi se on tuotettu kun siinä malmissa josta kaivannainen erotetaan. Katsos muuten kaivostoiminnassa ei paljon järkeä olisi.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Vierailija
Tuulivoima
-ydinvoimalla tuotettu sähkön hinta on noin 6,7-7,3 cnt/kWh (51-56 eur/ MWh) eli paljon kalliimpaa kuin hiili- ja kaasuvaihtoehdot.

No tuo on sinulle prioriteetti. Tiedätkö, onko ydin- ja hiilivoimalla muita eroja? Olet varmaan laskenut hiilivoimalle myös päästöoikeuksien hinnan?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat